keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Halla-ahon Venäjä-kysymyksestä


Kansanedustaja Jussi Halla-aho (PS) on erittäin älykäs ihminen. Hän on noussut kansanedustajuuteen ja asemaansa Mestarina nuivien keskuudessa nimenomaan älynlahjojensa avulla. Hänen retoriikkansa on taitavaa, usein jopa manipulatiivista. Hän yhdistää taitavasti vihjailua, tarkkaan valikoituja tutkimustuloksia, faktatietoina esittämiään johtopäätöksiä ja lain rajoilla taiteilevia määrittelyjä eri ulkomaalaisryhmistä.

Poliitikkona Halla-aho elää vastakkainasettelusta. Omat rakastavat ja kunnioittavat kiihkeästi, vastustajat vihaavat yhtälaisella kiihkeydellä. Hän on tietoisesti valinnut riidankylväjän roolin politiikan tekonsa välineeksi. Niin saa tehdä.

Nyt kansanedustaja Halla-aho on tehnyt kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi, liittyen Ukrainan tapahtumiin. Kysymys on hillitympää Halla-ahoa, mutta läsnä ovat silti hänen tutut toimintapansa. Kysymys on tutun oloinen yhdistelmä tarkkanäköistä, mutta tarkoitushakuista analyysiä ja kärjistämistä.

"Katsooko hallitus, että merkittävien venäläisten intressien muodostuminen Suomeen, yhdistettynä Venäjän ulkopoliittiseen doktriiniin, Suomen sotilaalliseen liittoutumattomuuteen, kansallisen puolustuskyvyn heikentymiseen ja Suomen venäläisväestön kohtelua koskevaan propagandaan venäläisessä mediassa, luo näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa uhkakuvia ja antaa aihetta harkita esimerkiksi ulkomaalaisten kiinteistökauppoja koskevaa lainsäädäntöä, Suomen turvallisuuspoliittisia ratkaisuja tai puolustusvoimien rahoitusta uudelleen?"

Ulkopolitiikan kieleen liittyy usein tiettyä pehmeyttä, joka on peräisin diplomatiasta. Puhumalla asioista kautta rantain tai peiteilmauksin, voidaan keskustella provosoimatta tai loukkaamatta suoranaisesti ketään. Meillä on tällaisesta puheesta pitkät perinteet suomettumisen ajoilta. Kansanedustaja Halla-aho on omalta osaltaan tämän peitteisen kielen perinteen vaalija, mutta hän käyttää peitteisen kielen keinoja päinvastaiseen, provokaatioon ja loukkaamiseen.

Kansansedustaja Jussi Niinistö (PS) puolustusvaliokunnan pj, on ollut tähän mennessä Perussuomalaisten ulko- ja turvallisuuspolitiikan pääasiallinen äänitorvi. Hönen kannanottonsa ovatkin Krimin tilanteen myötä olleet selkeitä ja olennaisiin asioihin keskittyviä. Huomionarvoista on sekä kannanottojen olemassaolo että niiden selkeys. Kovin harva poliitikko kun on halunnut sanoa asiasta mitään ja ei juuri kukaan selkeästi.

Ulkoasiainvaliokunnan pj Timo Soinikaan ei ole sanonut Krimin tapahtumista mitään, sillä hänen on ilmoitettu olleen viikonlopusta lähtien viikon sairauslomalla kipeän nilkan takia. Itse arvioisin, että tällaisessa kriisissä valtakunnan ulkopolitiikan kolmospaikalla olevan olisi syytä hoitaa tehtäviään, vaikka sitten kyynärsauvojen avulla.

Mutta joka tapauksessa kansanedustaja Halla-aho on nyt kaapannut itselleen ja omiin nimiinsä äärettömän tärkeän keskusteluaiheen eduskunnassa. Nyt on muiden kansanedustajien hankalampi tehdä vastaavan sisältöisiä kysymyksiä hallituksen vastattavaksi, sillä se vaikuttaisi naurettavalta.

Aivan kuten äärioikeistolainen Svoboda-puolue on yrittänyt kaapata Ukrainan kansan tyytymättömyydestä noussutta vallankumousta itselleen, yrittää nyt kansanedustaja Halla-aho ja ehkä myös hänen puolueensa kaapata suomalaisten huolta tilanteesta omaan pussiinsa. Keskustelun tulkinta niin koti- kuin ulkomaillakin saa väistämättä eri sävyjä, kun se pohjaa äärioikeistolaiseksi miellettyyn ja kansanryhmän vastaisesta kiihotuksesta tuomitusn kansanedustajan kysymykseen. Tätä muutenkin vaikeaa, mutta erinomaisen tärkeää keskustelua on riittävän hankala käydä ilman tällaisia ulottuvuuksia.

Kansanedustaja Halla-aholla oli tietysti täysi oikeus tehdä kysymyksensä. Älykkäänä ihmisenä kansanedustaja Halla-aho tietää kuitenkin asian eri ulottuvuudet. Jos hän oikeasti haluaisi edistää tätä keskustelua, hän tietää, että riidankylväjän pitää silloin pysyä taustalla. Minun mielestäni hän on asettanut tässä oman etunsa isänmaan edun edelle. Sellainen ei sovi minusta sen enempää kansanedustajalle kuin europarlamentaarikollekaan.

6 kommenttia:

  1. Kyseessähän on sisäpolitiikka ja hallituspeli. Halla-Aho paistattelee isänmaallisena samalla kun Soini on kotona peiton alla "kipeän nilkkansa" kanssa.

    Myöhemmin, jos persut tekevät unelmavaalit, Soini on putipuhdas, eikä ole Venäjää loukannut. Soini tekee hurmoksellisen Venäjän-vierailun.

    VastaaPoista
  2. Tämän kysymyksen esittäminen pitää liittää Halla-ahon tukijoukkojen asenteisiin. Homma-foorumilla on paljon Venäjän ihannoijia, jotka pitäisivät jopa toivottavana Venäjän etupiiriin joutumista, jos sillä päästään ulos EU:sta. Halla-ahon isänmaallisuus ei siis ole täysin selvä asia, sillä hän ei ole sanoutunut irti näistä harhautuneista yksilöistä.

    Nämä yksilöt ovat Halla-ahon vahvinta tukijoukkoa. Lisäksi Halla-aho on muotoillut kysymyksensä niin, että se ruokkii mainiosti Venäjän propagandakoneistoa. Olisi siis aidosti kysyttävä, kenen asialla Halla-aho tällä aloitteellaan on: Suomen vai Venäjän?

    Suomen etua ei missään tapauksessa palvele keskustelu "heikentyneestä ouolustuskyvystä" tai venäläisten maakauppojen rajoittamisesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erittäin hyvä huomio. Lisäksi vastahan tässäkin blogissa käsiteltiin erään dosentin erääseen lehteen kirjoittamaa erästä kirjoitusta, jossa Venäjä esitettiin 'perinteisten perhearvojen' esitaistelijana mitä seksuaalivähemmistöjen kohteluun tulee, ja siten ideologisena liittolaisena ja esikuvana tietylle eurooppalaisen poliittisen oikeiston osalle.

      Poista
    2. Arvojen maailmassa länsi ja itä ovat vaihtamassa paikkaa. Arvokonservatiivit siirtyvät idän leiriin ja arvoliberaalit lännen.

      Poista
  3. Halla-ahon kysymykset ovat täysin valideja. Se että kirjoittaja yrittää kaivaa niistä syvempiä tarkoitusperiä, kertoo lähinnä kirjoittajan omista päähänpinttymistä "valtakunnanperkeleen" asemaan tyrkittyä Halla-ahoa kohtaan.

    Minkä osan Halla-ahon kysymyksestä blogisti haluaa kyseenalaistaa? Että Venäjän intressit ovat kasvaneet Suomessa? Että Venäjä käyttää venäläisvähemmistöä lyömäaseena ulkopolitiikassa? Että Suomen sotilaallinen puolustuskyky on heikentynyt? Että maa-alueiden myyminen esim. Venäjän valtiota lähellä oleville peiteyhtiöille suomalaisten sotilaskohteiden välittömästä läheisyydestä on riski?

    VastaaPoista
  4. Lukemalla tuon tekstin rauhallisesti käy ilmi, että en kyseenalaista kysymyksen sisältöä vaan sitä, että kuka sen teki. Perustelut kyseenalaistamiselle löytyvät tekstistä. Koko teksti itse asiassa lähtee siitä näkökulmasta, että kansanedustaja Halla-ahon esittämät kysymykset ovat ainakin suurimmalta osin valideja, muuten koko kirjoituksella ei olisi tarkoitusta.
    Sitä pidän hiukan kummallisena, että siinä ei mainittu strategisella tasolla maakauppoja huomattavasti tärkeämpää Rosatomin ja Fennovoiman ydinvoimalaa. Ymmärtääkseni se nauttii vahvaa kannatusta Perussuomlaisten eduskuntaryhmässä.

    VastaaPoista