Vieraskynä: Ekologinen ulottuvuus hybridisodankäynnissä

Hybridisodankäynnin muodosta ja määritelmästä on käyty julkisuudessa viime aikoina paljon keskustelua. En käsittele hybridisodankäyntiä kattavasti vaan sen yhtä, hieman vähemmälle huomiolle jäänyttä ulottuvuutta. Yhtenä tämän kirjoituksen kimmokkeena on oheinen The Guardianin artikkelissa mainittu lausunto:

In 2013 the head of the General Staff of the Armed Forces of the Russian Federation, Valery Gerasimov, claimed that it was now possible to defeat enemies through a “combination of political, economic, information, technological, and ecological campaigns”.

Ymmärrän tämän niin, että Venäjä on ottanut tai haluaa ottaa yhdeksi hybridisodankäynnin osa-alueeksi ekologiaan liittyvät toimet. Tällöin myös Suomessa olisi hyvä varautua tähän liittyviin painostustoimiin yhtä hyvin kuin muihinkin hybridisodankäynnin keinoihin.

Ekologista ulottuvuutta painostuskeinona on nähdäkseni käsitelty melko vähän. Turvallisuuskomitea on käsitellyt huoltovarmuutta monista eri näkökulmista, ja joista ainakin vesihuollon ja elintarvikkeiden alkutuotannon turvaaminen liittyy tähän. Jää kuitenkin hämärän peittoon, miten muuhun ekologiseen vaikuttamiseen olisi varauduttu. Toisaalta esimerkiksi muuten ansiokas Puolustusvoimien tutkimuskatsaus Hybridisodankäynnin käsitteestä ei sisällä ekologista ulottuvuutta lainkaan.

Tarkasteltaessa hybridisodankäyntiä voidaan nähdä yhtymäkohtia käsitteeseen PMESII (Political, Military, Economic, Social, Information, Infrastructure). PMESII:n käytetään apuna, kun hahmotetaan huomioonotettavia seikkoja toimintaympäristöä analysoitaessa. Käsitteeseen on lisätty –PT (Physical environment ja Time) ulottuvuudet. Tässä käsitelty ekologinen näkökulma hybridisodankäyntiin olisi siis osa tätä fyysistä ympäristöä.

Ymmärrän ekologian koskevan luontoa kokonaisuudessaan sekä sen toimintaedellytyksiä jatkaa toimintaansa. En niinkään ajattele edellä mainittuja huoltovarmuuden osia pelkästään, vaan yritän laajentaa käsittelyä laajemmin ekologian suuntaan.

Millaista ekologinen vaikutusyritys tai sillä painostaminen sitten voisi olla? Miten hyökkääjä voisi kohdistaa vaikutusyrityksen tai sillä uhkaamisen haluamallaan tavalla?

Ekologiaan vaikuttavilla keinoilla voi suoraan olla ihmisen terveydellä haitallisia vaikutuksia, mutta niiden avulla voidaan heikentää myös luonnon toimintaedellytyksiä, jolloin vaikutukset ilmenevät vasta pitkän ajan kuluttua. Nähdäkseni kaksi ilmeisintä vaikutuskeinoa liittyvät hyökkäykseen teollista tuotantoa vastaan. Ensimmäinen keino olisi haitata teollista tuotantoa tavalla, josta aiheutuisi päästöjä luontoon esimerkiksi vaikuttamalla normaalitoiminnasta aiheutuvien päästöjen puhdistukseen. Tällaisen toiminnan seurauksena aiheutuva vaikutuksen kesto olisi todennäköisesti hyvin lyhytaikainen, jos se havaitaan heti ja siihen pystytään puuttumaan nopeasti. Näin ei kuitenkaan tilanne aina ole. Esimerkiksi jätevedenpuhdistamoiden toiminnan laajamittainen haittaaminen voisi aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia vesistöihin. Puhdistusprosessia ei voida pysäyttää pitkäksi aikaa, vaan laitoksen täytyisi turvautua puhdistamattomien jätevesien ohijuoksutukseen, jos ei puhdistusprosessia saada toimimaan.

Toinen vaikutustapa liittyy niin ikään teollisuuslaitoksiin. Suuronnettomuus sellaisessa tehtaassa tai muussa teollisuuslaitoksessa, jossa esimerkiksi valmistetaan tai säilytetään käyttöä varten merkittäviä määriä vaarallisia kemikaaleja, voisi aiheuttaa myös vakavaa ympäristön pilaantumista muiden haittojen lisäksi. Normaaleihin onnettomuustilanteisiin kyseiset laitokset ovat varautuneet, mutta tässä käsitellystä näkökulmasta eivät todennäköisesti yhtä hyvin.

Halutun vaikutuksen kohdentaminen ekologisissa painostuskeinoissa voi olla vaikeaa ja rajoittaa sen käyttökelpoisuutta. Teollisen internetin mahdollistamat keinot kuitenkin kietoo ekologisen vaikuttamisen vahvasti kyberturvallisuuteen. Teollisen internetin avulla ihmisen ylläpitämiin järjestelmiin voidaan ulkopuolelta vaikuttaa tavalla, jolloin paikallisia negatiivisia vaikutuksia esimerkiksi ympäröivään luontoon voidaan saada aikaiseksi. Koska teollista toimintaa on hyvin laajasti ja hajautetusti, on vaikutuskohteita lukuisia ja niiden kaikkien suojaaminen riittävällä tavalla voi olla mahdotonta.

Lisäksi laajat kansainväliset vaikutukset, esimerkiksi ilmastonmuutoksen edistäminen, ovat oma lukunsa. Tällaisesta toiminnasta aiheutuvat vaikutukset ovat kuitenkin hyvin laajat ja niitä on vaikea kohdentaa. Toisaalta painostuskeinona, esimerkiksi tietyn sopimuksen estäminen, on mahdollinen ekologinen kampanja.

Toivottavasti keskustelua myös tästä hybridisodankäynnin ulottuvuudesta käydään jatkossa, koska tässä esitetty on varmasti vain pintaraapaisu siitä, mitä kaikkea ekologinen vaikuttaminen voisi olla. Ekologinen näkökulma ei varmaankaan ole merkittävin hybridisodan ulottuvuuksista. Varautuminen tähän on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, jotta hahmotamme ongelman laajuuden. Vasta tällöin voimme välttyä siihen liittyvältä painostukselta. Toivon olevani väärässä, mutta käsittääkseni voimme vain arvailla, mihin ekologisiin kampanjoihin Gerasimov viittaa edellä esitetyssä lausunnossaan.

Pekka Lähde

Kirjoittaja on ympäristöalan asiantuntija joka on kiinnostunut ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.