Bäckmanin toiminnan pääpaino lienee kuitenkin Venäjällä, jossa hän on jo vuosia kiertänyt puhumassa siitä, miten Suomessa rikotaan törkeästi erityisesti venäläisten ihmisoikeuksia ja miten länsi uhkaa Venäjää aggressiivisesti niin kovin monin tavoin. Vaikka meidän näkökulmastamme hänen puheensa siellä vaikuttavat mielettömiltä, niin kannattaa miettiä, että jos joku venäläinen, korkeasti koulutettu ihminen kertoisi Venäjästä ihan ihmeellisiäkin asioita, niin olisimme ikävän valmiita niitä uskomaan. Joka tapauksessa Bäckmanin puheet on otettava vakavasti siinä mielessä, että ne kertovat siitä, mitä hänen työnantajansa ajattelee olevan oma etunsa.
Bäckman on julki tulleiden tietojen mukaan poliisitutkinnan kohteena. Samasta asiasta tutkitaan myös MV-lehteä ja muita vihavalhesivustoja pyörittävää Ilja Janitskinia. Vielä ei tiedetä, tutkitaanko heitä vain samasta asiasta vai liittyykö tapahtumien kulkuun näiden kahden toimijan yhteistyötä.
Toistakymmentä vuotta vanhan oikeuden päätöksen esiin kaivaminen edellyttää joko hyvin ammattimaista tiedonhankintaresurssia tai melkoista sattumaa. Itselläni nousi mieleen Heidi Hautalaa vastaan aikanaan toteutettu informaatiokampanja, jossa sosiaalisen median ja oikeuden päätösten avulla horjutettiin hänen asemaansa hyvin onnistuneesti. Eikä silloin ollut tukena edes MV-lehden kaltaista välinettä.
Tämän vuoden puolella on Bäckman aktivoitunut levittämään sosiaalisessa mediassa MV-lehden linkkejä ja ylistämään sitä omassa blogissaan. Bäckmanin mielestä Janitskin on tärkeä tekijä vastustamaan ”valtamedian” valheita. Voihan syynä tähän toki olla yksinkertaisesti myös se, että Bäckman on löytänyt MV-lehdestä kansaan menevän äänitorven, joka lietsoo juuri hänen haluamiaan asioita. Bäckmanin oma uskottavuus kun ei onneksi kovin korkealla Suomessa ole.
Kuvakaappaus Johan Bäckmanin blogista.
Näitä kahta yhdistävä asia on journalismin vihaaminen. Se mistä he puhuvat ”valtamediana” on siis journalismin periaatteista kiinnipitävä media. Sekä Janitskin että Bäckman ovat ilmaisseet suuren vastenmielisyytensa päätoimittajien kannanottoon valemedioita ja vihapuhetta vastaan. Toki kun he kumpikin ovat juuri niiden kahden asia rautaisia ammattilaisia, niin vastaan on toki sanottava. Bäckmanille journalismi on vihollinen, koska se kertoo eri näkökulmia ja etsii hellittämättä totuutta. Hän kun tarvitsee ihmisten uskoa valheisiin. Janitskinille journalismi lienee enemmän välineellinen vihollinen. Hänen mustavalkoinen maailmansa tarvitsee vihollisen ja media on siitä kätevä, että samalla tämä vastakkainasettelu perustelee hänen medioidensa kaikenlaatuisen tasottomuuden.
Samaan aikaan kun Bäckman on omissa toimissaan pitänyt MV-lehteä yhä enemmän esillä erittäin positiiivisessa valossa, on MV-lehti ja Ilja Janitskin puolestaan myös muokkaamassa toimintaansa. MV:lle sosiaalinen media on ehdottoman tärkeä asia, jota ilman se ei pärjää. Siksi Janitskinin ilmoittama päätös siirtää toimintansa painospistettä Facebookista VKontakteen on yllättävää.
Kuvakaappaus MV-lehden sivuilta.
VKontakte on Venäjän Facebook, joka on siellä se kaikkein tärkein sosiaalisen median väline, mutta venäjänkielisen maailman ulkopuolella sillä on hyvin vähän merkitystä. Se on tällä hetkellä Venäjän valtion hallussa, kun sen perustaja pakotettiin luopumaan palvelustaan.
Kuvakaappaus Janus Putkosen FB-päivityksestä
Joka tapauksessa painopisteen siirtäminen niin läpivenäläiselle alustalle on iso liike ja kovin helppo on ajatella, että taustalla on muutakin kuin pelkkä pelko FB:n toimista. MV-lehden ilmoitustulot ovat kampanjoiden ansiosta tippuneet ja nyt poliisi tutkii, että on sen rahankeräys laillista toimintaa. Jos tuloja ei saa, ilmoittajilta eikä lukijoilta, niin oikea bisnesmies kyllä lopettaa bisneksen. Ellei sitten ole muita tuloja.
