sunnuntai 24. maaliskuuta 2013
Kysymyksiä NATO-keskustelun vastattavaksi
Kun nyt kaikesta päätellen NATO-keskustelu voisi vaikka livahtaakin käyntiin, niin minulla olisi muutamia kysymyksiä, joihin haluaisin vastauksia sen yhteydessä. Vaikka useitakin erilaisia vastauksia, kunhan saan ne perusteluineen. Osaan näistä ei varsinaisia vastauksia olekaan, mutta silti niitä kannattaa pohtia. Osaan varmasti jo nyt löytyisi vastauksia, tiedottaahan NATOkin juuri avatuilla markkinointihenkisillä sivuillaan siitä mikä se on. Noista sivuista lienevät jo valmiina ainakin päätöstasolla suomen- ja ruotsinkieliset versiot.
Relevanttia tietoa etsittäessä on kysymysten asettaminen erinomaisen tärkeää ja siksi näitä kysymyksiä tarvitaan tietysti vielä varmasti paljon lisää, mutta jos näillä nyt liikkeelle. Jokainen sitten valitkoon ne oman kannan muodostamiselle ratkaisevat kysymykset.
Keskustelu ja päätöksenteko
Järjestetäänkö NATO-jäsenyydestä kansanäänestys?
Miten taataan riittävä kansalaiskeskustelu ja tietomäärä asiasta?
Miten ihmeessä saadaan keskustelusta järkevää ja inhmillisesti kestettävää?
Minkälaisia uusia elimiä / tehtäviä / toimenkuvia NATO-jäsenyys edellyttäisi valtionhallinnolta ja edustukselliselta demokratialta?
Miten toimintaamme NATOssa ohjattaisiin poliittisesti / demokraattisesti?
Mitä Suomen NATO-politiikka sisältäisi ja tavoittelisi ja millä keinoin?
Mitkä asiat maanpuolustuksessa ovat NATOssa kansallisesti päätettäviä ja mitkä yhdessä? Siis käytännössä.
Miten päätettäisiin suomalaisten sotilaiden osallistumisesta NATOn operaatioihin?
Puolustusvoimat
Kuinka yhteensopiva PV kaiken kaikkiaan on tällä hetkellä ja mitä muutoksia jäsenyys aiheuttaisi?
Muuttuuko komentokieli kaikkialla tai jollain tasolla englanniksi?
Muuttuuko kantaupseerien koulutus?
Muuttuuko varusmiespalvelus?
Muuttuuko sivillipalvelus?
Sijoittuuko Suomeen pysyvästi ulkomaalaiisia sotilaita?
Kuinka paljon sotaharjoituksia järjestetään ja millä alueilla?
Keskittyisikö PV tiettyjen, pohjoisten taistelukykyjen kehittämiseen, jättäen esim. ilmasodankäynnin ja muita vastaavia vähemmälle, liittolaisten kontolle siis?
Kuinka paljon henkilöstöä toimii pysyvämmän luonteisesti ulkomailla ja missä tehtävissä?
Vaikka päätös liittymisestä on poliittinen, niin mikä on tällä hetkellä kantahenkilökunnan, erityisesti esiupseerien mielide, NATO-jäsenyyteen?
Organisaatiot ja infrastruktuuri
Minkälaista infastruktuuria on rakennettava sotilaallisen avun vastaanottamista varten?
Onko nykyinen varuskuntarakenne sopiva?
Muuttuvatko Rajavartiolaitoksen ja Merivartioston asemat, tehtävät ja muut keskeiset asiat miten?
Miten jäsenyys vaikuttaisi suomalaiseen puolustusvälineteollisuuteen vai vaikuttaisiko mitenkään?
Miten NATO-jäsenyys vaikuttaisi hyvin vahvasti koko yhteiskuntaan liitettyyn turvallisuusajatteluun ja -toimintaan?
Muuttaisiko NATO-jäsenyys yhteiskunnan sisäistä tiedonkulkua turvallisuusasioissa?
Minkä ministeriön/ministeriöiden alle NATO-asiat kuuluisivat ja miten taataan riittävät resurssit määrällisesti ja laadullisesti?
Mitä lainsäädännöllisiä muutoksia ja millä tasolla NATO-jäsenyys edellyttäisi?
