Paljon tarkoituksista ja vähän tavoitteista

Avasin tämän, koska haluan selvittää suhdettani maanpuolustukseen siinä maailmassa, jossa elämme. Kyse ei ole siis vain maailmasta, vaan myös minusta ja mitä asioita itse olen kokenut, päättänyt ja päätellyt elämäni aikana. Olen kotoisin Haminasta, suvussa riittää sotilaita. Suoritin varusmiespalveluksen II/85-erässä Karjalan Prikaatissa Vekaranjärvellä. Muutamaa vuotta myöhemmin palautin sotilaspassini silloiselle Haminan poliisimestarille, joka toimi kaupungin aluevalvojana. Olin silloin kypsynyt vakaumukseen, jossa halusin katkaista oman sitoutumukseni väkivaltakoneistoon, koska armeijojen olemassaolo on lähtökohtaisesti moraalitonta ja järjetöntä. Väkivaltaa ei tietenkään saada ihmisestä pois ja siihen on jokainen jossain tilanteessa valmis, mutta minä katson toisen ihmisen tappamisen olevan niin iso asia, että haluan päättää siitä itse.

Aseistakieltäytymiseni kävi läpi vielä kaksi vaihetta, kun 90-luvun alussa kävi passiasioitani selvitellessä ilmi, että olin edelleen reservissä. Sitten tehtiin paperit ja olin työministeriön kirjoissa. Tai niin luulin. 2010 tuli kutsu kertaamaan, tiedotushommiin. Kävi ilmi, että olin edelleen reservissä. Soitin jopa harjoituksen komentajalle sillä ajatuksella, että hän voisi saada myytyä minulle paluun kansanarmeijamme riveihin. Ei myynyt ja viikon painiskelun jälkeen täytin taas paperit. Nyt sitten napsahti viiden päivän "korvaava täydennyspalvelus" Sivarikeskuksessa Lapinjärvellä. No, se oli hupia ja lepoa, mutta ei siitä ollut tasan mitään hyötyä kenellekään.

Joka tapauksessa tuo paini itseni kanssa käynnisti minussa tarpeen ajatella taas suhdettani maanpuolustukseen. Samaan aikaan tämä meitä ympäröivä maailma on ottanut ja muuttunut siitä kylmän sodan tuli-, panssari- ja miesvoimaa palvovasta ja ydinsodan totaalista tuhoa pelkäävästä maailmasta, jonka suhteen muodostin maailmankuvani, muovasin vakaumukseni ja tein päätökseni aseistakieltäytymisestä.

Tässä blogissani haluan järjestää ajatuksiani kirjoittamalla ja keskustelemalla aiheeseen liittyen. Toivotan kaikki avoimesti mukaan tähän pohdiskeluun ja ainoa mitä edellytän kaikilta on suopeaa henkeä kanssaihmisiä kohtaan. Meidän ei onneksi tarvitse pyrkiä konsensukseen, vaan "vain" hyvään keskusteluun. Luotan siihen, että ketkä tästä aihepiiristä ovat oikeasti kiinnostuneet, osaavat kunnioittaa kanssakeskustelijoitaankin jo senkin takia, että isänmaan ja ihmiskunnan parasta tässä kukin varmasti etsii. Tämä on kuitenkin minun blogini ja minulla on täällä valta, jota käytän epäröimättä, jos koen jonkun käyttäytyvän asiattomasti. Nämä ovat muutenkin niin vaikeita asioita, että haluaisin rakentavan sävyn auttavan kirkastamaan ajattelua.