Kuvakaappaus MV-lehden sivuilta.
Samaan asiaan kytkeytyvä poliisitutkinta, yhteinen vihollinen, Bäckmanin ylistykset ja Janitskinin siirtyminen Venäjän valtion hallitseman some-palvelujen käyttämiseen voivat kaikki olla vain yhtä aikaa tapahtuneita asioita. Tai ne voi tulkita merkeiksi siitä, että kaksi suurta disinformaatikkoa on saattanut löytää yhteisen sävelen. Kumpikin tietää mitä haluaa. Bäckman ja hänen työnantajansa haluaa päästä käsiksi Suomen henkiseen ilmapiiriin ja Janitskin haluaa rikastua. Ehkä nämä halut on sovitettu nyt yhteen. Aika näyttää.
Mielestämme maahanmuuttoa käsittelevää journalismia voidaan kritisoida ilman kytköstä Venäjän tai ääriliikkeiden intresseihin. Aiheellisen kritiikin pitäisi myös johtaa muutoksiin. Päätoimittajathan korostivat faktojen tarkistusta ja oikaisua tarvittaessa. Moni kokee, että tässä on ongelmia.
VastaaPoistaIhmettelemme, miksi MV-lehti ei tee selvää pesäeroa ääriliikkeisiin ja Venäjään? Silloinhan vastustajilta riisuttaisiin aseet.
Suurelta osin samat tiedot löytää muuten osoitteesta http://yksittaistapaus.com
Ja rakentavan kriittisiä näkökulmia maahanmuuttokeskusteluun osoitteesta https://makrikali.wordpress.com/2016/
Maahanmuuttokriittinen kansanliike, MaKriKaLi
Mv-lehti ei voi tehdä pesäeroa Venäjään eikä ääriliikkeisiin koska se on keskeinen osa Venäjän masinoimia ääriliikkeitä.
PoistaNäin se voi hyvinkin olla. Kuitenkin olisi tärkeää, että yhteys pystyttäisiin näyttämään luotettavalla tavalla. Muuten syytöksiä käytetään vain hyväksi marttyyrin osaa hakemalla.
PoistaIlman Venäjä-yhteyttä MV-lehti täyttää tarpeen, joka on syntynyt, kun perinteisen median katvealueet ovat kasvaneet liian suuriksi ja moni kansalainen on tämän huomannut.
Maahanmuuttokriittinen kansanliike, MaKriKaLi
"Ilman Venäjä-yhteyttä MV-lehti täyttää tarpeen, joka on syntynyt, kun perinteisen median katvealueet ovat kasvaneet liian suuriksi ja moni kansalainen on tämän huomannut."
PoistaEn näe yhtään syytä sille, miksi tuota tarvetta ei voisi täyttää hyvää journalistista tapaa noudattamalla. Todellisen vaihtoehtomedian ei tarvitse olla valemedia.
Ehkä tarve ei olekaan riittävän suuri? Jos tarve olisi todella suuri, niin kai perinteisen median katveita täyttämään olisi jo syntynyt lukuisia uusia julkaisuja joiden motiiveja, moraalia tai etiikkaa - faktoista nyt puhumattakaan - ei tarvitsisi epäillä.
Oma sivustonne näytti päällisin puolin asialliselta. Jäin kaipaamaan kirjoittajien nimiä, tai edes nimimerkkejä. Nykymuodossaan sivuston perusteella ei voi päätellä onko "kansanliike" yhden vai useamman kirjoittajan kanava.
Voisiko olla niin, että vallalla ollut äärimmäinen poliittinen korrektius olisi estänyt perinteisten journalistien aikeet täyttää asiallisen maahanmuuttokriittisyyden mentävä aukko?
PoistaToisen vaihtoehdon tunnemme itse varsin hyvin. Nykyisessä keskusteluilmapiirissä on sulaa hulluutta esittää asiallistakin maahanmuuttokritiikkiä omalla nimellään. Jos Teemu Selänteen ja tasavallan presidentin kimppuun käydään siekailematta, miten kävisi ihmisille, joiden on ajateltava työllistymistään ja toimeentuloa? Toinen ulottuvuus liittyy suuriin taloudellisiin intresseihin, joita maahanmuttoklusteriin liittyy. Aina on myös toimijoita, jotka saattavat muodostaa turvallisuusriskin.
Toimimme siis nimettöminä, emmekä pyri rakentamaan organisaatiota. Kansanliikkeille on ominaista vapaa monimuotoisuus, eikä meillä voi olla täsmällistä tietoa kannattajiemme henkilöllisyydestä tai määrästä. Tehdyt mielipidekyselyt, IL, MTS ja MTV3, vahvistavat kansalaisissa olevan eniten maahanmuuttokriittisiä.
MaKrikaLi:n ytimessä on osaamista ja tietämystä yhteiskunnalliselta, juridiselta ja viestinnälliseltä puolelta. Tarjoamme maahanmuuttokriittisille kansalaisille turvallisen mutta silti tiukasti kantaa ottavan esimerkin ja kannatuksen kohteen.
