torstai 14. helmikuuta 2013

Hallitus ja kansa eri linjoilla


Vain 20-25%, vaihtoehdosta riippuen, kansasta kannattaa sotilaallista liittoutumista tänään ilmestyneen Hesari kyselytutkimuksen mukaan. Ylivoimaisesti suosituin vaihtoehto on itsenäinen puolustus. Kuitenkaan tähän itsenäiseen puolustukseen ei nyt ole varattu rahaa. Tai on varattu vuoteen 2015. Sen jälkeen pitää latoa tiskiin paljon lisää rahaa.

Käytännössä tässä on syntynyt asetelma, jossa hallitus ei halua toimia, kuten kansa tahtoo. Tai ainakaan he eivät halua laittaa niin paljon rahaa sotaväkeen, kuin kansan mielestä pitäisi. Puolustusvoimain johdon kannasta en ole varma,  siis että haluavatko he saada niin paljon lisää rahaa, että itsenäinen puolustus on uskottava vai halutaanko saada NATOn kautta isoa muskelia taakse. Myös puolustusbudjetin koko varmistuisi silloin, sillä sotilasliitolla on käytännössä pakko pitää se jotenkin hyväksytyllä tasolla. Se on joka tapauksessa varmaa, että PV:ssä ei haluta poliitikkojen mieliksi leikkiä itsenäistä puolustusta ja yleistä asevelvollisuutta, vaikkei niitä oikeasti enää olisi. Nyt käytettävissä olevilla resursseilla on semiuskottava puolustus ja käytännössä valikoiva asevelvollisuus.

Jotenkin tuntuu siltä, että puolustuspoliittiset ratkaisut, tai edes avoin keskustelu niistä, on täysin jumissa. Keskustelun estää kansan suorastaan umpimielinen vakaumus ja kovasanainen tuomio kaikille muille ajatuksille. Hallituksen puolella tässä jumituksessa on osansa laajalla hallituspohjalla, taloudellisesti epävarmalla tilanteella ja ylipäätään tiukoilla olevassa hallitusyhteistyössä. Liekö takana myös jotain muuta. Niinistön juuri tehdyn Moskovan vierailun turvallisuuspoliittisista puheista Putinin kanssa ei hänen mukaansa ollut siteerattavaa. Yleensähän on kai tapana sanoa jotain ympäripyöreän mukavaa, mutta tässä tapauksessa Niinistö ei halunnut puhua lainkaan siitä, mitä presidentit olivat puhuneet kansainvälisen politiikan muuttuvista painopisteistä.

Jos tätä tilannetta ja siihen liittyvää keskustelua ei saada käyntiin, tullee se nousemaan seuraavien eduskuntavaalien (2015) keskeiseksi kysymykseksi. Ja se, monen muun asian tapaan, sataisi oppostion, erityisesti Perussuomalaisten laariin. Ruotsissa keskustelu on juuri nyt äärimmäisen kiivasta ja minun mielestäni olisi hyvä ottaa sieltä mallia. Näin olisi mahdollista saada vaaleihin mennessä joku realistinen tolkku tilanteesta. Voihan toki olla, että jossain kabineteissa valmistellaan jotain uutta mallia tai ehdotusta, jonka avulla keskustelu räjäytetään käyntiin. Saa nähdä.

1 kommentti:

  1. Ruotsalaisten tuore arvio puolustuskyvystään 2014-2019. Mitä tämä tarkoittaa Suomelle? http://kkrva.se/var-forsvarsformaga/

    VastaaPoista