Raha
Noudatetaanko Suomessa NATO-maiden yleiseksi tavoitteeksi asetettua 2% BKT:sta puolustusmenoihin (merkittävää nousua nykyisestä)?
Onko NATOlla jotain jäsenmaksua?
Muuttuisiko PV:n budjetin rakenne jotenkin merkittävästi ja mihin suuntaan?
Maanpuolustushenki ja kansallinen omakuva
Miten jäsenyyden mahdollisuus ja sitten mahdollinen jäsenyys vaikuttaisivat näkemyksiin maanpuolustuksesta?
Miten laaja vapaaehtoinen maanpuolustuskenttä valmistettaisiin NATO-yhteensopivaksi asenteellisesti, tiedollisesti ja toiminnallisesti?
Miten Talvi- ja Jatkosotaan sekä ennen kaikkea yksin pärjäämiseen nojaava omakuvamme kestäisi liittoutumisen?
Vaikuttaisiko jäsenyys halukkuuteen suorittaa varusmiespalvelus?
Minkälaisen reservinkieltäytymisaallon jäsenyys aiheuttaisi?
NATOn jäseninä olisimme kytkettyinä ja puolemme valinneina, varsinkin USA:n kautta, lähes kaikkiin maailman konflikteihin. Miten me osaisimme tähän suhtautua?
Muiden maiden reaktiot
Onko Ruotsi nyt oikeasti matkalla NATO-jäsenyyteen?
Mennäänkö NATOon vain yhdessä Ruotsin kanssa?
Miten Venäjä muuttaisi suhtautumistaan Suomeen keskustelun käynnistyttyä?
Miten Venäjä suhtautuisi Suomeen NATO-jäsenenä?
Vaikuttaisiko keskustelu/jäsenyys käytännön tasolla (matkailu/kauppa) suhteisiin Venäjän kanssa?
Miten maailmanpolitiikan painopisteen siirtyminen Aasiaan vaikuttaa Suomen tilanteeseen ja vaihtoehtoihin? Vai onko painopiste siellä?
Miten menojaan karsiva USA pystyy/haluaa taata uskottavasti 5. artiklan?
Onko Kiinalla jotain sanottavaa Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyyteen?
Ja lopuksi se tärkein kysymys, johon pitäisi saada runsaasti vastauksia kumpaankin versioon:
Miksi Suomen kannattaisi / ei kannattaisi liittyä NATOon?
Lisäyksiä: Liitän tähän perään linkkejä vastauksia antaville sivuille. Kiitos linkanneille:
Upseeriliiton teettämä tutkimus 2010: Upseerikunnan NATO-kannat
Puolustusministeriön selvitys 2004: Mahdollisen sotilaallisen liittoutumisen vaikutukset (pdf)
Ulkoministeriön selvitys 2007: Suomen mahdollisen NATO-jäsenyyden vaikutukset (pdf)
Rainer Peltoniemen väitöskirja Teknillisessä korkeakoulussa 2007: Suomen puolustusjärjestelmän ydinosaamisalueet ja niiden muutoshaasteet mahdollisessa Nato-jäsenyydessä (pdf)
Doria-tietokanta, Maanpuolustuskorkeakolu: haku: NATO
Foreign Affairs: The Putin Doctrine - Russia's Quest to Rebuild the Soviet State
The Ulkopolitist: Amerikkalainen kuva Venäjästä ja uusi poliittinen mielikuvitus (kritiikkiä edellistä artikkelia kohtaan)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Vastasin kaikkiin kysymyksiin, vastaus aina kysymysmerkin (?) jälkeen.
VastaaPoistaNATO-jäsenyydestä kansanäänestys? Asiasta päättää kansan valitsema eduskunta.
Miten taataan kansalaiskeskustelu ja tietomäärä asiasta? Purkamalla vähitellen NATO:a ympäröivä tabu ja harhaluulot, jotka ovat estäneet keskustelun. Tämä palsta on oiva esimerkki keskustelun avaamisesta!
Miten ihmeessä saadaan keskustelusta järkevää ja inhmillisesti kestettävää? Hankalaa se on, Venäjä tekee keskustelusta bulvaaniensa avulla hankalaa, mutta yrittää kannattaa!
Minkälaisia uusia elimiä / tehtäviä / toimenkuvia NATO-jäsenyys edellyttäisi valtionhallinnolta ja edustukselliselta demokratialta? Ei mitään, kaikki tarvittavat elimet ovat jo olemassa ml. Nato-edustusto. NATO:ssa avautuisi Suomalaisille joitain uusia tehtäviä.
Miten toimintaamme NATOssa ohjattaisiin poliittisesti / demokraattisesti? Kuten puolustushallintoa nytkin.
Mitä Suomen NATO-politiikka sisältäisi? Päätavoite olisi uskottavan pelotteen ylläpito rauhan säilyttämiseksi kuten nytkin.
Mitkä asiat maanpuolustuksessa ovat NATOssa kansallisesti päätettäviä ja mitkä yhdessä? Kaikki asiat ovat kansallisesti päätettäviä, eli kuten ennenkin.
Miten päätettäisiin suomalaisten sotilaiden osallistumisesta NATOn operaatioihin? Täysin kansallinen päätös kuten nytkin.
Kuinka yhteensopiva PV kaiken kaikkiaan on ja mitä muutoksia jäsenyys aiheuttaisi? Suomen Puolustusvoimat on paremmin yhteensopiva kuin useimpien nykyisten jäsenmaiden.
VastaaPoistaMuuttuuko komentokieli kaikkialla tai jollain tasolla englanniksi? Ei. Meri- ja ilmavoimissa harjoitellaan jo nyt runsaasti englanniksi ja se riittää.
Muuttuuko upseerikoulutus/varusmiespalvelus/siviilipalvelus? Ei.
Sijoittuuko Suomeen pysyvästi ulkomaalaisia sotilaita? Ehkä muutamia kymmeniä mikäli Suomeen saataisiin joku Naton laitos tai koulutuskeskus. Kyseinen laitos toisi alueen talouselämälle huomattavasti enemmän kuin mitä Suomen osuus sen kustannuksista olisi.
Kuinka paljon sotaharjoituksia järjestetään ja millä alueilla? Ei oleellisia muutoksia nykyiseen.
Keskittyisikö PV tiettyjen, pohjoisten taistelukykyjen kehittämiseen, jättäen esim. ilmasodankäynnin ja muita vastaavia vähemmälle, liittolaisten kontolle? Ei missään tapauksessa. Naton doktriinin mukaisesti vaan jokaisen jäsenen täytyy vastata alueestaan voimavarojensa mukaan niin merellä, ilmassa kuin maallakin. Toki Suomella on paljon erikoisosaamista, jota arvostetaan NATOssa.
Kuinka paljon henkilöstöä toimii pysyvämmän luonteisesti ulkomailla ja missä tehtävissä? Muutamista kymmenistä ehkä sataan, asiantuntija- ja johtotehtävissä kuten nytkin. Kyse ei ole erityisen isosta haasteesta. Puolustusvoimien kansainvälistyminen on välttämättömyys ilman jäsenyyttäkin.
Vaikka päätös liittymisestä on poliittinen, niin mikä on tällä hetkellä kantahenkilökunnan, erityisesti esiupseerien mielide, NATO-jäsenyyteen? Kts. Upseeriliiton tutkimus - asiantuntijat ovat arvionsa antaneet...
Minkälaista infastruktuuria on rakennettava sotilaallisen avun vastaanottamista varten? Muutamia lentotukikohtia ja sotasatamia joudutaan varustamaan joillakin välineillä, joita niissä ei vielä ole. Avun vastaanottaminen perustuisi nykyiseen infrastruktuuriin.
Onko nykyinen varuskuntarakenne sopiva? On.
Muuttuvatko Rajavartiolaitoksen ja Merivartioston asemat, tehtävät ja muut keskeiset asiat? Ei mitenkään.
Miten jäsenyys vaikuttaisi suomalaiseen puolustusvälineteollisuuteen? Todennäköisesti tulisi lisää tilauksia ja sitä kautta työtä ja rahaa maahan.
VastaaPoistaMiten NATO-jäsenyys vaikuttaisi hyvin vahvasti koko yhteiskuntaan liitettyyn turvallisuusajatteluun ja -toimintaan? Jonkin verran, on sopeuduttava ajatuksen KOLLEKTIIVISESTA turvallisuudesta. Emme olisi yksin enää, vaan turvallisuutemme paranisi.
Muuttaisiko NATO-jäsenyys yhteiskunnan sisäistä tiedonkulkua turvallisuusasioissa? Ei.
Minkä ministeriön/ministeriöiden alle NATO-asiat kuuluisivat ja miten taataan riittävät resurssit määrällisesti ja laadullisesti? Ulko- ja Puolustusministeriöille, resurssien riittävyys olisi jäsenenäkin taattava kuten nytkin.
Mitä lainsäädännöllisiä muutoksia ja millä tasolla NATO-jäsenyys edellyttäisi? Lakeja Puolustusvoimista, aluevalvonnasta ja kriisinhallinnasta jouduttaisiin muuttamaan, mutta muutokset olisivat melko vähäisiä.
Noudatetaanko Suomessa NATO-maiden yleiseksi tavoitteeksi asetettua 2% BKT:sta puolustusmenoihin (merkittävää nousua nykyisestä)? Ei noudatettaisi, eikä pääosa nykyisistäkään jäsenistä noudata.
Onko NATOlla jotain jäsenmaksua? Ei suoranaisesti, mutta jäsenet osallistuvat tietyllä kaavalla laskettuna järjestön yhteisiin kustannuksiin. Muistaakseni muutama vuosi summa laskettiin Suomen osalta 30 - 40 miljoonaan euroon/v (luvun pienuutta kuvaa, se, ettei Puolustusvoimien budjettia ole kyetty vuosittain suunnittelemaan noin tarkasti, vaan rahaa jää käyttämättä enemmän).
Muuttuisiko PV:n budjetin rakenne jotenkin merkittävästi ja mihin suuntaan? Meri- ja ilmapuolustuksen osuus kasvaisi ehkä jonkin verran (ja se on joka tapauksessa järkevä suuntaus).
Miten jäsenyyden mahdollisuus ja sitten mahdollinen jäsenyys vaikuttaisivat näkemyksiin maanpuolustuksesta? Tuskin merkittävästi. Yleinen asevelvollisuus olisi aivan yhtä sopiva ja kustannustehokas ratkaisu kuin ei-jäsenenäkin, ja sillä on suuri vaikutus maanpuolustustahtoon.
VastaaPoistaMiten laaja vapaaehtoinen maanpuolustuskenttä valmistettaisiin NATO-yhteensopivaksi asenteellisesti, tiedollisesti ja toiminnallisesti? Avoimella tiedotuksella. Puolustuksemme "NATO-yhteensopivuus" on jo käytännössä saavutettu, kyse on asennemuutoksista tiedon lisääntyessä.
Miten Talvi- ja Jatkosotaan sekä ennen kaikkea yksin pärjäämiseen nojaava omakuvamme kestäisi liittoutumisen? Omakuvamme on virheellinen. Talvisodassa Ruotsin todella merkittävä taloudellinen ja sotilaallinen materiaaliapu sekä pohjois-Suomen ilmapuolustuksen hoitaminen vapaaehtoisella lentolaivueella ja tietysti myös Stalinin pelko länsiliittoutuneiden interventiosta pelasti Suomen, yksin ei olisi pärjätty. Jatkosodassa Saksan joukot Lapissa ja Kannaksella sekä merkittävä aseapu ja tietysti Stalinin kiire keskittää joukkojaan kilpajuoksuun Berliiniä kohti länsiliittoutuneiden edetessä pelastivat Suomen, yksin ei olisi pärjätty. Ja ylläoleva ei suinkaan vähättele omaa osuuttamme - pelkkä apu ei olisi riittänyt jos Suomi ei olisi taistellut päättäväisesti. Mutta tuo yksinpärjäämisen myytti olisi jo aika haudata!
Vaikuttaisiko jäsenyys halukkuuteen suorittaa varusmiespalvelus? Vaikea sanoa, halukkuus on edelleen suhteellisen voimakasta, vaikka onkin ikävä kyllä laskenut.
