tiistai 2. elokuuta 2016

Kutsu Moskovaan

Kun Kremlistä kävi kutsu Moskovaan, alkoivat arvailut suhahdella pitkin turvallisuuspoliittista eetteriä. Mikään puolivillainen heitto kun ei ole kyseessä, jos Nato Suomella ja Ruotsilla vahvistettuna pyydetään Moskovaan konsultaatioihin, joiden tarkoituksena on edistää Itämeren alueen turvallisuutta.


Vastaanotto on ollut varovainen. Kukaan ei ole oikein uskaltanut vielä sanoa asiasta yhtään mitään, sillä nyt varmasti istutaan liian pitkiä rupeamia eri ulko- ja puolustusministeriöiden neukkareissa ympäri Eurooppa ja pohditaan mistä tässä voi olla kysymys. Suomessakin Puolustusministeriö tyytyi kuvailemaan aloitetta ”mielenkiintoiseksi”. Sitä se totisesti on, monellakin tavalla.


Venäjä on Krimin miehityksestä voimallisesti alkaneen Euroopan turvallisuuskriisin aikana säädellyt jännityksen intensiteettiä jatkuvasti. Jos tilanne on ollut liian pitkään liian jännitynyt, on se pyrkinyt helpottamaan tilannetta ja välttämään näin länsimaiden reaktiot. Lukuunottamatta traagista virhettä, jonka Venäjän joukot tekivät malesialaiskoneen alasampumisessa, on tämä rytmitys onnistunut. Kun ajattelee, että Putin on miehittänyt osan naapurimaata, jolle länsivallat (ja Venäjä) ovat antaneet turvatakuut rajoistaan Budapestin muistiossa ja käy sitä vastaan jatkuvasti sotaa. niin vähällä on Venäjä selvinnyt.


Lännellä ei ole ollut tähän asti eikä ole nytkään halua jättää väliin yhtään mahdollisuutta rauhan ja liennytyksen edistämiseksi. Minskin rauhanprosessi on sisältänyt paljon länsijohtajien juoksuttamista, jopa lievää nöyryyttämistä. Kun Minsk2 oli solmittu, hyökkäsi Venäjä suurin voimin Debaltseveen ja järjesti melkoisen verilöylyn. Näin se teki hyvin selväksi, kenen päätettävissä sota ja rauha on. Sodan jatkumisesta toki syytetään julkisesti kaikkia muita, erityisesti Ukrainaa.


Viime aikoina taistelut Ukrainassa ovat taas kiihtyneet ja se on saanut monet uumoilemaan hyökkäyksen olevan tulossa. Ukrainan sotilaita kuolee päivittäin ja kyseessä on paljolti nimenomaan raskaan kaluston käyttäminen eli Venäjän asevoimien yksikköjen toiminta. Yksi mahdollisuus on, että Venäjä käynnistää nämä neuvottelut, jotka sitten uhrataan länsimaiden reaktiolle hyökkäykselle Ukrainassa. Näin vältytään ainakin osalta lisäpakotteista.


Ukrainassa käytävän sodan kohdalla on kaikkein kirkuvinta se strateginen valehtelu, jota Venäjä käyttää tilanteessa. Se edelleen kieltää niin julkisesti kuin jukisuudelta piilossa osallisuutensa sotaan. Tämä valehtelu on tehnyt sen, että tällä hetkellä kukaan ei usko pelkkiä sanoja Venäjältä. Kun kutsu käy puhumaan ja sopimaan asioista, niin ensimmäinen reaktio monella viranhaltijalla ja poliitikolla varmasti oli, että ei tähän kutsuun tai siinä ilmoitettuihin asioihin voi luottaa.


Kun Suomellekin on muiden Itämeren maiden tapaan tarjolla kahdenvälisiä konsultaatioita, niin esiin nousee kysymys siitä, mitä Venäjän viranomaiset ja media tällaisista kahdenkeskisisä neuvotteluista kertovat. Sekä virallisella Venäjällä että varsinkin sen tiukassa otteessa olevalla medialla on ollut tapana puhua juuri mitä itselle on edullista, riippumatta siitä, onko se kuinka totta. Tai sitten ne pyytävät herra Johan Bäckmania tai joitain hänen apureistaan sanomaan halutut valheet puolestaan. Kahdenkeskisyys antaa Venäjälle mahdollisuuden iskeä kiilaa EU-maiden väliin ja luoda epäluuloa. Tottakai on mahdollista, että tällä kertaa he eivät näin toimisi, mutta aiempien tapahtumien valossa riski on suuri.


