tiistai 2. heinäkuuta 2013

Snowdenin Eetu ja Suomen etu


Edward Snowden. NSA:n teknologia-alan alihankkijan työntekijä, joka syistä ja toisista pyöräytti näytille Yhdysvaltojen salaisuuksia digitaalisen tiedustelun alalla. Hänen paljastuksensa eivät suoranaisesti yllättäneet asiantuntijoita tai edes näitä asioita jotenkin seuraavia. Mutta hän teki digivakoilulle saman kuin kansanedustaja Timo Kalli aikoinaan vaalirahalausunnollaan, joka räjäytti käyntiin maata ja sen tapaa muuttaneen vaalirahakohun.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että meidän kannaltamme välittömästi merkityksellisin puoli asiaa on USAn ja sen eurooppalaisten liittolaisten ja kumppanien suhteiden heikentyminen. Kun USA on muutenkin suunnannut huomiotaan Aasiaan, on valmiiksi ärtynyt suhteettoman suuresta osuudestaan NATO-maiden sotilasmenoissa ja kamppailee sisäpolitiikkansa lukittumisen kanssa, ei olisi mikään ihme, että Atlantin ylle muodostuisi vähintään viileä rintama. Ei toki pysyvästi, mutta kun tässä on suuria muutoksia käynnissä, niin ajoitus voi tehdä tästä suhteiden etääntymisestä kokoaan isomman asian.

Suoraan Suomen tilanteisiin tämä vaikuttaa ainakin sen verran, että NATO-optio saattaa kaventua. Osittain se johtuu Suomen sisäisistä asioista. George W. Bushin presidenttiyden aikana tunnettu laaja epäluottamus Yhdysvaltain johtoa kohtaan oli monelle merkittävä este pitää NATOa realistisena vaihtoehtona. Obama on ollut eurooppalaisille mieleinen presidentti, vaikka hänen sotansa teroorismia vastaan ei ole ollut yhtään sen pehmeämpää kuin edeltäjänsä. Älykkäämpää se lennokki-iskuineen ja mataline profiileineen on ollut. Nyt käynnissä oleva tapahtumaketju on joka tapauksessa omiaan herättämään epäluuloja vielä syvemmällä tasolla, sillä toimet ovat kohdistuneet meihin, ei suinkaan kehitysmaiden syrjäseuduilla asuviin. Lisää vahinkoa voi vielä aiheuttaa Yhdysvaltain kovaotteinen Snowden-jahti, joka on saanut ja varmaan saa vielä lisääkin ikäviä piirteitä.

Tilanteen vakavuudesta kertoo se, että Helsingin Sanomat kysyy näin pääkirjoituksessaan: "Viime vuosien tapahtumat Yhdysvaltain terrorisminvastaisessa sodassa ovat kyseenalaistaneet sen, jakavatko EU ja Yhdysvallat vielä saman arvomaailman." Helsingin Sanomat on kannattanut johdonmukaisesti läntisiä ja myös atlanttisia siteitä Suomelle, mukaan lukien NATO-jäsenyys, jota lehti on linjannut kannattavansa jo vuonna 2006.

Signaalitiedustelussa meillä suomalaisillahan on Reino Hallamaan ansiokkaat perinteet seurattavina ja eiköhän täälläkin tehdä kaikki laillisesti mahdollinen ja tarpeelliseksi nähty. Toisaalta tämä liittyy sisäiseen turvallisuuteen ja Supohan hakee nyt lupaa ja resursseja seuloa verkon liikennettä Suomessa. Onpahan muuten harvinaisen huono ajoitus heillä. Joku ehkä päätti jo paljon aiemmin, että asia kannattaa nostaa esille kesken lomien, mutta nyt ajoituksesta tuli todella heikko. Kovin suurilla sanoilla ja mittaluokaltaan megalomaanisilla tavoitteilla lanseerattu valtakunnan kyber-strategia on myös hankaluuksissa. Siis kirjaimeillisesti. Kyber vaan on niin monia asioita koskettava alue, että suomalaiseen tapaan rakennettu kaikki hallinnon alat läpäisevä toimintasuunnitelma on tolkuttoman hankala ja aikaa vaativa prosessi, joka ei taipunut alkuperäiseen aikatauluun.

Eräs huolestuttava seuraus digitaalisen vakoilun laajenemisesta on se, että sitä tullaan tarpeen tullen ostamaan ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Tällaisia palveluja on jo ostettavissa monilta sotilasteollisilta suuryrityksiltä, mutta kysynnän ja tarjonnan laki synnyttää varmasti myös vielä hämärämmin toimivia pikkuyrityksiä tai suoraan sanottuna rikollisryhmiä, jotka käyvät hallitusten puolesta kyber-sotaa. Tällaisen kentän syntyminen on omiaan lisäämään epävakautta kansainvälisessä politiikassa. Oma kastinsa toimijoina ovat sitten Anonymous ja WikiLeaks, jotka ovat vastenmielisiä kiusankappaleita kansallisvaltioille. Jo näistäkin syistä on Jarno Limnéllin ansiokkaasti ajama Suomen mahdollisuus nousta kybermaailman auktoriteetiksi olisi ehdottomasti läpikotaisen tutkimisen arvoinen asia.