Minkälaisen reservinkieltäytymisaallon jäsenyys aiheuttaisi? Vaikea sanoa, ehkä lyhyen piikin, mutta pian jäsenyys olisi luonnollinen osa puolustustamme, ne jotka kieltäytyvät tekisivät niin NATO-jäseninäkin.
NATOn jäseninä olisimme kytkettyinä ja puolemme valinneina, varsinkin USA:n kautta, lähes kaikkiin maailman konflikteihin. Miten me osaisimme tähän suhtautua? Väite on virheellinen. Olemme jo nyt sitoutunut länteen, eli "valinneet puolemme", mutta valitsemme kansallisesti mihin osallistumme ja mihin emme. Ei-5.artiklan tapauksissa voidaan valita niin kuin nytkin "miten suhtaudutaan", ja 5. artiklan velvoitteiden aktivoituessa osallistumistapa on sekin kansallisesti päätettävä asia. USA:n demonisointi on NATO-vastaisen kampanjan ydin, mutta USA ei ole yhtä kuin NATO, eikä NATO tottele sokeasti USA:a vaikka USA tuottaakin pääosan NATOn luomasta turvallisuudesta Euroopalle. Suomi ei jäsenenä sitoutuisi USA:n toimintaan enempää kuin jo nyt, ja tarve bilateraalisille siteille voisi jopa laskea.
VastaaPoistaOnko Ruotsi nyt oikeasti matkalla NATO-jäsenyyteen? Toivottavasti on.
Mennäänkö NATOon vain yhdessä Ruotsin kanssa? Toivottavasti jäsenyyden hakeminen koordinoidaan Ruotsin kanssa, se vähentäisi epävarmuutta.
Miten Venäjä muuttaisi suhtautumistaan Suomeen keskustelun käynnistyttyä? Venäjä käy jo nyt massiivista info-operaatiota Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan, ei muutoksia tähän.
Miten Venäjä suhtautuisi Suomeen NATO-jäsenenä? Ensin hiukan kiukuttelee, mutta sitten toteaa, että Suomen omasta asiasta on kyse ja mitään ei ole tehtävissä. Putinia varmaan harmittaisi, koska taas olisi yksi maa vähemmän jota voi sotilaallisesti painostaa...
Vaikuttaisiko keskustelu/jäsenyys käytännön tasolla (matkailu/kauppa) suhteisiin Venäjän kanssa? Ei. "Todisteina" tästä ovat mm. NATO-jäsenet Norja ja Saksa, joilla mm. kaupalliset suhteet Venäjään ovat merkittäviä, kuten meilläkin.
Miten maailmanpolitiikan painopisteen siirtyminen Aasiaan vaikuttaa Suomen tilanteeseen ja vaihtoehtoihin? Ei merkittävästi.
Miten menojaan karsiva USA pystyy/haluaa taata uskottavasti 5. artiklan? Helposti, vaikka USA pudottaisi puolustusmenonsa puoleen, ne olisivat edelleen maailman ylivoimaisesti suurimmat.
Onko Kiinalla jotain sanottavaa Suomen ja Ruotsin NATO-jäsenyyteen? Ei.
Miksi Suomen kannattaisi / ei kannattaisi liittyä NATOon? Suomen kannattaisi liittyä, koska NATO on koko Euroopan turvallisuuden tuottaja, ja jäsenyys on pitkällä tähtäimellä ainoa tapa varmistaa uskottavasti Suomen kansan selviytyminen itsenäisenä ja vapaana muiden kansojen joukossa.
STRATMIL 1/3
VastaaPoistaErinomainen koonnos kysymyksiä Ryskyltä, kiitos. Tässä vastinetta osaan.
Suuri kysymys: Pelkäämmekö enemmän painostusta kuin vastuuta?
- pikaisia näkemyksiä lähinnä PV:n osalta, päättyen lopulta poliittisiin pohdintoihin
Puolustusvoimat
Kuinka yhteensopiva PV kaiken kaikkiaan on tällä hetkellä ja mitä muutoksia jäsenyys aiheuttaisi?
- Selonteoissa jne linjatun ohjauksen mukaisesti vuosien työn tuloksena varsin yhteensopiva. Jäsenyys toisi lisää muodollista pakkoa eli Naton standardeja alettaisiin hallinnoimaan tarkemmin. Byrokratiaa.
Muuttuuko komentokieli kaikkialla tai jollain tasolla englanniksi?
- Ei dramaattista muutosta. Koskisi lähinnä tilannekuvaa ja johtamista: reaaliaikainen ja/tai operatiivinen johtaminen kuten ilmapuolustus jne. Maavoimien taisteluosastot pystyttäisivät telttansa edelleen ihan savoksi ja mm. Ahvenanmaan puolustuksesta vastaavat kaislajääkärit solkkaisivat ruotsia.
Muuttuuko kantaupseerien koulutus?
- Ei dramaattisesti. Lisää standardeja, suunnittelu- ja johtamisprosessin detaljeja (jo nyt on käytössä Naton operatiivinen suunnitteluprosessi omana sovelluksena).
Muuttuuko varusmiespalvelus?
Ei merkittävästi. Joissakin erikoistehtävissä englannin kieli jne.
Naton jäsenyys mahdollistaisi(!) pohdinnat ammattiarmeijasta, muttei pakottaisi siihen.
Muuttuuko sivillipalvelus?
- Ei välttämättä mitenkään.
Sijoittuuko Suomeen pysyvästi ulkomaalaisia sotilaita?
- 1)Suomen oma valinta. 2)Ei tarvetta = ei joukkoja. Vain joitain yhteysupseereita, mahdollisesti myös kouluttajavaihtoa esim Maanpuolustuskorkeakouluun, KV-keskukseen jne.
Kuinka paljon sotaharjoituksia järjestetään ja millä alueilla?
- Operatiivisen tarpeen mukaan. Meri- ja Ilmavoimat rotatoisivat erilaisten pohjoisen operaatiosuunnan harjoitusten isäntinä. Maavoimilla olisi harvakseltaan lähinnä esikunta- ja johtamisharjoituksia, ei suurten joukkojen harjoituksia. Avun vastaanottamisen harjoitukset olisivat keskeisiä.
Keskittyisikö PV tiettyjen, pohjoisten taistelukykyjen kehittämiseen, jättäen esim. ilmasodankäynnin ja muita vastaavia vähemmälle, liittolaisten kontolle siis?
- 1) Lähtökohtana on että kukin maa kykenee itse huolehtimaan perustehtävistä. Emme varmasti luopuisi esim suvereniteetin valvontaan tarvittavista joukoista - ilma-ja merivoimien tulisi edelleen kyetä aluellisen koskemattomuuden valvontaan. 2)Muu tehtävänjako ja siitä seuraavat kansalliset painotukset perustuisivat laadittavaan operatiiviseen suunnitelmaan. Useita mahdollisuuksia.
Kuinka paljon henkilöstöä toimii pysyvämmän luonteisesti ulkomailla ja missä tehtävissä?
- Veikkaisin satakunta, lähinnä Naton päämaja (UM/PLM virkamiehiä+upseereita), johtoesikunnissa (ACO ja ACT) sekä pohjoisen suunnan operatiivissa yhteisesikunnissa. Näissä ei voi valita rusinoita pullasta, vaan johtopaikkojen suhteessa tulee asettaa myös toimistoväkeä jne. Koulutus- ja osaamiskeskuksiin (COE:t) asetettaisiin myös yhteysupseereita.
Vaikka päätös liittymisestä on poliittinen, niin mikä on tällä hetkellä kantahenkilökunnan, erityisesti esiupseerien mielide, NATO-jäsenyyteen?
Hyvin vaihteleva varsinkin poliittisella ja eettisellä tasolla. Käytännön tasolla pragmaattisempaa ja aika yksimielistä: a)jos emme ole liitossa niin Nato vaikuttaa meihin kuitenkin. b)Jos olisimme liitossa päävastuu Suomen puolustamisesta säilyisi kuitenkin meillä suomalaisilla.
STRATMIL 2/3
VastaaPoistaOrganisaatiot ja infrastruktuuri
Minkälaista infastruktuuria on rakennettava sotilaallisen avun vastaanottamista varten?
- Lähinnä vain huomioitava kaikessa uuden tekemisessä ja vanhan korjaamisessa. Yhteentoimivuus-standardit (STANAG) ovat olleet käytössä jo pitkään (ja huomautan taas että ihan julkisesti ja selontekojen ohjauksen mukaisesti. Samoin EU noudattaa Naton standardeja...).