Kysymyksessä voi olla myös syksyllä pidettäviä duuman vaaleja varten järjestettävä näytös. Ehkä kansan on arvioitu olevan jo liian huolissaan vastakkainasettelusta lännen kanssa ja ennen kaikkea sen taloudellisista seurauksista. Vaikka Putinin hallinto onkin autoritäärinen ja epädemokraattinen, pitää se tarkkaan silmällä kansan mielialoja. Tämä skenaario sisältää sen, että Venäjä esittää viattomalta tuntuvan esityksen, jonka se tietää tyrmättävän. Sen jälkeen on taas ihan kokonaan lännen vika, että tilanne ei lienny. Samaa viestiä sitten toistavat lännessä toimivat Venäjän puhetorvet.


Voi olla, että kaikki nämä mahdollisuudet ovat pöydällä ja toiminta etenee sen mukaan, mikä vaikuttaa järkevältä Venäjän päämäärien kannalta. Se on tähänkin asti hyödyntänyt joustavasti ja ketterästi tilaisuuksia ja tekee sitä varmaankin tässäkin yhteydessä. Tässä ei ihan heti tule mieleen skenaariota, jossa Venäjä ei voisi hyödyntää lopputulosta. Ja vaikka lopputulos olisikin Venäjälle jollakin tavalla nolo, niin eihän siitä tarvitse kertoa. Voi esittää kilpailevan tulkinnan tapahtuneesta. Tai vaikka monta, kuten on tehty malesialaiskoneen alasampumisesta.


Kaikkein optimistisin on se arvio, että Putin katsoo nyt saavuttaneensa sen, mitä on aggressiivisuudella saavutettavissa ja aloittaa tilanteen vähittäisen purkamisen. Se ei tapahdu äkkiä eikä ilman myönnytyksiä kummaltakin puolelta. Parhaimmillaan nämä Moskovan konsultaatiot voivat olla Euroopan turvallisuuskriisin Venäjän osan lopun alku. Näin ei todennäköisesti ole, mutta ei meillä ole varaa sitä olla katsomattakaan. Eli kohti Moskovaa, silmät ja mieli kumpikin avoinna.

14 kommenttia:

  1. "Kaikkein optimistisin on se arvio, että Putin katsoo nyt saavuttaneensa sen, mitä on aggressiivisuudella saavutettavissa ja aloittaa tilanteen vähittäisen purkamisen."

    En menisi löymään vetoa sen puolesta, että Venäjä aloittaa vakavan vastakkainasettelun purkamisen. He ovat vielä kaukana tavoitteistaan. Pikemminkin kyse on taktisesta paineentasauksesta, hämäyksestä tai molemmista, aivan kuten blogi esittää.

    On oikeastaan hämmästyttävää, kuinka vähän meillä ja Euroopassa puhutaan siitä, mitä Venäjä itse on kertonut tavoitteistaan ja mitä niiden tavoittelu käytännössä tarkoittaa.

    Poliitikot puhuvat ja toimivat ikäänkuin vastakkainasettelussa olisi kysymys väärinymmärryksestä - kommunikaatio-ongelmasta jonka seurauksena Venäjä ymmärtää lännen toiminnan vihamielisenä vaikka se ei sitä ole. Tätä väärinymmärrystä yritetään sitten paikata "luottamusta lisäävillä toimilla", dialogilla ja neuvotteluilla.

    Mikäli otamme Venäjän julkilausutut tavoitteet todesta, jännittynyt *tilanne ei johdu väärinymmärryksestä*.

    Vastakkainasettelun syynä ovat Venäjän ja lännen yhteensovittamattomat intressit ja toisensa poissulkevat tavoitteet. Venäjä kertoo ja on kertonut kannastaan strategisissa dokumenteissaan, johtajiensa ja diplomaattien puheissa jne. jo parikymmentä vuotta.

    Länsi ei vain ole kuunnellut, ja jos viesti on kuultu, sitä ei ole otettu vakavasti. Venäjä ei muka kykene tai halua "suurvaltahaaveitaan" oikeasti toteuttaa, kuten esim. Tuomioja blogissaan hiljattain sanoi.

    Venäjän julkituomat tavoitteet ovat tietysti siinä mielessä poikkeuksellisia, että niiden kohdalla (kerrankin) kädet tekevät sitä mitä suu puhuu. Venäjän harrastaman strategisen valehtelun skaala on niin laaja, että ymmärrettävästi myös sen virallisten dokumenttien luotettavuutta arvioidaan erittäin kriittisesti. Teot kuitenkin puhuvat kovalla äänellä. Lännen johtajien (ja muidenkin toiveajattelijoiden) kannattaisi jo vihdoin ottaa tulpat korvistaan.



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta tuossahan ei sanotakaan, että Venäjä katsoisi saavuttaneensa tavoitteensa vaan että se saattaa katsoa saavuttaneensa sen mitä on saavutettavissa, siis tällä linjalla. Mutta joo, kaikkein optimistisin arvio, todella optimistinen. Itse uskon siihen, että ne laittaa semmoisen kutsun, josta voi vain kieltäytyä. Virohan ja kieltäytyi kutsusta neuvotella sotilaallisesta yhteistyöstä, vaikka kutsua ei kai ole tullut. Jos se tulee noin, siitä on kai pakko kieltäytyä. Ja siitä se sitten riemu repeää.

      Poista
    2. Hannes, olet oikeassa. Kiitos korjauksesta.

      Yritin sanoa, että Venäjän hallinto ei luovu tavoittelemasta päämääriään kuin pakon edessä. Eikä se myöskään luovu aggressiivisten menetelmien käytöstä kuin korkeintaan tilapäisesti. Siksi optimismi tai toiveikkuus Venäjän suhteen on minun mielestäni itsensä huijaamista. Lyhyt perustelu:

      Moninapainen maailmanjärjestys (lue: yhdysvaltojen hegemonian rajoittaminen pohjois-amerikkaan) on ollut Venäjän strateginen tavoite jo vuodesta 1996 (Primakovin ulkoministerikausi). Tähän nk. Primakovin doktriiniin kuului myös muita tavoitteita, kuten Naton laajentumisen estäminen.

      90-luvulla Venäjä ei kyennyt sisäisten ongelmien takia tekemään asian eteen paljoakaan, mutta se oli jo tuolloin Venäjän hallinnon tavoite. 2000 -luvun taitteessa (kun Putinista tuli vt. presidentti), sama tavoite kirjoitettiin virallisiin strategisiin dokumentteihin. Niissä mainittiin ensimäistä kertaa uusi käsite monivektoripolitiikka (eng. käännös Venäjän kielisestä tekstistä on multivector policy). Tällä tarkoitettiin kahta asiaa.

      1. Strategisia tavoitteita edistetään koordinoimalla kaikkien hallinnonalojen toiminta niitä toteuttamaan (ts. tavoitteita edistetään kaupallisin, poliittisin, diplomaattisin, turvallisuusorganisaatioiden keinoin niin, että ne kaikki toimivat tarvittaessa samanaikaisesti ja koordinoidusti saman tavoitteen saavuttamiseksi).
      2. Strategisia tavoitteita edistetään koordinoimalla eri maantieteellisillä alueilla tapahtuvaa toimintaa siten, että toimenpiteet tukevat toisiaan.

      Putinin ensimäinen kausi kului maan haltuunottoon ja järjestyksen palauttamiseen - kyky toteuttaa tavoitetta oli heikko. Putinin toisella kaudella tilanne alkoi muuttua, ja sitä tuki hyvä taloustilanne. Siitä saakka strategisia tavoitteita on edistetty aktiivisesti, samalla kun monivektoripolitiikan toimeenpanoa on harjoiteltu ja kehitetty.

      Nykyinen tilanne kertoo ainakin sen, että monivektoripolitiikka on tuonut Venäjälle merkittävää strategista etua. Se on yllättänyt lännen ja tehnyt Venäjän toiminnasta vaikeasti ennakoitavaa. Toinen oppi edellä kuvatusta kehityksestä on ymmärrys siitä, kuinka pitkäjänteistä Venäjän toiminta tavoitteidensa eteen on. Vaikka Venäjä taktikoi ja käyttää tilanteita hyväkseen, luo kaaosta ja poimii hedelmät, se ei tarkoita sitä, että Venäjällä ei olisi strategiaa. Päinvastoin, se on asettanut itselleen tavoitteen, luonut edellytykset toimia tavoitteen saavuttamiseksi ja ryhtynyt päättäväisesti toimeen. Ja tähän kaikkeen on nyt kulunut 20 vuotta. On suorastaan idiotismia olettaa, että se yhtäkkiä luopuisi tavoitteeseen pyrkimisestä muutoin kuin tilapäisenä taktisena vetona.

