Vastaus Vastavalkean mielipidekirjoitukseen

Harvoin sitä löytää itsensä aamun lehdestä, mutta tänään niin kävi. Minun näkemystäni Vastavalkea-sivustosta kritisoitiin siellä. Kirjoitin siis Turvallisuuspolitiikan Korkeajännitys -blogissa Helsingin Sanomien sivuilla näin: 

”Itä-Ukrainan kapinallisten ”uutistoiminnan” vetäjäksi on rekrytoitu pitkään Venäjän hyväksi työtä tehnyt Janus Putkonen. Hän veti pitkään Verkkomediaa, joka oli keskeinen disinformaation lähde Suomessa. Nyt Vastavalkea on ottanut sen paikan kompostin kuninkaana ja Putkonen keskittyy levittämään mielikuvitustasavaltojen propagandaa teatraalisella tyylillään. Näiden siirtojen taustalla näyttää toimivan pitkän linjan disinformaatikko, herra Johan Bäckman. Sekä Putkosen että Bäckmanin toimintaan on jo kiinnitetty huomiota Ukrainassa. Sen sijaan Venäjää eivät nämä vierastaistelijat entiseen tapaan kiinnosta, koska nyt nämä ovat Moskovan leivissä.”

Ilmaisin siis näkemyksenäni, että kun Verkkomedia Putkosen uuden tehtävän takia loppuu, niin Vastavalkea nousee sen tilalle suomalaisen disinformaatioskenen (=kompostin) tärkeimmäksi toimijaksi. Se on huolella toimitettu, käytettävyydeltään hyvä sivusto, mutta sisältää yhtäkaikki paljon informaatiota, joka kauniisti sanottuna on hieman arveluttavaa suhteessaan ympäröivään todellisuuteen. Tämä ei tarkoita, etteikä Vastavalkeassa kerrottaisi myös tosia ja tärkeitä asioita. Tämä tarkoittaa, että sivusto sekoittaa iloisesti keskenään vahvaakin asiantuntemusta ja puolitotuuksia tai olennaisia kysymyksiä ja salaliittoteorioita. Tämä käy hyvin ilmi Vastavalkean ensimmäisessä pääkirjoituksessa avatusta tilannekuvasta:

”Suomen poliittista mielipiteenmuodostusta on pitkään määrittänyt oikeiston hallitsema manipulatiivinen ja sensuroiva — sekä kaupallinen että valtiollinen — valtamedia Bilderberg-kytköksineen. Tämän mediavallankäytön vastapooliksi tarvitaan Vastavalkea. ”

Päätoimittaja Tauno O. Mehtälä 8.4.2015

Muutenhan tuo menisi vielä vähän radikaalimpana poliittisena näkemyksenä, mutta Bilderbergin nostaminen esiin on  selvä signaali päätoimittajan uskosta salaliittoon. Jos päätoimittaja on salaliittoteoreetikko, niin se muovaa myös hänen johtamansa median olemusta. Salaliittoteoreetikoiden kohdalla kyseessä on perusnäkökulmasta maailmaan ja siksi yhteen salaliittoon uskovat ovat hyvin usein valmiita uskomaan kaikkiin muihinkin salaliittoihin.

Kirjoitin jo aiemmin Vastavalkean eräästä artikkelista ja leimasin siinä koko sivuston disinformaatiolähteeksi. Tämä loukkasi syvästi sivuston tekijöitä ja se omisti kokonaisen pääkirjoituksen kiistääkseen mitä olin sanonut. Tosin se kiisti itse asiassa hyvin paljon muuta, kuin mitä olin kirjoittanut eikä tarttunut moniin esiin nostamiini ongelmiin kirjoituksessa.

Tänään Helsingin Sanomissa ilmestynyt mielipidekirjoitus kärsii samoista ongelmista. Se väittää vastaan sellaisille väitteille, joita minä en ole esittänyt.

”Janne Riiheläinen leimasi blogissaan (HS.fi 24. 7.) suomalaiset vaihtoehtomediat, mukaan lukien Vastavalkean, "disinformaatioksi”.”

En leimannut. Väite on valheellinen. En puhunut kuin Verkkomediasta ja Vastavalkeasta sekä välillisesti muista olemassa olevista disinformaation lähteistä. Kuvasin tätä määrittelemättömäksi jäänyttä joukkoa kompostiksi, joka tietysti ei ole kovin kauniisti sanottu, mutta kuvaa ymmärrettävästi käsitystäni tuosta joukosta. Vaihtoehtoisia ilmaisuja kompostille olisivat voineet olla vaikkapa hörhömediat tai salaliittosivustot.

”Leimatessaan Vastavalkean disinformaatioksi Riiheläinen leimasi myös julkaisemamme tietokirjailijoiden, tutkijoiden, akateemikoiden ja diplomaattien artikkelit disinformaatioksi.”

En leimannut. Väite on valheellinen. Leimasin välineen disinformaation välineeksi. Disinformaatiolle on tyypillistä sekoittaa keskenään korkeatasoistakin materiaalia manipulatiiviseen ja korkeintaan puolitoteen materiaaliin.

”Tällainen ei ole vain toimituksen mustamaalausta vaan myös avustajiemme älykkyyden aliarviointia.”

En aliarvioi tekijöiden älykkyyttä, mutta kyseenalaistan paikka paikoin heidän suhteellisuudentajuaan ja kykyä tehdä rationaalisia johtopäätöksiä. Ennen kaikkea kyseenalaistan verkkosivuston väitteen objektiivisuuteen pyrkimisestä ja pelkästä faktapohjaisuudesta. Vastavalkea on poliittinen media, joka jutuissaan ajaa omaa agendaansa. Niin saa tehdä, mutta silloin ei pitäisi väittää olevansa objektiivinen.

”Toisin kuin Riiheläinen vihjaili, Vastavalkea on itsenäinen, aktiivisten kansalaisten perustama media.”

Jos on oletuksena, että muut tekstissä mainitut toimijat olisivat jotenkin jonkun muun tahon ohjailemia tai että ylipäätään olisi jonkun muun tahon ohjaamia medioita, niin tämä väite on ymmärrettävä. Ei mikään selvä juttu, mutta ymmärrän, että näin voi ymmärtää tämän. Kirjoittaminen on aina kamppailua sen kanssa, että tulisi ymmärretyksi oikein

”Riiheläisen kannattaisi ehkä hyväksyä se, että monet suomalaiset eivät näe Ukrainaakaan demokratian tyyssijana ja katsovat – tunnetun amerikkalaisen toisinajattelijan Noam Chomskyn tavoin –, että myös länsimaiden toimissa voi olla kritisoitavaa.”

Olen itsekin toistuvasti esittänyt huoleni Ukrainan demokratian tilasta. Myös länsimaiden toimia olen kritisoinut. Minulla ei ole mitään ongelmaa hyväksyä erilaisia näkökantoja. Minulla on ongelmia hyväksyä puutteellista logiikkaa, salaliittoteorioita sekä vihaan ja epäluuloon pohjautuvia maailmankuvia.

Tässä väitteessä on retorisesti kysymys ihan perinteisestä ”jos et ole puolellamme, olet meitä vastaan” -ajattelusta. Kylmän sodan aikana kahtia jaettu maailma määräsi keskustelun kulkemaan juuri näin: jos kritisoit toista puolta, olet toisen puolella. Jos olemme eri mieltä jostakin, olemme tuomittuja olemaan eri mieltä kaikesta. Näin leimaamalla saadaan eri mieltä olevista tyhmiä ja pahoja, eli vihollisia. Vastavalkeasta löytyy monia tosia asioita ja tärkeitä näkemyksiä, mutta siellä on myös järjettömyyksiä ja propagandaa. Esittämällä minut typeränä, jopa pahana mitätöidään kritiikkini. 

Noam Chomskyn käyttö auktoriteettinä on sitten ihan oma lukunsa. Hän kun on vähintäänkin hyvin kiistelty hahmo eikä nauti tällä hetkellä enää kovinkaan laajaa hyväksyntää. Tunnettu hän toki on, sillä hänen hyvin pitkä ja paljon kärjekkyyksiä sisältänyt uransa on tehnyt hänestä länsimaisen toisinajattelun ikonin. Toisaalta tässä vedetään Chomskyn avulla kriittisyyden raja hyvin kauas laitaan, jonnekin siellä missä Vastavalkea ja muut vastaavat toimijat viihtyvät. He pitävät näin omaa äärikriittisyyttään oikean kriittisyytenä ja muita myötäjuoksijoina ja tukareina.

”Leimakirveiden heiluttelu ei kuulu sivistyneeseen yhteiskuntaan. Se on halpa tapa koettaa välttää keskustelu aiheista, joista ei haluta keskustella.”

Leimakirveet ovat ikäviä, mutta kun Vastavalkea itse on siinä puuhassa hyvin aktiivinen, niin en oikein osaa ottaa tätäkään osaa moitteista vakavasti. Tässä muutamia otteita Vastavalkean leimakirveen iskuista sen pääkirjoituksista. Pääkirjoituksethan ovat se osa mediaa, jossa kerrotaan nimenomaan median kanta erilaisiin asioihin.

”Poispotkitun Nato-fundamentalistin Mikael Pentikäisen jälkeen Hesarilla on mahdollisuus suuntautua valheellisen maailmankuvan tietoisesta välittämisestä terveen journalismin tielle, yksisilmäisestä manipulaatiosta monipuolisen objektiivisen tiedon välittämiseen.”

”Näin valtamedian toimesta tapahtuvan kansalaisten manipuloinnin voidaan sanoa olevan valtiovallan erityisessä suojeluksessa.”

”Venäjä-vastaisuuden ja Nato-myönteisyyden innokkaimpina puhemiehinä ovat esiintyneet pääministeri Alexander Stubb (kok) ja puolustusministeri Carl Haglund (rkp).”

”Aivan ensimmäiseksi on purettava valtiotahon sananvapautta rajoittamaan pyrkivä, totalitarismia lähentelevä käytäntö. Tämähän edellyttää ensisijaisesti Ylen toiminnan palauttamista normaalin länsimaisen uutisvälityksen linjoille, nykyisen trollimelskaamisen ja infosotimisen sijasta. Myös valtioneuvoston viestintäjohtajan toimintaan on syytä puuttua. Eihän Suomen valtio sentään liene julistanut informaatiosotaa Venäjälle?”

Jos nimittelee muita, ei minusta pitäisi vinkua, jos omallakin kohdalla käytetään vähän värikkäämpää kieltä. Lisäksi on huomattavan paljon eri asia kohdistaako kovia sanoja ihmiseen vai organisaatioon. Kuten esimerkeistä käy ilmi, Vastavalkea hyökkää sekä ihmisten että organisaatioiden kimppuun kovin sanoin. 

”Se, että Vastavalkeassa esitetään valtavirrasta poikkeavia näkökulmia, ei tee siitä disinformaatiota. Näkökulmat rakentuvat faktoille. Itse kukin voi tutustua artikkeleihin verkossa.

Vesa Raiskila
toimitussihteeri
Hossein Bahmanpour
toimittaja

Vastavalkea-verkkolehti”

Itse määrittelisin, että Vastavalkean näkökulmat rakentuvat syvälle epäluottamukselle, jopa vihalle, länsimaita ja erityisesti Yhdysvaltoja kohtaan sekä markkinatalouden vastaisuudelle js osin myös salaliittoteorioille. Itse kukin voi tosiaan tutustua verkossa artikkeleihin ja todeta tämän.

Lisäys: Vastavalkea omisti minulle jo toisen pääkirjoituksen lyhyen ajan sisällä. En jaksa/ehdi purkaa sen kirjoituksen heikkouksia yksityiskohtaisesti, mutta sanottakoon, että siinä yhdistyvät erikoinen tapa hahmottaa maailman kausaliteettejä ja henkilöönkäypä tapa perustella omia näkemyksiä.