Onko nykyinen varuskuntarakenne sopiva?
- Varuskunnat eivät ole keskeisiä edes nykyisessä kansallisessa puolustuksessa - ne ovat lähinnä koulutuskeskuksia. Meri- ja ilmavoimien tukikohdat sekä logistiikan laitokset keskeisempiä.
Muuttuvatko Rajavartiolaitoksen ja Merivartioston asemat, tehtävät ja muut keskeiset asiat miten?
- Ei kynnyskysymys. Useita vaihtoehtoja. Raja jo nyt SM:n alainen. Rajavalvontaa ohjaa eniten EU.
Miten jäsenyys vaikuttaisi suomalaiseen puolustusvälineteollisuuteen vai vaikuttaisiko mitenkään?
- Antaisi täysivaltaisen mukanaolon Naton suunnittelussa, R&T/R&D-toiminnassa jne. Suomalaiset yritykset ovat kuitenkin edelleen pieniä vrt Saksa, Ranska jne. Toisaalta tämän johdosta suomalaiset yritykset ovat jo mukana monikansallisissa yrityksissä (EADS) ja pääsevät niiden kautta jo esille Natossa ihan kokonsa mukaisesti. Eli Nato ei tee kesää mutta antaisi pienille yrityksille lisää mahdollisuuksia.
Miten NATO-jäsenyys vaikuttaisi hyvin vahvasti koko yhteiskuntaan liitettyyn turvallisuusajatteluun ja -toimintaan?
- Sopisi siihen hyvin tai ei ainakaan rajoita sitä. Natolla on jo nyt paljon muun kuin sotilaallisen varautumisen toimintaa ja esim meidän HVK, LVM jne tekevät yhteistoimintaa jo nyt. Kyber on nouseva esimerkki.
Muuttaisiko NATO-jäsenyys yhteiskunnan sisäistä tiedonkulkua turvallisuusasioissa?
- Omissa käsissä. Meidän tulisi omassa lainsäädännössä määritellä kuka ministereistä ja mitkä hallinnonalat miltäkin osuudelta vastaisivat toiminnasta eri johtoelimissä. Huomioitavaa on että Naton ylintä päätösvaltaa käyttävä elin on poliittinen, ei sotilaallinen.
Minkä ministeriön/ministeriöiden alle NATO-asiat kuuluisivat ja miten taataan riittävät resurssit määrällisesti ja laadullisesti?
Pääroolissa UM ja PLM, ehkä VNK. Muillakin hallinnonalakohtaisia esim LVM. Vaatii virkamiehiä kuten EU niin ulkona kuin kotimaassa (ei niin paljoa ;P)
Virkamiesten ja poliitikoiden koulutusta Naton poliittiseen suunnittelu- ja päätöksentekomekanismiin tulisi lisätä.
Mitä lainsäädännöllisiä muutoksia ja millä tasolla NATO-jäsenyys edellyttäisi?
Varmaan Perustuslaista lähtien (liikun heikolla jäällä) mutta ainakin
- Lait Valtioneuvostosta
- Laki Puolustusvoimista
- Palvelussuhteen ehdot
- ja lukuisa joukko muita joilla mahdollistetaan mutkaton toiminta yli rajojen niin normaali- kuin poikkeusoloissa.
Tulisikohan oma Laki Naton jäsenyydestä ja vastaavat muutokset muihin lakeihin.... jätän asessoreille...
STRATMIL 3/3
VastaaPoistaJOHTOPÄÄTÖS?
a)Puolustusvoimien osalta jäsenyys Natossa ei olisi teknisesti ja toiminnallisesti mitenkään valtava asia. Suurempi kysymys liittyisi periaatteeseen: nykyinen lainsäädöntö ja valoissa annettu sitoumus koskee Suomen ja sen kansalaisten puolustamista. Niissä on nykyratkaisussa haasteita joten pääosalle Nato saattaisi olla niiden täyttämisen mahdollistava ratkaisu. Osalle (varsinkin hieman vanhemmalle henkilökunnalle & reserviläisille joka on tehnyt valansa Neuvostoliiton uhan aikana) ajatus velvollisuudesta (toki Natossakin vasta oman poliiittisen johdon niin päättäessä!) lähteä sotatoimiin esim Turkkiin voisi olla periaatteellisesti iso juttu. Naton operatiivisiin esikuntiin sijoitettu henkilöstöhän osallistuisi johtamiinsa sotatoimiin joka tapauksessa... Näihin henkilökohtaisiin, osin eettisiin valintoihin tulisi miettiä ratkaisumallit.