      Poista
  2. Löytääkö kukaan yhtäkään esimerkkiä, jossa Venäjän (tai Neuvostoliiton, jota Venäjä muistuttaa päivä päivältä yhä enemmän) esittämä neuvottelupyyntö olisi koskaan ollut vilpitön ja vailla synkkiä taka-ajatuksia?

    Niinpä. En minäkään löydä.

    VastaaPoista
  3. Näkisin, että meillä ei ole syytä lähteä kahdenkeskisiin neuvotteluihin Venäjän kanssa. Tämän tapaisiin turvallisuuskonsultaatioihon osallistuminen olisi antautumista osaksi Venäjän etupiiriä. Sen sijaan monenkeskeiseen neuvotteluun voidaan ryhtyä.

    Meillä ei ole sellaisia avoimia kahdenvälisiä kysymyksiä, jotka olisivat ratkaistavissa nyt esitetyllä menettelyllä.

    VastaaPoista
  4. En yhtään ihmettelisi, jos Venäjä ehdottaisi Ruotsille Gotlannin ja Öölannin demilitarisoimista ja samaa Suomen Suomenlahden saarista.
    Ja kaupan päälle lupaa lentää myös Suomen ja Ruotsin ilmatilassa Kaliningradin huoltolentojen kohdalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Virolaiset vastasivat tämän tapaiseen aloitteeseen jo julkisesti, joten jotain sotilaallisluonteista yhteistyötä lienee esitetty salassa.

      Selväähän on se, ettei tuollaiseen aloitteeseen voitaisi suostua. Jos sellainen esitettäisiin julkisesti, ainoa kysymys olisi käynnistetäänkö liikakannallepano ja otetaanko valmiustilalain toimivaltuudet saman tien käyttöön vai riittääkö reserviläisten kutsuminen näihin uudenmallisiin valmiudellisiin kertausharjoituksiin. Lisäksi olisi aika selvää, että pelkkä ehdotus oikeuttaisi Ahvenanmaan demilitarisoinnin väliaikaisen lakkauttamisen.

      Tällä neuvottelulla on kyllä todellakin sellainen kaiku, että se tuo ikävästi mieleen syksyn 1939. Silloinkin oikea linja oli olla antamatta periksi, ja veljemme Suomenlahden eteläpuolella ovat oppineet tämän näköjään hyvin.

      Poista
    2. Viron radion mukaan Venäjän puolustusministeriön kansainvälisen yhteistyön osaston johtaja Sergei Košelev kertoo että Venäjä on esittänyt kysymyksiä useista asiakokonaisuuksista. Transpondereiden lisäksi kysymykset käsittelevät kutsuttujen maiden ja Venäjän yhteisiä vastauksia turvallisuusuhkiin. On syytä huomata ettei Tanskaa ja Saksaa ole kutsuttu konsultaatioihin. Tämä on linjassa ns. "Makarovin kartan" kanssa, jota kenraali Makarov esitteli Helsingissä v. 2012. Nyt Moskovaan kutsutut kuusi Itämeren rantavaltiota ovat kartalla merkitty Venäjän ohjusorjunnan vastuualueelle. Suomi ja Ruotsi sekä Puola, Liettua, Latvia ja Viro ovat Makarovin kartalla merkitty maiksi, joiden alueen ohjuspuolustus kuuluu yksin Venäjälle ja joiden alueelle muiden ohjustorjuntajärjestelmien osien sijottaminen uhkaa kartan mukaan Venäjän ydinvoimaa. Venäjän nyt esittämistä konsultaatioista on tämän perusteella ehdottomasti kieltäydyttävä.

      Viron puolustusministeriö asettaa konsultaatioille ennakkoehdoksi Venäjän joukkojen vetäytymisen Ukrainasta.Viron parlamentin puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Mihkelsonin mukaan tulee Venäjän esitykseen suhtautua varovaisesti. Viron TV:n haastattelussa Mihkelson painottaa että asiasta tulee keskustella NATO:ssa, myös ei-kutsuttujen Tanskan ja Saksan kanssa.

