lauantai 7. helmikuuta 2015

Informaatiorauhanliike informaatiosotaa vastaan

Informaatioympäristön muuttuminen sotatantereeksi on kuin asutuskeskustaistelua. Oheistappioina syntyy aina tuhoa meidän tavallisten ihmisten tavalliseen arkeen. Informaatiosodassa raunioituvat helposti niin keskusteluilmapiiri kuin luottamus yhteiskunnan instituutioihin. Informaatiosota ei ole hyvä asia, mutta se vaikuttaa tulleen jäädäkseen osaksi tietointensiivistä elämänmuotoamme. Kieltää sitä ei voida, eikä se poistu informaatiosotimallakaan. Ainoa tapa käydä edes jossain määrin tehokkasti sen kimppuun on yrittää keskeyttää sotaa taistelu ja keskustelu kerrallaan. Aivan kuten informaatiosota tarvitsee sotijansa, myös informaatiorauha tarvitsee turvaajansa. Siihen hommaan kelpaa jokainen.

Informaatiorauhanturvaajalta ei edellytetä tietynlaisia mielipiteitä tai ajatuksia, vaan tietynlaista asennetta ja toimintatapaa. Avointa mieltä, valmiutta oppia uutta, jopa muuttaa mielipidettään ja kykyä kunnioittaa ihmisiä ja heidän erilaisia näkemyksiään. Informaatiorauhan tavoitteena ei missään nimessä ole yksimielisyys, vaan tosiasioita vilpittömässä hengessä etsivä järkevä keskustelu suopeassa hengessä. Rauha ei tässä tarkoita yksimielisyyttä, vaan sitä, että yhdessä pyritään kohti täydellisyydessään tavoittamatonta päämäärää ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Sananvapaudesta on pidettävä ehdottomasti kiinni, mutta rauhaa rakennettaessa on hyvä muistaa miettiä, miten voisi itse käyttää sitä vastuullisesti. 

Informaatiorauha on myös yhden sortin väkivallattomuutta. Väkivalta informaatioympäristössä on valheita, puolitotuuksia ja henkistä väkivaltaa. Tottakai ihmisten välinen viestintä sisältää aina vaikuttamista toisiin, mutta on tottavie eroa sillä, pyrkiikö häikäilemättömästi manipuloimaan vai argumentoimaan loogisesti ja tiedossa olevat tosiasiat kattavasti huomioiden. Olennaista on jälleen suopea henki kanssaihmisiä kohtaan. Trollit yrittävät saada lyömään takaisin ja vetää keskustelun sitä kautta lokaan. Ei pidä antaa heille, mitä he haluavat. Informaatiorauhanturvaaminen on yksinkertaisimmillaan hyvää käytöstä. Siihen jokainen pystyy halutessaan. Ja jos sattuu huono päivä, niin aina voi pyytää anteeksi tunnekuohujen laannuttua.

Informaatiosodalle tyypillisesti paikalle tulee varmasti ilmestymään informaatiorauhanturvaajaksi itseään väittäviä toimijoita, joiden tavoitteet ovat kuitenkin ihan toisenlaisia.  Informaatiosotaa ei saada kuriin sotimalla sitä vastaan, vaan edistämällä rauhaa. Se on hankalaa puuhaa, vaatii pitkäjänteisyyttä, eikä ikinä onnistu täydellisesti. Silti sitä rauhantyötä kannattaa tehdä, sillä tulta vastaan ei taistella tulella, vaan vedellä.


Tämä ajatus informaatiorauhasta ja sen turvaamisesta on vasta itu ja kaipaa sekä kehittelyä että edistämistä. Aion itsekin tehdä sitä, mutta kuka muu ikinä tunteekaan kutsumusta hahmotella asiaa eteenpäin, niin kiitän siitä jo etukäteen.

5 kommenttia:

  1. Kohta tänne saapuu informaatiorauhanpuolustajia kertomaan, että naapuristamme tulee rauhanvalheita, kun taas länsi kylvää sotapropagandaa.

    - Syltty

    VastaaPoista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Poistin kommentin, koska en pitänyt sitä enää ajankohtaisena. Katso seuraava kommentti.

      Poista
  3. Kaksi lainausta, ensimmäinen tästä kirjoituksesta, toinen lokakuulta 2015. Miten meni niin kuin omasta mielestäsi?

    "Avointa mieltä, valmiutta oppia uutta, jopa muuttaa mielipidettään ja kykyä kunnioittaa ihmisiä ja heidän erilaisia näkemyksiään."

    "Keskusteluun osallistuu myös jonkinlainen joukko kansalaisia sosiaalisessa mediassa. Mukana on muun muassa salaliittoteoreetikoita, kommunisteja, ja muita henkilöitä, joiden arvostelukyvystä ei heidän puheenvuorojensa perusteella voi saada täyttä varmuutta. Tämän joukon palavasydämiset vuodatukset eivät voi ikinä puhutella suurempaa yleisöä kuin korkeintaan huumorimielessä. Siksi sille kirjavalle porukalle, joka kokee tilanteen olevan perin juurin vääristynyt, on Peter Saramo niin tärkeä hahmo. Kun tätä porukkaa on säälittä pilkattu, sille on naureskeltu ja ennen kaikkea ohitettu merkityksettömänä, on tällainen uskottava ja painoarvoinen hahmo otettu hyvin lämpimästi vastaan."

    VastaaPoista
  4. Salaliittoteoreetikosta ja kommunistista on linkki tällaisten ihmisten aineistoihin. Arvostelukyvyttömistä puolestaan arvostelukyvyttömyyttä osoittavaa videoon. Kaikki nämä esimerkit kansalaiskeskustelijoista ovat näkyviä hahmoja keskustelussa, eivätkä myöskään ponnahda siellä erityisinä poikkeuksina esiin.
    Se vkun kuvaan miten tätä porukkaa on kohdeltu, niin ei sisällä sen kohtelun kehumista tai tuomitsemista. Sitä porukkaa on kohdeltu näin ja se tekee reaktion vakavastiotettavasta ja kunnioitettavasta hahmosta ymmärrettäväksi.
    Kaiken kaikkiaan en esitä tuossa arvottavia määreitä, vaan kuvaan mielestäni tilannetta hyvin realistisesti. Toki se ei varmastikaan tunnu mukavalta niistä, jotka ovat siinä kuvailun kohteena tai tuntevat olevansa niitä. Jos olisin halunnut oikeasti lyödä tai tehdä naurunalaiseksi näitä ihmisiä ja heidän kantojaan, olisi se ollut helppoa.

    VastaaPoista