B) Natojäsenyys ei poista tarvetta ylläpitää ja kehittää kansallista kykyä puolustukseen!! Natolla ei ole yhtään omaa divisioonaa, hävittäjälaivuetta tai lentotukialusta. Suomen maantieteellisen (ja strategisen) sijainnin johdosta on hankala nähdä että täällä operoisi missään vaiheessa laajoja maajoukkoja. Sen sijaan Itämerestä tulisi Naton sisämeri ja se takaisi läntiset yhteydet (Suomihan on niemi). Ilmapuolustuksen vahventaminen olisi samoin hyvin mahdollista. Tilannetietoisuudella olisi valtava merkitys. Käytännön toimijana tärkein maa on lienee Itämerellä Saksa ja ilmapuolustuksessa Yhdysvallat sekä Ruotsi ja Norja.
A+B eli SUURI YHTEENVETO: Vaikka lause kuulostaa liturgialta niin Naton jäsenyys ON ensisijaisesti poliittinen kysymys ja sen suurin merkitys ON myös poliittinen. Poliittinen molemminpuolinen sitoutuminen turvatakuisiin. Isoin pihvi: linkki Yhdysvaltoihin. Iso päämäärä olisi ennaltaehkäistä voimakeinojen käyttö Venäjän voimapolitiikassa, jota se kohdistaa ”lähialueidensa” valtioihin. Sotilaallisella puolella idea olisi uskottavuus: uskottava ennaltaehkäisevä valmius. Poliittisen päätöksen jälkeen ja sen tueksi on toki sitten tehtävä kentällä paljon asioita että turvatakuut olisivat totta käytännössä. Mutta se ei ole iso asia vrt poliittinen päätös ja sen seuraukset.
Kysymykseksi jää: millaista politiikkaa Suomi ja poliittiset päättäjämme ovat valmiit harjoittamaan? Miten näemme maailman kehittyvän tuelevina vuosina ja vuosikymmeninä? Miten Venäjä kehittyy? Syntyykö sinne kansalaisyhteiskunta? Saavuttaako se itseään tyydyttävän aseman maailmanpolitiikassa ilman voimapolitiikkaa? Siirtyykö valta Putinin seuraajalle järjestäytyneesti? Mikä on seuraajan poliittinen tahtotila ja onko hän valmis käyttämään väistämättä kehittyviä asevoimiaan tahtonsa näyttämiseen? Millä riskillä? Naton jäsentä kohtaan? Sen liepeillä olevaa mutta ei sen turvatakuiden alla olevaa? Olisimmeko me Natossa lampaita vai terveen itsetuntoinen Natoa sisältä edelleen uudistava toimija?
Dilemma: uskommeko me että Venäjä rauhoittuu ihan kohta pysyvästi – jolloin meidän ei kannattaisi ”härnätä” sitä nyt Naton jäsenyydellä? Vai tulisiko meidän juuri nyt osoittaa vahvuutta ja itsenäisyyttä ja poistaa Suomi siltä listalta maita joihin Venäjä voi huonolla hetkellä kohdistaa voimapolitiikkaansa – liittymällä jäseneksi ja osoittamalla sen jälkeenkin ettei Natosta tai Suomesta kohdistu uhkaa Venäjälle, vaikka siitä siellä kuinka paasataan?
Pelkäämmekö me Natojäsenyydessä enemmän Venäjän painostusta vai omaa vastuuta kohtalostamme?
Joka päivä oppii, mutta toisina päivinä paljon enemmän kuin toisina, kiitos kaikille. Kysymyksiä läpikäydessä alkaa kyllä hahmottumaan eri asioiden painoarvo. Niitä pitää tässä pohdiskella ja pullautella tänne, jahka hahmottuvat edes kutakuinkin kelvolliseen muotoon.
VastaaPoista