      Poista
  5. Tämä Ryskyn nimissä julkaistu teksti on jotain käsittämätöntä läntisistä lähteistä käännettyä valhetta valheen päälle ja hokkuspokkuslogiikaa. Ja kuoropojat säestää kommenteissa minkä itkultaan kykenevät.

    Ukrainassa Kiovan joukot ovat niitä, jotka ampuvat koko ajan raskailla aseilla yrittäen härnätä Donbassin puolustajia kuluttaviin kostohyökkäyksiin ja levittäen kuolemaa siviilialueille. Lännen tukema Kiova ei voi ottaa Itä-Ukrainan alueita voimalla takaisin, koska rintamalta puuttuu motivaatio. Toiseksi suora hyökkäys olisi vastoin kansainvälistä lakia.

    Kolmanneksi, jos Kiovan hyökkäys onnistuisi alueen valtaamisessa, niin paljastuisi Ryskyn valheet Venäjän joukoista Ukrainassa, kun niitä ei lopultakaan löytyisi mistää. Kuten ei löytynyt Saddamin joukkotuhoaseita, Gaddafin pommikuoppia, Assadin kaasuhyökkäyksiä tai venäläistä BUK-ohjuksen laukaisuakaan.

    Neljänneksi Ukrainan sotaekonomia on joillekin eduksi. Viljelysmaata, ihmisen sisäelimiä ja naisia saa halvalla. Ja nato on saanut jälleen tekaistua itselleen merkityksen ja sotavarustebudjetit nousuun. Crisis Management Initiative.

    Viidenneksi käynnissä on laaja-alainen salaliitto EU:n heikentämiseksi pitämällä Venäjän talous irti EU:sta, organisoimalla tahallaan hallitsematonta maahanmuuttoa, provosoimalla uskonnollista radikalismia lavastamalla terrori-iskuja operaatio Gladio-tyyliin ja perhearvojen mädätystä levittämällä homoprobagandaa.

    Ja kuudenneksi miksi nato-maat haluaisi neuvotella, kun tavoite on eskaloida ja heikentää vahvistuvaa suurvaltaa. Tämä ei tarkoita, että nato pystyy tai ei pysty sotilaallisella hyökkäyksellä valtaamaan Venäjää. Riittää, että saadaan aikaan tuhoa ja kaaosta laaja-alaisilla keinoilla, joihin kuuluu informaatio-operaatiot, taloudellinen painostus, kansalaisjärjestöjen manipulointi ja sotilaallinen uhkailu.

    Krimin tilanne on ollut selvä siitä asti kun Donald Cook otti hatkat Mustalta mereltä. Aivan naurettavaa Virolta esittää ehdoksi Krimin palautusta neuvottelujen aloittamiseksi. Todellinen syy neuvottelujen vaimeaan kommentointiin ja sittemmin torjumiseen on, että kutsutuilla ei ole de fakto neuvotteluoikeutta ja siten täysin mahdotonta neuvotella mistään, kun joka lause pitäisi alistaa varjohallituksen päätettäväksi. Sama ongelma oli jo Normandian formaatin takana, ei löydy lännestä puhuvaa päätä, jolla olisi ollut todellinen neuvotteluoikeus. Sellainen piti puristaa väkisin kasaan ja siunata yk:n turvallisuusneuvostossa. Silti lännen varjohallitus paskoo Minskin päällee koko ajan.

    Debaltsevon kaupunki oli Kiovan sotilaallinen keskittymä, josta pidettiin kiinni, koska se työntyi syvälle Luganskin ja Donetskin kaupunkien väliin ja oli tarkoitettu lähtöaueeksi hyökkäykselle, jolla Donbassin alue olisi voitu halkaista kahteen osaan tai motittaa Donetsk. Kiovan voimat eivät tähän riittäneet vaan kapinlliset saartoivat Debaltsevon mottiin Minsk2 neuvottelujen alussa. Kiova ei suostuneet edes mainitsemaan Debaltsevon asemaa neuvottelujen aikana kuvitellen pystyvnsä murtamaan motin tulitauon jälkeen. Onko jotain vaihtoehtoa, jos sodassa hallintaan saamiesi alueiden sisään jää taistelua jatkava vihollisjoukko, kuin kukistaa se?

    S-postiskandaalissa rypevä hukkaviiva on häviämässä keskuspankkioligarkian puhuvan pään vaalit ja mikä tahansa käy kansan harhautukseksi, kuten hyökkäysten aloittaminen Libyaa vastaan uudelleen ja Venäjän syyttäminen hakkeroinnista vailla mitään todisteita. Ensisijainen skandaali on niiden s-postien sisällössä, toissijainen on niiden tahallinen hävittäminen ja se kolmas eli hakkerointi ja paljastaminen, kuka sen ikinä on tehnytkin, on jokaisen kansalaisvelvollisuus. Perin kummallista, että kotimaan turpo-narkit katsoo tärkeämmäksi mustamaalata Venäjän neuvottelualoitetta. Kaksoisstandardi tämäkin, miksi ette mustamaalannut S. Niinistön neuvottelualoitteita, ei hänelläkään ole mandaattia neuvotella nato:n transponderien käytöstä vaikka oikeaan suuntaan ehdotus olikin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "läntisistä lähteistä käännettyä valhetta valheen päälle ja hokkuspokkuslogiikaa."

      :D

      "Toiseksi suora hyökkäys olisi vastoin kansainvälistä lakia."

      :D :D

      "Silti lännen varjohallitus paskoo Minskin päällee koko ajan."

      Varjohallitus?

      Voisitko selventää. Tarkoitatko nyt Illuminatia, Juutalaisia, Bilderbergeriä, liskoalieneita vai mitä?

      "kotimaan turpo-narkit"
      :D

      "Perin kummallista, että kotimaan turpo-narkit katsoo tärkeämmäksi mustamaalata Venäjän neuvottelualoitetta."

      Mitä kummallista siinä on? Venäjähän ei ole historiansa aikana pitänyt yhtä ainutta solmimaansa sopimusta. Miksi siis neuvotella?

      //EMK

      Poista
    2. Nämä kommenttit tarjoavat laadullisia ääripäitä turvallisuuspoliittisessa keskustelussa.

      Poista
    3. Jos ei osaa kirjoittaa (oletettua) äidinkieltään niin miksi pitäisi edes vaivautua pohtimaan.

      Poista
    4. Ilmeinen on taas "salaliitto". Voi pikkupoika, kuullostat dondassin Janukselta. Maailma on aivan liian kaottinen siihen että isommat salaliitot pysyisivät koossa. Valistus ja uskonpuhdistus rulettavat ja se pelottaa idän despootteja perkeleesti.

      Poista
  6. Isoksi kunniaksesi sanottava Rysky: Osaat sanoittaa epämääräisyyden auki näissä kansakunnan tärkeimmissä eli ulko- ja turvallisuuspoliittisissa aihepiireissä.

    Tulkki tarvitaan koska ainakin kaksi tahoa haluaa kuvaa hämärtää toinen tietoisesti, toinen tiedostamattaan.

    -venäjän systemaattinen infotoiminta suoraan, välikäsien ja resonaattorien kautta - solmupisteitä ei ole paljon mutta se on tehokasta koska asiasta tehtiin neuvostoaikana pakon edessä ja eetoksen vuoksi tiedettä - toimijoita ei ole Suomeen kohdistuen paljon mutta vaikutus on kerrannaisvaikutuksineen merkittävä jos ei muussa niin epämääräisyyden ja riitaisuuden tuottamisessa

    -#turpo-ontujat jotka tuovat kohinaa kenttään yksinkertaisesti siitä johtuen koska eivät tunne asioita tai mielestään todellakin tuntevat mutta tunteen ottaessa yliotteen järjestä

    Em riitaisuuden tuottamismotiivi ja ylipäänsä työ naapurien elämän hankaloittamiseksi monipuolisilla ja ilmenevillä tavoilla on hyvin erikoinen näinä aikoina.

    Se viittannee siihen että venäläinen systeemi jota valistus vain sivusi, uskonpuhdistus ei koskettanut, jota mongolit rääkkäsivät on liian hauras tuomaan vastavoimaa hyväksikäyttäjien voimalle, voimien kuninkaana mr Putin.

    Kun hyväksikäyttäjät näkivät ns värivallankumousten vyöryssä uhan omalle vallalleen oli lähdettävä vastarintaan voimia ja ruumiita säästämättä.

    Tässä elämme nyt.

    VastaaPoista