Maahanmuuttokriittinen kansanliike, MaKriKaLi
Olen samaa mieltä omalla nimellä toimimisen riskeistä. Nimimerkkien käyttö sivustonne kirjoituksissa olisi kuitenkin parannus nykytilanteeseen ja toisi sivustolle uskottavuutta. Erityisesti jos nimimerkeillä olisi profiili jossa kuvattaisiin lyhyesti henkilön kiinnostuksen kohteet ja osaamisalueet.
PoistaOlen samaa mieltä myös siitä, että poliittinen korrektius vaivaa perinteistä mediaa joskus aivan liikaa. Maahanmuuttopolitiikan lisäksi tämä näkyy mm. siinä kuinka turvallisuuspolitiikkaa käsitellään (esim. presidentin toimintaa ei juuri arvioida kriittisesti).
En muuten aiemmassa kommentissani epäillyt niinkään maahanmuuttokriittisten määrää (tai suhteellista osuutta), vaan "tarpeen" polttavuutta. Ts. sen joukon suuruutta joka kokee asian tiimoilta niin suurta "tuskaa", että on valmis vaivannäköön mitä asiallinen ja faktapohjainen kritiikki väistämättä vaatii. Vaivannäöllä tarkoitan tietysti monipuolista asioihin perehtymistä, faktojen tarkistusta yms.
Mitä tekemistä keksityillä ja yhteen aiheeseen valheellisella puolueellisella uutisoinnilla on maahanmuuttokritiikin kanssa? Siis jos haluaa oikeasti kritisoida politiikkaa ja miettiä keinoja sen muuttamiseen?
VastaaPoista"Toistakymmentä vuotta vanhan oikeuden päätöksen esiin kaivaminen edellyttää joko hyvin ammattimaista tiedonhankintaresurssia tai melkoista sattumaa.”
VastaaPoistaYle kaiveli Soldiers Of Odin -ryhmäläisistä rikostuomioita, jotka ovat vanhempia kuin Aron saama huumausainerikos. Jessika Aron ilmiantoi ilmeisesti joku kansalainen, joka helpotti huomattavasti rikostuomion kaivelua. Vähän ihmetyttää, miksi vetää herne nenään vaikka käytössä on samat menetelmät joita Yle käytti ensin omassa propagandauutisoinnissaan?
"Näitä kahta yhdistävä asia on journalismin vihaaminen. Se mistä he puhuvat ”valtamediana” on siis journalismin periaatteista kiinnipitävä media”
Tämä viha Yleä ja HS:ää vastaan tulee niiden harjoittamasta propagandasta, eli sovituista näkökulmista, kun uutisia tietyistä aiheista tekevät. Tästä ”valtamedian” ohjailusta on näyttöä myös ulkomailla, kun uutisankkurit toistavat samoilla sanoilla jotain viestiä.
"Bäckmanille journalismi on vihollinen, koska se kertoo eri näkökulmia ja etsii hellittämättä totuutta”
Se päätoimittajien kannanotto oli ihan vitsi. Kun valtamedian toimituksista ei löydy yhtään vastakkaisen näkökulman uutisointia, niin se on jo tilastollisesti mahdotonta, ellei tietyt aiheet joudu läpäisemään suodatinta. Väitteesi eri näkökulmien monipuolisuudesta ja totuudellinen uutisointi ei näy valtamedian viestinnässä.
On totta että vaihtoehtomedia keskittyy myös rajattuun näkökulmaan, mutta se on seurausta valtamedian em. toimista.
Putkosen fb-tilin sulkeminen on ikävä kolaus sananvapaudelle, jota on nyt alettu tuhoamaan ihan urakalla. Sananvapauden toteutumisen estäminen, vaikka olisi eri mieltä, on erittäin vakava asia, joka ei voi päättyä hyvin. Tietysti tässä tapauksessa Putkosen kanssa eri mieltä olevat riemuitsevat, mutta sananvapaus kuuluu kaikille ja nyt sitä ollaan kieltämässä ”suvaitsevaisuuden" nimissä.
Ote mainiota Red Web -kirjaa käsittelevästä arviosta. Kirja osoittaa sen minkä sanot, FSB seuraa kaikkea tietoliikennettä Venäjällä.
VastaaPoistaRussia’s spy agencies have the ability to snoop on emails via Sorm, a sophisticated system first developed by the KGB to eavesdrop on phone calls. The FSB’s (Federal Security Service) legal powers go well beyond those of the US National Security Agency or GCHQ. Russian internet service providers are obliged to install Sorm black boxes; they have no clue as to what Russian intelligence agents choose to intercept.
http://www.theguardian.com/books/2015/sep/02/the-red-web-review-andrei-soldatov-irina-borogan-review-russias-attack-internet-freedoms