Kultarannan keskustelut I

No niin, tasavallan presidentti avasi Kultaranta-keskustelut. Puhe alkoi hieman ennen seitsemää, mutta YLE Areena aloitti lähetyksensä täsmällisesti. Niinistö kävi käsiksi heti tunnepuoleen, joka oli erinomainen asia monin tavoin. Hän teki sen hienosti, tunnustaen että tunne on periatteessa positiivinen asia, mutta nyt se vain on estänyt järkevää keskustelua. Tunnustetut ja tunnistetut tunteet ovat helpompia käsitellä

Niinistön puheen sävy oli minusta hyvä. Asiaa, mutta suorapuheisella nuotilla. Erityisen iloinen olin Niinistön lopussa esittämästä vaatimusta virkamiehille esittää suorasanaisia omia näkemyksiään "vaikka sopien, että kyseinen ministeri sulkee korvansa." Tämä oli samalla vahva esimerkki muillekin avautua rehellisesti. Toivottavasti osallistujat vastaavat huutoon ja heittäytyvät keskusteluun. Nyt on oman nahan varjeleminen osallistumisessa pelkuruutta ja petturuutta, jos oikein ilkeästi sanon.

YLE, jolta vaadin aina paljon, lähti ikävä kyllä vahvistamaan juuri sitä ohipuhumisen ja poteroista huutelun asetelmaa, josta Niinistö toivoi päästävän pikkuhiljaa irti. Jos tällaiseen tapahtumaan halutaan osallistaa kansalaisia verkkokeskustelun kautta, niin otsikointi "Hivutetaanko Suomea kohti sotilasliittoa?" takaa keskustelun ehkä runsaan määrän, mutta taatusti matalan laadun. Onhan tämä vaikea asia, mutta pitääkö alhaiselle ja perusteettomalle pelottelulinjalle lähteä saadakseen ihmiset osallistumaan. Minä en äänestänyt Niinistöä enkä minä kannata Suomen liittymistä NATOon, joten minulla ei tämän lähestymistavan arvioimisessa kelvottomaksi ole todellakaan omaa lehmää ojassa.

Kansa on karttuisalla kädellä kysellyt ja kommentoinut tilaisuutta ja ainakin keskustelujen verkkosivulle on nostettu asioita ja kysymyksiä, mukaan lukien yksi omanikin. Joka mieltä lämmitti. Sivuilla ei kuitenkaan varsinaisesti kerrota käytetäänkö kysymyksiä keskusteluissa. Toivottavasti kyse ei vain ole jonkinlaisesta tyhjästä osallistamiseleestä, joka tehdään vain vaikutelman takia.

Kovasti olisin mielelläni jatkanut asian seuraamista Kultarannassa. Ymmärrän toki Chatham House rulesin käytön keskustelun vapauttamisessa, mutta kovasti olisi ollut mukavaa seurata. Joka tapauksessa toivon raportoinnin keskustelusta olevan kattavaa ja James Mashirin tapaan toivon luvassa olevan jotain syvempääkin jatkoa keskustelulle, Kultaranta Papers vaikkapa. Tuonne Mashirin Random Thoughts -blogiin kannattaa kurkata jo senkin takia, että siellä on äärimmäisen kattava pohjustus koko tapahtumasta.

Tästä se lähtee, katsotaan mitä tapahtuu.

Tarkennus 20.14: Siellähän se seisoo Kultaranta-keskustelujen sivulla, että "Yleisön ennakkoon lähettämiä kysymyksiä hyödynnetään Kultaranta-keskustelujen aikana työryhmissä." Meni vain ohi, pahoittelut.