Tämä on sarjasta turvallisuuspolitiikasta uudemmassa suomalaisessa populaarimusiikissa. Vinkkejä kappaleista otetaan mieluusti vastaan.
Veikko Lavi: Balladi Willy Heintzista
Vuonna 1918 Saksa osallistui Suomen kansalaissotaan saksalainen sotajoukko. Saksan apu valkoisille ei ratkaissut sotaa, mutta joudutti sen loppua. Tämä Lavin kappale kertoo faktojen pohjalta tarinan yhdestä näistä sotilaista. Willy Heinz etenee joukkonsa mukana ja kohtaa loppunsa Kyminlinnassa, josta myös löytyy hänen hautamuistomerkkinsä. Se oli muuten Kyminlinnan historian ainoa taistelu, vaikka ensimmäiset linnoitteet rakennutti paikalle jo legendaarinen marsalkka Suvorov 1700-luvun lopussa.
Kansalaissodan käsittely on yhä edelleen latautunutta ja puolia otetaan sumeilematta. Tässä jo vuonna 1978 ilmestyneessä kappaleessa Lavi onnistuu hämmästyttävällä tavalla olemaan kiihkoton, antaen ihmisarvon jokaiselle. Hänen mittatikkujaan ovat ihmisistä vähäisimmät ja heidän maksamansa hinta historian saavutuksista. Laulun lopusta löytyy kansojen johtajille suunnattu viesti sotimisen mielettömyydestä.
Veikko Lavi: Evakon laulu
Anneli Saariston hieno esitys Veikko Lavin kappaleesta.
Mummovainaani kertoi, miten isäni oli evakkoreissulla pienenä taaperona ilahduttanut ujostelemattomuudellaan junavaunun sotilaita. Kun omasta henkilöhistoriasta löytyy tällainen kosketuspiste evakoiden kohtaloihin, ei ole mikään ihme, että tätä laulua kuunnellessa tulee useimmiten roska silmään.
Olen kuullut tämän laulun livenä myös Veikko Lavin esittämänä joskus kouluaikoina. Hän asui itse asiassa ihan naapurissamme ja esiintyi muistini mukaan pari, kolme kertaa peruskoulun aikana meille. Viimeksi kuulin tämä livenä Liljan Loiston esiintyessä Kerubin avajaisissa ja kyllä siinä heidänkin versiossaan oli silmään meneviä roskia
Sodasta on niin kauan, että sotaveteraanit ovat meille vanhoja miehiä, mutta Lavi kertoo yhdellä säeparilla mitä he olivat silloin: "Meitä vastaan marssi nuoret Suomen soturit / Heitä johti lapsenkasvoiset nuo vänrikit." Laulu kertoo Laville tyypillisellä tavalla suuresta historian käänteestä yksilöiden kautta. Taitelija osaa kuvata elävästi ihmistä ja hänen kohtaloaan ja tekee näin tapahtumista tosia ja koskettavia tavoilla, joihin historiankirjoitus ei kykene.
Lavi ei Evakon laulussa kaunistele mitään, mutta silti tuloksena on kaunis laulu. Me puhumme evakoista, mutta yhtä hyvin heitä voisi kutsua pakolaisiksi. Heitä on maailmassa juuri nytkin kymmeniä miljoonia. Tämän laulun jälkeen se tuntuu pakahduttavalta ajatukselta.
Uudemmassa populaarimusiikissa....Veikko Lavi?
VastaaPoistaVedän epämääräisen rajan, josta olen kyllä valmis poikkeamaan, tuonne 60-, 70-luvulle. Toisaalta olen itsekin jo sen ikäinen, että "viime vuosikymmenellä" -ilmaisusta tulee ensimmäisenä mieleen 90-luku :)
VastaaPoistaVeikko Lavin musiikillinen ilmaisu, kuten myös oma esittäminen, on kieltämättä vanhanaikaista ja karuakin, mutta ajallisesti niiden tekemisestä ei nyt niin kauaa ole.
Veikko Lavin kappaleen sanat nuorista Suomen sotureista ovat mielenkiintoinen yhdistelmä todellisuutta ja myöhemmin muuntunutta muistikuvaa.
VastaaPoistaEvakon laulussa kuvataan tilannetta aivan rajan tuntumassa: "Yöllä metsään oli tullut julma tykkipatteri." Käytännössä ollaan siis tykistön kantomatkan päässä rajasta. Tänne sijoitettiin todellakin suojajoukkoja, jotka koostuivat varusmiehistä, "[N]uoret Suomen soturit" vastaa siis todellisuutta.
Sen sijaan "lapsenkasvoiset nuo vänrikit" ei ole ihan todellisuuden mukainen. Mielikuva lapsenkasvoisista vänrikeistä liittyy seuraavaan sotaan, jatkosotaan, jossa näitä nuoria vänrikkejä palveli paljon, koska heitä koulutettiin korvaamaan tappioita. Sen sijaan talvisotaan lähti reserviläisarmeija, jonka reserviupseerit olivat saaneet koulutuksensa edellisten kahden vuosikymmenen aikana. Lapsenkasvoisia vänrikkejä oli varmasti mukana, mutta niin oli nelikymppisiäkin. (Sotien välillä reserviupseereita ei juuri ylennetty, joten reserviupseerit olivat melkein säännönmukaisesti juuri vänrikkejä.) Suojajoukossa, joka oli kaaderiosasto, päällystö oli todennäköisesti kantahenkilökuntaa ja selkeästi miehistöä vanhempia: nuoria vänrikkejä ja luutnantteja sekä jo selvästi vanhempia kapteeneja. Veikkaisin, että Lavin mielessä jatkosodan huomiota herättävän nuori upseeristo on sekoittunut talvisotaan.
Mielenkiintoista kyllä, talvisodan armeija vastaa aika tarkkaan sitä armeijaa, jolla mahdollinen "alueiden valtaaamiseen pyrkivä" hyökkäys nyt torjuttaisiin: ikäluokat 20-35-vuotiaista rintamatehtävissä, paljon terveydellisistä syistä vapautettuja raakkeja siviilissä. (Nuorimmat asevelvollisina sotaan osallistuneet olivat ikäluokkaa 1919.) Jatkosodan armeijan ikäjakauma oli ihan toinen: ikäluokat 19-vuotiaista 50-vuotiaisiin rivissä eikä raakkeja juuri lainkaan. (1990-luvun alussa sotaan olisi lähdetty tällä kokoonpanolla.)
Kiitos mielenkiintoisista tiedoista.
VastaaPoista