Aloitin tämän blogin pitämisen kolme vuotta sitten. Asiat olivat silloin turvallisuuden kannalta paremmin kuin nyt. Tai kyllä tämä kriisi, jonka keskellä elämme oli käynnistynyt, mutta emme tienneet sitä vielä. Joku nimitys tälle vaiheelle varmaan jossain vaiheessa annetaan ja alkupisteeksi määriteltänee Krimin miehitys.
Kolme vuotta sitten purin merkintöihin ajatuksia, joita oli kertynyt sisälleni ja jotka kaipasivat kiivaasti konkreettista hahmottamista. Tietotasoni oli mitä oli, mutta ainakin olin jo silloin nälkäinen ymmärtämään uutta. En oikeastaan edes uskonut löytäväni mitään, mutta pikkuhiljaa maailma avautui. Kun ensimminen merkintäni oli se perinteinen ja kuitenkin tarpeellinen ”miksi tämä blogi on olemassa” -vuodatus, niin toisessa yritin hahmotella kansainvälisten suhteiden muuttumista. Käytin siinä ajattelussa tätä itse tekemääni, sysirumaa graafia.
Vuoden alusta aloitin turpobloggarina myös Helsingin Sanomisssa. Minut myös kutsuttiin keskustelemaan Kultarantaan ja SuomiAreenalle. Näissä ja joissakin muissa tilanteissa on ollut hienoa tavata Twitteristä tuttuja ihmisiä. Kyllä ihmiset vaan ovat twiittiensä olosia oikeassakin elämässä. Näiden hienojen tapahtumien ohella olen myös saanut ennätysmäärän kuraa silmilleni sekä yhden kirjallisen tappouhkauksen kotiin. Asiat menevät siis eteenpäin.
Tämän blogin merkintämäärät ovat pudonneet merkittävästi tänä vuonna, mutta se lienee ymmärettävää, kun tuotan kuitenkin Hesarin sivuille toistakymmentätuhatta merkkiä viikottain. Onneksi olen saanut hienoja vieraskyniä. Myös turpoblogien lisääntynyt määrä on ilahduttanut minua. Niihin löytyy linkkejä tuosta oikealta. Edelleen olen vakuuttunut siitä, että mahdollismman suuri määrä mahdollisimman tasokasta turvallisuuspoliittista keskustelua on nyt tälle maalle hyvin tarpeen.
Haluan kiittää lukijoita ja keskustelijoita näiden vuosien ajalta. Tästä homma jatkuu, tietysti yhdessä.
Eli kriisi alkoi Maidanin vallankaappauksesta ja informaatio-agentit värvättiin pikkusen etuajassa uskottavuuden pohjan luomiseksi. Halvalla tehdyssä peruskoulutusmateriaalissa oli sitten kerrottu sysirumalla graafilla tehtävä, jota nato-varpusten piti alkaa visertää. Palikat alkaa loksahdella kohdilleen ja aika paljastaa salaiittoteoriat totuudeksi. Sorosnoo
VastaaPoista"Tässä on itse asiassa hahmoteltu luonnosmaisesti hybridisota. Jos tuo kuvaamani asetelma oli vain intuitio, aavistus, niin nyt elämme sellaisen keskellä ja tilanne tuskin tulee ainakaan paranemaan pitkiin aikoihin. Todennäköisesti pahenemaan."
VastaaPoistaTaidat Rysky olla oikeassa. Tilanne tulee luultavasti pahenemaan. Osviittaa antaa Mika Aaltolan Ilta-sanomien jutussa esittämä pohdinta:
"– Jos Venäjän tavoitteena on vain Assadin tukeminen, sen asian kanssa länsi voi elää. Mutta jos Venäjän tavoitteena onkin Naton ja Turkin laajempi haastaminen Lähi-idän alueella, se aiheuttaisi enemmän päänvaivaa, Aaltola sanoo."
Oma analyysini - jonka perusteisiin ei tässä tila riitä - on pääpiirteissään seuraava. Venäjällä on lähi-idässä kaksi(!) jännitteistä 'siirroslinjaa' joita rassaamalla se voisi aiheuttaa lännelle (yhdysvallat / nato) harmia ilman suoraa Venäjä-Nato vastakkainasettelua: Kreikka-Turkki sekä Israel-Islamilainen maailma.
Kreikan ja Turkin välit ovat ongelmalliset ja suhteiden kehitys on ollut häilyvää. Välillä positiivista yritystä, välillä tiukkoja vastakkainasetteluja. Venäjän ja Turkin välit ovat myös olleet menossa huonompaan päin jo ennen Venäjän rynnäkkökoneen pudotusta. Venäjä luultavasti käyttää kaikki tilaisuudet kylvää riitaa Kreikan ja Turkin välille. Eikä tilaisuuksista taida tulla puutetta. Jos Kreikan ja Turkin välillä leimahtaa yhteenotto, Venäjä tulee lähes varmasti Kreikan avuksi - ilman pelkoa 5. artiklasta.
Toinen kehityskulku on Venäjän yhteispeli lähi-idän shiialaisten (Iran, Assad, Irak, Hizbollah jne.) maiden kanssa sekä yritykset houkutella länsi-suuntautuneita sunnalaisia maita irti lännen vaikutuspiiristä. Venäjän kannalta paras keino olisi islamilaisten maiden liittoutuma Israelia vastaan. Ainakin Iranilla on palava halu heittää Israelilaiset välimereen. Oikeiden kumppaneiden kanssa se saattaisi jopa tätä yrittää (=Venäjän ydinasepelote hyökkääjien turvana, vaikka Venäjä itse ei osallistuisikaan suoraan.) Tällöin sunnalaisten maiden olisi vaikea pysyä lännen rinnalla. Yhdysvallat pakotettaisiin sotaan islamilaista maailmaa vastaan.
Voipi jopa olla, että Venäjä tekee myönnytyksiä Syyriassa jotta em. liittoutuma tulisi mahdolliseksi.
Tilanne voi pahentua täällä pohjoisessakin, mutta vasta kun se on kiristynyt lähi-idässä / välimeren alueella sodan partaalle.
Hurjaa spekulointia, totta kai. Mahdotonta? Ei varmasti ole.