Snowdenin Suomeenkin faksaama turvapaikkahakemus on onneksi lakiemme vastainen, koska se pitäisi jättää Suomen maaperällä. Kuitenkin jo pelkät ehdotukset turvapaikan myöntämisestä Snowdenille herättävät kuumia tunteita. Kokoomuksen MEP Petri Sarvamaa twiittasi: "Turvapaikka Snowdenille Suomesta? Jyrkkä ei. Onko poliittisissa puheissa mitään vastuuta? #jotainrajaa #suomenetu" No, meillehän on tuttua myötäillä meille tärkeän suurvallan intressejä välillä vähän turhankin pitkälle.

EU-maissa tyrmistys on tällä hetkellä suuri ja parhaillaan etsitään varmasti mielekkäitä tapoja reagoida ennen kokemattomaan tilanteeseen. Puheet ovat olleet kovia. Toki osa on vain omille kansalaisille suunnattua pörhistelyä, mutta ihan oikeatakin ärtymystä on. Kun kunnioituksen tunne katoaa puolin ja toisin, on aika hankalaa edetä esim. käynnissä olevissa vapaakauppaneuvotteluissa. Nyt odotetaan nöyryyttä ja anteeksipyyntöjä, mutta Yhdysvalloilla ja Obamalla ei ole antaa näitä.

Oman, hyvin voimakkaan erityislaatuisuuden tunteensa (American exceptionalism) vuoksi yhdysvaltalaiset eivät katso toimineensa erityisen väärin. Kuten kilttinä itseään pitävä ihminen ei välttämättä ymmärrä omakuvansa takia tekevänsä pahaa, niin vapauden ja demokratian kotimaana ja suojelijana itseään pitävät yhdysvaltalaiset eivät osaa pitää tekojaan vapauden tai demokratian vastaisina. En yhtään ihmettelisi, jos Yhdysvallat rokottaa Snowdenin paljastuksista meteliä nostaneita tahoja, eurooppalaiset liittolaiset mukaan lukien seuraavan kerran kun on mahdollisuus. Saa nähdä pitääkö Yhdysvaltain kongressin nimetä taas ruokalansa ranskalaiset perunat vapauden perunoiksi.

Terrorisminvastaisen sodan muodot ovat toteuttaneet yhden terroristien tavoitteen saamalla Yhdysvallat toimimaan epäilyttävästi tai tuomittavasti myös omien liittolaistensa suhteen. Laillistettu kidutus ja jatkuva valmius tappaa/murhata ihmisiä missä tahansa maailmankolkassa ovat myös asioista, jotka paitsi vierottavat Yhdysvaltoja muusta maailmasta, myös hapattavat maata sisältäpäin.

Itse ajattelen, että tässä on ehkä kuitenkin kysymys jälleen yhdestä digitaalisen vallankumouksen seurauksesta. Kohta lienee itsestäänselvää ja hyväksyttyä, että kaikki yrittävät kaikin keinoin tiedustella/vakoilla/urkkia toisiaan. Kiinnihän ei tietenkään saa jäädä, muttei niin ole saanut ennenkään. Kiinni jääneet jauhautuvat pelin isoissa rattaissa ja niin käynee myös meille ei-yhdysvaltalaisille suuren palveluksen tehneelle Edward Snowdenillekin. Sankaritarinaa hänestä ei tuleville polville varmaankaan jää elämään, siitä pitänee Yhdysvaltain hallituksen strateginen viestintä huolen.


PS Pakko muuten ihmetellä, että onko KELA tosiaan tällä hetkellä meidän tehokkain Suomi-kuvan kirkastajamme maailmalla ja mitä se oikein kertoo meistä ja maailmasta.


Lisäys 3.7. klo 13.25 Obama-Bidenin hallinnon eettisiä näkemyksiä sisältävältä sivulta vuodelta 2007
"Protect Whistleblowers: Often the best source of information about waste, fraud, and abuse in government is an existing government employee committed to public integrity and willing to speak out. Such acts of courage and patriotism, which can sometimes save lives and often save taxpayer dollars, should be encouraged rather than stifled. We need to empower federal employees as watchdogs of wrongdoing and partners in performance. Barack Obama will strengthen whistleblower laws to protect federal workers who expose waste, fraud, and abuse of authority in government. Obama will ensure that federal agencies expedite the process for reviewing whistleblower claims and whistleblowers have full access to courts and due process."

1 kommentti: