Kuvassa näkyvällä penkalla kulkee monia rajoja. Aita on Pilkon golf-kentän aita ja on tarkoitettu pysäyttämään paitsi kulkijat, myös tien suuntaan lentävät golf-pallot. Siinä kulkee myös Käpykankaan ja Pilkon kaupunginosan, äänestysalueen ja tilastoalueen raja. Siinä kulkee myös virkistys- ja teollisuusalueen raja.
Tässä kulki myös sotaa varten vedetty raja. Pyörätien laidassa on näillä kohdin näkyvillä vielä kaivantoja, jotka Venäjä rakensi Saksaa vastaan ensimmäisen maailmansodan aikana, osana toista viivytyslinjaa. Ainoa sotaan liittyvä käyttö tälle linnoitustyölle oli keväällä 1918, kun valkoiset joukkomurhasivat suoraan juoksuhautaan noin kilometrin päässä 99 venäläistä sotavankia.
Presidentti Donald Trump aikoo rakentaa Yhdysvaltojen ja Meksikon väliin muurin. Iso-Britannia haluaa muuttaa valtakunnanrajansa luonnetta eroamalla Euroopan unionista. Euroopan unionin sisällä on edelleen lupa rajatarkastuksiin myös ns Schengen-alueen sisällä, jossa ihmisten, tavaraoiden ja palvelujen piti saada liikkua rajattomasti. Venäjä rakentaa yhteiskuntansa sisälle rajoja, joita ei saa ylittää ja samaan aikaan hämärtää niitä naapurimaissaan.
Suomessa vaaditaan rajojen sulkemista ja maahanmuuton estämistä. Samaan aikaan maahanmuuton rajun määrällisen kasvun takia etsii valtiovalta keinoja vetää erilaisia hallinnollisia rajoja uusiksi. Se tekee tätä voidakseen toisaalta olla myöntämättä turvapaikkoja ja sitten toisaalta rajata sellaisen saaneiden mahdollisuuksia perheenyhdistämiseen. Toki tällaiset rajanvedot ulottuvat valtion säästötoimien kautta kaikkialle ja koskevat melkein jokaista. Rajat ovat olennainen asia niin tavallisen ihmisen arjessa kuin kansainvälisen politiikan huipullakin.
Monille rajan pystyttäminen tarkoittaa samaa kuin turvallisuus ja hyvinvoinnin lisääntyminen. Pitkään jatkunut globaali integraatio ja vapaakauppa on koettu epäonnistuneeksi ja ratkaisuksi nähdään rajoilla eristetyt kansallisvaltiot.
Rajut muutokset maailmassa tulevat näkyviin nimenomaan rajojen ja turvallisuuden kautta. Nämä kaksi asiaa ja ajatus niiden keskinäisestä riippuvuuudesta on valjennut minulle syksystä alkaen. Olen nimittäin toiminut GLASE-turkimuskonsortion viestintäasiantuntijana. GLASE on monitieteinen tutkimushanke, jota toteuttavat Itä-Suomen, Helsingin ja Oulun yliopistot sekä Rajavartiolaitoksen Raja- ja merivartiokoulu. Kyse on siis Suomen akatemian rahoittamasta strategisesta tutkimuksesta, joka karkeasti ottaen pyrkii tieteellisen tutkimuksen avulla tuottamaan vaikuttavaa informaatiota päätöksenteon tueksi.
GLASE pureutuu globaalin turvallisuusympäristön muutoksiin, arvioi muutosten yhteiskunnallisia haasteita ja etsii keinoja vastata näihin haasteisiin. Siinä myös tutkitaan, miten turvallisuuden osatekijät ja sen sisäinen ja ulkoinen vuorovaikutus muodostuvat ja vaikuttavat monikerroksisten rajojen ja niiden muuttuvien merkitysten maailmassa. Nykyisessä turvallisuustilanteessa korostuu alueellinen epävakaus sekä perinteisten geopoliittisten ja uusien monimuotoisten turvallisuusuhkien yhdistelmä. Suomen kannalta painokkaimpia tekijöitä ovat Venäjän toimet geopoliittisella areenalla, laaja maahanmuutto, rajat ylittävä rikollisuus ja ääriliikkeet, mutta myös sisäinen sosioekonominen eriarvoisuus ja turvallisuuskäsityksiin vaikuttavat jännitteet.
Tulen tulevaisuudessa raportoimaan hankkeen tuloksista täällä blogissani, mutta teemaa voi seurata nytkin GLASEn Facebook-sivun ja Twitter-tilin kautta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti