Disinfokentän kaaos ja kahakoinnit

Korona yhdisti ja kasvatti suomalaista disinfokenttää. Asia oli yhteinen, koronadenialistinen maailmankylä liikutti sisällään narratiivieja, videoita ja keskinäistä solidaarisuutta. Ulkomaiden isot mielenosoitukset ja World Wide Demonstrations -sarja loivat uskoa suomalaisiinkin systeeminvastustajiin. Hyvin erilaiset toimijat joogatähdistä uusnatseihin ja rapmuusikoista 90-luvun laman katkeroittamiin toimivat yhteiseksi koetun asian kanssa.

Tammikuussa 2022 saavutettiin koronadenialismin lakipiste, Convoy-mielenosoitus. Sen taustalla eivät olleet “mielenosoitusliikkeen” tutut nimet, vaan mukana oli paljon uutta väkeä. Se myös herätti valtavasti mielenkiintoa. Venäjän suurhyökkäys pyyhkäisi kuitenkin koronan sivuosaan huolien joukossa. Kun kulkutautimyönteisyyden liima väheni, alkoi myös skenen repeily.

VKK:n Ano Turtiainen ilmoitti aikanaan monen kummastukseksi, että Convoy oli huono juttu eikä VKK ole missään tekemisissä sen kanssa. Jo tämä herätti närää, mutta varsinaisesti Turtiainen sai muun skenen vastaansa, kun kieltäytyi Vapauden liiton, Suomen kansa ensin -puolueen ja Kristallipuolueen vaaliliitosta. VKK:n puolelta tuli vahvoja näkemyksiä siitä, että VL on kättelylogonsa takia selvästi vapaamuurarien vallassa ja sen pahempaa asiaa ei noissa porukoissa voi sanoakaan.

Turtiaisen puheet muuttuivat yhä ahdistuneen uskonnollisemmiksi, niin synty virta VL:n riveihin, jonne lähti muun muassa suurin osa VKK:n aluevaaleissa saamasta kymmenestä aluevaltuutetusta. Tilanne puolueen sisällä kärjistyi talvella, kun puolueen perustajajäsenet ja hallituksen jäsenet Ilkka Tiainen ja Jarno Vähäkainu halusivat Turtiaisen vähentävän uskonnollista ulosantia. Samaan teemaan liittyen oli jo viime kesänä puolueesta oli laitettu pihalle Turtiaisen avustaja ja politiikassa kokenut ex-kansanedustaja James Hirvisaari.

Turtiainen piti Juvalla ylimääräisen puoluekokouksen, jossa potkaisi Tiaisen ja Vähäkainun pois. Vapaaehtoisesti sivuun jättäytyi Suvi Ahonen. Syyksi kriisiin esitettiin puolueen tiedotteessa pois potkittujen halu liittää VKK toiseen puolueeseen. Uusina jäseninä hallitukseen valittiin Mikko Miettinen, Nico “Junnu” Giansanti ja Minna Turtiainen (Anon vaimo). Vaalit menivät puolueella pahasti penkin alle.

Giansanti ja hänen aisaparinsa Milad “Slim Mill” Deghan nousivat tietoisuuteen Leveli-podcastinsa vetäjinä. Leveli kehittyi korona-aikana yhä poliittisemmaksi. Kuntavaaleissa kaksikko oli PS:n ehdokkaina ja Deghan valittiin Vantaan kaupunginvaltuustoon. Kumpikin erotettiin perussuomalaisista. Sen jälkeen he lähtivät Ossi Tiihosen kelkkaan jo tämä pyrkiessä Perussuomalaisten puheenjohtajaksi. Jostain syystä kaksikko siirtyi tämän jälkeen Ano Turtiaisen leiriin ja VKK:n hajoamisen yhteydessä Giansanti nousi VKK:n hallitukseen.

Karun vaalituloksen jälkeen Giansanti ilmoitti lopettavansa politiikkahommat ja ilmoitti keskittyvänsä bisneksiinsä Yhdysvalloissa. Hän on siis oikeasti varakas ja oli myös käyttänyt varojaan puolueeseen.

Ano Turtiainen ei ainakaan tällä hetkellä vaikuta kovinkaan kykenevältä jatkamaan puolueen pyörittämistä. Esitän valistuneen arvauksen siitä, että puolue saattaa ajautua Johan Bäckmanin ja hänen kätyreidensä vaikutusvallan alle. Bäckman oli eduskuntavaaleissa VKK:n ehdokkaana ja puolue ylipäätään on pitkin matkaa esittänyt kaikkein myönteisimpia kantoja Putinin toiminnan suhteen.

Eduskunnasta tipahdettuaankin Turtiainen on jatkanut tuntojensa jakamista videoilla ja tuonut esiin muun muassa uskonsa litteään maahan. Liekö tunnettu flättäri Deghan saanut hänet käännytettyä.

Paljon esillä ollut Tuomas Malinen on myös jälleen kerran ilmoittanut vetäytyvänsä julkisesta poliittisesta toiminnasta ja muuttavansa ulkomaille. Tuomas Malinen oli muuten keskushahmo disinfoskenen ensimmäisessä metoo-jutussa, jota puitiin reilu vuosi sitten Leveli-podcastissa, jossa ikävän kohtelun kohteeksi joutunut henkilö toimi. Malinen sai ikuisen porttikiellon Leveliin.

Johan Bäckman puolestaan ajautui talvella vastakkainasetteluun Janus Putkosen kanssa. Suomalainen, Lauri Karhu -nimellä esiintyvä kirjoittaja oli haastatellut Putkosta elämänkerran kirjoittamiseksi. Jokin versio kirjasta tehtiin Putkosen toimesta, hänen julkaistessaan sen Murmanskissa. Karhu kuitenkin myi kirjoittamansa tekstin Johan Bäckmanille, joka julkaisi jo muistelmien ykkösosan ja kakkonen on tulossa. Putkonen on nimitellyt tapahtumien myötä Bäckmania hyvin ikävin tavoin ja kaksikon yhteistyö ei näytä enää mahdolliselta.

Välit heillä tosin olivat kylmenneet jo aiemmin, kun Putkonen otti yhteen Pietarissa asuvan Kosti Heiskasen kanssa. Heidän riitansa koski matkaa, jota Putkonen mainosti omalla, Fennomatkat-nimikkeellään. Heiskanen puolestaan näki tilanteen ihan eri tavalla ja piti Putkosen vaatimuksia omasta siivustaan väärinä. Kumpikin osapuoli on verkossa vaihdettujen loukkausten lisäksi ilmoittanut hoitavansa asiaa Venäjän oikeusviranomaisten avulla.

Janus Putkonen näyttää jääneen varsin yksin tilanteessa. Viime aikoina hän on vieraillut Mikko “Bodi” Paukkusen striimissä ja julkaissut pitkän linjan ja sen kaikkein syvimmän pään salaliittoteoreetikko Teemu Vehkalan kirjoituksia. Nykyään ulkomailla asuva Paukkunen on entinen ruumiskuski, jonka firman keikat loppuivat hänen kerrottuaan videolla, että oli yrittänyt saada koronaan kuolleiden ruumista tartuntaa ja levittää sitä ystäviinsä. Hän oli vaaleissa VKK:n ehdokkaana.

Eikä tässä vielä kaikki. Uudesta takaiskustaan Putkonen kertoi MV-lehdessä. Hänen mukaansa MV-lehden talousasioita Suomessa pyörittänyt Jonathan Widell oli vienyt lehden rahat. Rahojen lähteiksi Putkonen kuvaa lukijat. Toki MV:n sivuja hallitsevat uhkapelimainokset ja tarjolla on myös puffijuttuja pelaamisesta. Putkosen oman tilin oli Danske Bank sulkenut jo jonkin aikaa sitten ja siksi hän oli turvautunut ulkopuoliseen. Nyt MV-lehden rahat kulkevat Mikko “Bodi” Paukkusen firman kautta.

Suurimpia vaalien jälkeinen paukkuja disinfokentässä oli Vapauden liiton Juha Korhosen ilmoitus iskeä hanskat tiskiin ja sulkea hallinnoimansa Tokentube-videoalusta ja erilaiset FB-sivunsa. Tokentubelle on löytynyt uusi pyörittäjä ja alusta ehti olla kiinni vain hetken. Seuraavaksi hän alkoi julkisesti kritisoida muita toimijoita. Sunnuntaina 16.4. hänen piti esiintyä Miki Sileonin striimissä, mutta peruutti sen Vapan veljesten vangitsemisen takia, koska “tilanne oli päällä”.

Yksi Korhosen kritiikin kohteeksi joutuneista jo lähetystä pohjustavissa twiiteissä oli Jaana Kavonius. Hän puolestaan oli juuri samaan aikaan saanut kerätyksi vihdoin tarpeelliset 5 000 tuki-ilmoitusta, jotta saisi Totuuspuolueensa rekisteröiyä. Korhosen kieltämättä karut arviot Kavoniuksen resursseista saivat vastauksekseen arvelun siitä, että Korhonen pilasi Totuuspuolueen suuren hetken ehkä jopa Suojelupoliisin myyränä.

Vaikka Korhonen oli perin pettynyt oaamn vaalitulokseensa, niin joka tapauksessa puolueensa vaalituloksen myötä disinfotunkion kukkona häärii nyt Ossi Tiihonen. Vapauden liiton puheenjohtaja on nyt hahmo, jonka ympärille uudelleen rakentuva disinfokenttä muodostuu. Aktiivinen somekeskustelija Saara “Lauran sisko” Huhtasaari muun muassa ilmoitti äänestäneensä Vapauden litton ehdokasta. Myös jo viitisen vuotta muun skenen Maidaniin liittyvän oharin takia hylkimä Marco de Wit on rajusti kritisoinut Vapauden liiton toimintaa Laittomassa lehdessään nimenomaan siitä näkökulmasta, että VL on disinfokentän paras mahdollisuus puoluesektorilla.

Korhosen vaalien jälkeisen purkauksen kohteeksi joutui myös Johan Bäckman, jota Korhonen luonnehti varsin ikävästä suhtautumisesta toisiin ihmisiin. Korhonen on ilmoittanut esiintyvänsä lähiaikoina striimissä, jossa lupaa kertoa kaiken. Tämä puolestaan herätti näkyvää levottomuutta Panu Huuhtasessa, joka tivasi tivaamistaan, miksi striimin ennakkomainoksessa mainittiin yhtenä aiheena myös hänen ja Tiina Keskimäen Reformistudio. Luvassa oli myös paljastuksia QAnon-taustaisen Me kansa -liikkeen johtajasta Jukka Davidssonista.

Korhonen on tosin aiemminkin lupaillut eri yhteyksissä suuria paljastuksia eri tahoista, myös minusta, mutta aina ne ovat jääneet tekemättä. Saa nähdä tapahtuuko niin nytkään. Joka tapauksessa esiin on ponnahtanut muita videoiden tekijöitä, jotka suuntaavat arvostelunsa skenen sisälle.

Esimerkiksi “Satanistisen liiton käyttämät eleet valehtelun merkiksi” -video käy läpi monia tunnettuja skenen toimijoita ja osin ihan tunnetuin ruumiinkielen vihjein leimaa heitä valehtelijoiksi. Videon tekijän näkemystä satanistisesta liitosta nämä eleet eivät toki paljasta. Pikkulammas-nimimerkki on puolestaan jo pitkään kertonut siitä, miten Transagenda-nimisen salaliiton alla miehenä esiintyvät ovat naisia ja päinvastoin. Tähän asti hän on käynyt läpi filmitähtiä ja poliitikkoja, mutta nyt myös disinformaatiokentän toimijat ovat päässeet hänen “analyysinsä” kohteiksi.

Keskinäinen välienselvittely videoiden avulla on suorastaan perinne skenessä. Muistan jonkun muinaisen Suski Kaukisen saunaa lämmittäessä kuvaaman tilitysvideon, jossa hän kävi läpi riitaansa Ilja Janitskinin kanssa. Nyt välejään videoilla selvittelevät tahoillaan jokin aika sitten eronneet Olli Posti ja Sofia Keitaanranta. Aikoinaan he ylistivät yhdessä videoillaan parisuhdettaan, mutta nyt siis jälkiselvittelyjä erikseen. Yhdessä niinikään esiintyneet Junes Lokka ja Tiina Wiik ovat myös eronneet, mutta heiltä ei videoita aiheesta ole näkynyt.

Pikkulammas riitaantui jo jokin aika sitten Injektiopiiikin kanssa. Tämä nimimerkki on koonnut merkittävän seuraajajoukon. Esimerkiksi hänen Discord-kanavallaan on ollut tuhatkunta jäsentä. Injektiopiikki koki viime syksynä hengellisen herätyksen ja on sen jälkeen ollut hyvin voimallinen sanan julistamisessa. Mukana ovat toki edelleen olleet hänen myyntituotteensa, kirja ja detox-paketti. Myyntiponnistelut ovat jatkuneet edelleen, vaikka hän on oman kertomansa mukaan tällä hetkellä kolmen kuukauden mittaisessa tahdonvastaisessa hoidossa. Skenessä on nostettu esiin joitakin muitakin vastaavaan asemaan ajautuneita henkilöitä ja heitä on pidetty poliittisina vankeina.

Kohua on myös nostettu siitä, että poliisi on Vapan veljesten ohella pidättänyt ainakin pari muutakin pienpuolueiden ehdokkaina ollutta ihmistä. Toinen tosin itse ilmoittanut omasta tapauksesta tavalla, joka saa ajattelemaan, että kyse on perin ikäväksi muuttuneesta välien selvittelystä loppuneen parisuhteen jälkeen. Jos katsoo vaalien alla julkaistuja listoja eri puolueiden ehdokkaiden rikostaustoista, on tosin ihan odotettavaa, että siinä porukassa sattuu ja tapahtuu myös vaalien jälkeen.

Vapan veljesten ja toisen heistä naisystävän vangitseminen on tietysti ollut valtava asia. Näkyvät reaktiot ovat olleet pitkälti järjettömiä tai vielä järjettömämpiä. Useampikin ehti lausua, että pidätys oli jonkinlainen todiste siitä, että Vapan veljesten juttu Suomea, ja maailmaa, kattavasta salaisesta tunneliverkostosta on totta. Mutta jos menee kielletylle alueelle kuvaamaan kiellettyä kohdetta, luullen sen olevan vaikka joulupukin paja, niin edelleen kyseessä on kielletty toiminta.

Moni on myös esittänyt tulkinnan, että toteutunut Nato-jäsenyys tarkoitti toisinajattelijoiden vainoa. Tähän harhaisuuteen yhdistyy usein myös erikoinen kuva omasta tärkeydestä. Jotkut kun ovat ilmoittaneet olevansa varmoja, että heitäkin ollaan tulossa nyt hakemaan.

Suuressakin maailmassa kahakoidaan ihan yhtä lapsellisesti. Elon Musk käytti ennen arvostettua journalistia Matt Taibbia “paljastamaan” Twitter Files -juttusarjassa miten ennen häntä Twitter oli mätä. Toki kyseisen juttusarjan olennaiset osat olivat puutaheinää, mutta Muskista tykkäävä disinfoskene otti juttusarjan hurraten vastaan. Mutta sitten Taibbin pääasiallinen alusta, Substack, päätti perustaa kilpailijan Twitterille. Musk esti linkittämisen Substackiin, joka taas oli Taibbin elannon kannalta kohtalokasta. Niin Taibbi lähti Twitteristä ja Musk tietysti myös suuttui entiselle kätyrilleen.

Paljon on mielenkiintoisia kehityskulkuja edessä disinformaatiokentän ilmiöissä. Avoin kysymys on, että mihin teemoihin koronan radikalisoimat suuntaavat tarmonsa ja ketkä nousevat pinnalle. Nyt pinnalla on vahvasti teema, että kaikki kuolemat tai vakavat sairauskohtaukset johtuvat koronarokotteista. Lisäksi niillä väitetään olleen valtavia määriä haittavaikutuksia, joita ei tutkita eikä tunnusteta. Roskaa tietysti, mutta sen avulla voi linkuttaa eteenpäin koronadenialismissään. Atlantin takaa on myös tuotu jälleen sikäläisen kulttuurisodan teema, kun höyrypäisesti sekoitetaan keskenään sukupuoli, seksuaalisuus, trans-oikeudet ja drag-esiintymiset sekä kytketään kaikki tämä pedofiliaan. Jää myös nähtäväksi, kuka suomalaisista poliitikoista nousee disinformaatiokentän ykkösviholliseksi. Viime ajat siinä asemassa on ollut ylhäisessä yksinäisyydessään Sanna Marin.

Tapaus Juha Korhonen

Suomalaisen disinformaatiokentän uusi aika alkoi vuonna 2014. Silloin monet kehityskulut yhtyivät ja tulokset ovat nyt nähtävillä. Ensinnäkin digitalisaatio on tehnyt kaikille mahdolliseksi julkaista ja keskustella, myös anonyymisti. Toisekseen maailman yli pyyhkinyt populismin aalto vastasi nopeasta maailman muuttumisesta ahdistuneiden toiveisiin jostain yksinkertaisemmasta. Olennaisena tekijänä kehityksessä on myös osana Venäjän valtapolitiikan aggressiivisuutta oleva informaatiovaikuttaminen. Sen myötä syntyi ja aktivoitua toimijoita, jotka tarttuivat tilaisuuteen omista syistään. Vuoden 2015 pakolaiskriisi lisäsi kierroksia ja kiihdytti keskustelun kierroksia ja tarjosi vastamedioille kasvualustan.

Suomalaisen disinfokentän yhdeksi keskeisistä toimijoista on näiden vuosien aikana noussut Juha Korhonen. Hänen toimintansa on ollut monin tavoin kytköksissä erilaisiin disinfokentän ilmiöihin QAnonista MV-lehteen ja Venäjän vaikuttamistoiminnasta EU-eroa vaativaan liikehdintään. Hänen toiminnassaan ja työnsä tuloksissa tulevat näin näkyviin monet ilmiöt ja kehityskulut, joita näiden vuosien aikana on käyty disinfokentällä  läpi. Korhonen on rientänyt ennakkoluulottomasti teemasta toiseen ja välineestä välineeseen, luoden pikkuhiljaa itselleen vankan aseman suomalaisessa vastamediakulttuurissa. Hänen näkemystensä kuvaaminen on perusteltua myös sen kannalta, että hän on osaltaan luomassa vastamedian asialistaa. Korhosen uran kuvaaminen myös kertoo siitä, miten pieniä piirit ovat myös tällä elämänalueella. 

Korhonen seurassaan kaksi suomalaisen QAnon-skenen keskeistä hahmoa, Jarmo Ekman ja Marko Sihvonen. 

Liiketaloudellisen ajattelun ytimessä on koota mahdollisimman suuri asiakaskunta, jolle myydä tuotteita ja palveluja. Juuri tätä eetosta Korhonen toteuttaa toimissaan ja juuri se tekee hänestä vaikuttavan toimijan disinfokentällä. Hänen kohderyhmänsä ovat ihmiset, jotka eivät ole saaneet hyväksyntää ajatuksilleen muualta. Hänen viestinsä on aina, että jokaisella on oikeus sanoa, jokaisella on oikeus mielipiteeseen ja hän tarjoaa siihen mahdollisuuksia. Kuten aina kauppiaille, hänelle kelpaavat kaikki bisnekselle hyvästä olevat tyypit. Opportunisti on aina valmiimpi yhteistyöhön kuin ideologisesti suuntautunut toimija.

Korhonen houkuttelee palveluidensa pariin tahoja, jotka ovat kohdanneet vähintään vahvaa vastaansanomista. Kootessaan näitä tahoja yhteen Korhonen luo myös verkostoa, jossa eri tavalla systeemiä, tai ainakin vallitsevia käsityksiä, vastaan olevat toimijat löytävät toisensa ja aloittavat yhteistyön. Ei mikään ihme, että Korhosen nykyinen viritys Tokentube määrittelee itsensä “Finnish networking platform”. Tavoite ei myöskään ole koota vain kotimaisia disinformaatikkoja yhteen, vaan laajentaa toiminta kansainväliseksi.

Uskonnollisia kultteja tutkinut Colin Campbell loi termin kulttinen miljöö. Termi kuvaa sitä, miten ihminen saadessaan joltakulta hyväksyntää muualla torjutuille ajatuksilleen, on valmis siinä ympäristössä myös vastaanottamaan ajatuksia. Näin erilaiset näkemykset siirtyvät tällaisessa hyljeksintää kokeneiden ryhmässä ihmiseltä toiselle. Juuri tällaisia hyljeksittyjen ajatusten ihmisiä Korhonen kokoaa ympärilleen.

Samalla Korhonen on yhteistyökuvioidensa myötä antanut ulkovallan edustajille pääsyn vastamedian yleisöihin. Pidemmällä tähtäimellä tällainen on iso riski sekä sisäiselle että ulkoiselle turvallisuudelle: valmiiksi ulkovaltojen edustajien soluttama verkosto, jossa tunnetaan syvää epäluottamusta yhteiskuntaa ja sen instituutioita kohtaan.

Korhonen eturivissä koronamääräysten vastaisessa tapahtumassa toukokuussa 2021 Tampereella.

Käyn tässä hyvin pitkään työn alla olleessa tekstissä läpi niitä seikkoja, jotka ovat tiedossa hänen toimistaan viimeisen noin viiden vuoden aikana. Tietoa on ollut hankala saada, koska moni asia on tehty salassa ja julkilausuttuihin kuvauksiin tapahtumista ei voi luottaa. Kuva on näin väkisinkin mosaiikkimainen, mutta antaa varmasti oikeansuuntaisen kokonaiskuvan. Tulkinnat pyrkimyksistä ja motiiveista ovat minun ja niiden perustelut on esitetty tekstissä.

Haluan myös tässä kohtaa korostaa, että Suomessa on sanan-, ajatuksen- ja yhdistymisvapaus. Kukin on vapaa tiettyjen lain reunaehtojen mukaan levittämään ajatuksiaan. Tämä koskee myös Juha Korhosta ja hänen yhteistyökumppaneitaan. Mutta samalta pohjalta on myös mahdollista esittää tulkintoja ja kritiikkiä näitä toimijoita ja ajatuksia kohtaan.

Kommenttikenttään voi lisätä tietoja ja näkemyksiä. Mikäli tekstissä on todistettuja asiavirheitä, teen korjaukset tekstiin ja merkitsen mitä on korjattu ja miten.

Nykysuomi

Korhosen ensimmäinen media oli Nykysuomi-sivusto (2016), joka lähti nousevaan vastamediabuumiin mukaan enemmän bisnesotteella kuin moni muu yrittäjä. Ideana oli (myös) tehdä rahaa maahanmuuttovastaisuudella. Sivuston taustalla oli alunperin Itsenäinen Suomi ry, mutta myöhemminkin toistuvana kuviona Korhosen ja jonkin toisen tahon välille syntyi riita, jota käytiin myös julkisesti verkon keskustelupalstoilla ja videokanavilla.

2018 julkaisu myytiin Petri Pertalle, jonka käsistä se palasi Korhoselle reilut kaksi vuotta myöhemmin. Pertan päätoimittajaaikana Nykysuomessa oli mukana myös yksi Janitskinin ajan MV-lehden toimittaja, joka tuomittiin Janitskinin ja Johan Bäckmanin kautta tunnetussa oikeusjutussa. Perta oli ja on aktiivinen perussuomalainen, toimien mm. Järvenpään Perussuomalaisten puheenjohtajana ja nykyisen puoluesihteeri Arto Luukkasen vaalipäällikkönä.

Korhonen esiintyi Nykysuomessa myös sinä aikana, kun ei ollut itse päätoimittaja.

Tällä hetkellä Korhonen on taas Nykysuomen päätoimittaja ja julkaisun sisältö on lähinnä muun Korhosen sisällön jakamista toisen median alla. Nykysuomessa on myös kansainväliseen kasinotoimintaan liittyvää tekstimainontaa, jota esiintyy niin ikään MV-lehdessä ja Toimittajaliiton sivuilla. Aikanaan Ilja Janitskin tuomittiin ulkomaisten vedonlyöntisivustojen mainostamisesta MV-lehdessä. Nyt Nykysuomessa julkaistut tekstit eivät sinällään liene lainvastaisia, mutta on hyvin helppoa päätellä sisällön pohjalta, että niiden levittäjä haluaa paitsi värvätä pelaajia, myös vaikuttaa poliittisesti suomalaiseen rahapelilainsäädäntöön. Niiden julkaisija saanee artikkelien julkaisusta korvauksen muodossa tai toisessa, sillä tällaiset tekstit ovat osa mainontakiellon alla olevan bisneksen markkinointia.

MV-lehti

Ilja Janitskinin perustama ja kuuluisaksi tekemä MV-lehti on suomalaisten vastamedioiden tunnetuin brändi. Nopea nousu, kohut ja vastaliikkeet seurasivat toisiaan, sivuston mennessä aina välillä kiinni. Syynä oli joskus palvelintilan tarjoajan irtisanoutuminen tai rahan pyytäminen lukijoilta. Menestyksellinen boikottikampanja ajoi sivuston mainostulot alas ja MV-lehden filosofian mukainen vastareaktio puolestaan johti oikeusjuttuun.

Tammikuun alussa 2018 julkaisu siirtyi Korhosen haltuun. Janitskin lähtiessään haukkui ns kansallismieliset piirit, erityisesti keskinäisestä riitelystä. 

Korhonen itse kuvasi MV-lehdessä alkuasetelmaa tilanteeseen näin:
“Mulle tuli MV:n homma vähän kuin puskista. Alkuun minun piti olla palkattu julkaisun vastaava, mutta se ajatus aika nopeasti unohtui ja alettiin miettiä hommaa omistajuuden kautta. Meitä lähti siihen kolme mukaan, eri osa-alueiden ”osaajia”, joista toinen paljastui myyräksi ja toinen tippui 4 kuukauden jälkeen pois, se tärkein lenkki”

Korhonen ei määrittele, mikä oli “myyrän” tehtävä tai mikä taho oli sen takana. Tässä, kuten usein muuallakin, hän kuvaa tarkemmin määrittelemättömäksi jäävän vastakkainasettelun, jossa nimeämätön vihollinen toimii häntä ja hänen päämääriään vastaan.

Myös Korhosen aikana sivusto laitettiin välillä kiinni. Korhosen päätoimittajakausi kesti noin yhdeksän kuukautta ja sen jälkeen Janitskin otti julkaisun takaisin haltuunsa. Myöhemmin julkaisu siirtyi Janus Putkoselle, joka päätoimittaa sitä Venäjän hallinnassa olevasta Ukrainasta.

MV-lehden päätoimittajana Korhonen toi esiin Bäckmania myönteisessä valossa, mutta toisaalta siivosi pois yhden Bäckmanin ahkerasti aiemmin julkaisuun kirjoittaneen kätyrin.

Jälkeenpäin on poliisin kuulustelupöytäkirjoista käynyt ilmi, että MV-lehden työntekijöille on maksettu tosiaan palkkaa. Rahoitus on tapahtunut ilmeisesti pitkälti bitcoineilla ja rahoittajana toimi bitcoin-miljonääri Risto Pietilä. Korhonen ja Pietilä olivat olleet jollain tavalla tekemisissä jo 2016, kun Korhonen oli ollut mukana Pietilän vetämässä Kansanmarkka-virtuaalivaluuttahankkeessa.

Nettiuutiset

MV-lehden jälkeen Korhonen perusti julkaisun nimeltä Nettiuutiset. Kyseessä oli jonkinlainen hieman hillitympi versio MV-lehdestä. Uutta oli selvästi Venäjän politiikkaa edistävä sisältö. Sivustolla oli yhdessä vaiheessa myös mm. vahvaa Nato-vastaisuutta sisältää venäjänkielistä aineistoa.

Mukana oli myös asiantuntevasti (ja asenteellisesti) kirjoitettuja artikkeleja kansainvälisestä politiiikasta. Kun kysyin Korhoselta esimerkiksi kirjoittajaa suomeksi ja englanniksi julkaistulle jutulle, jossa kehutaan Venäjän arktista politiikkaa, niin hän vetosi lähdesuojaan. Lähdesuojan avulla suojataan tärkeää tietoa kertovaa ihmistä, joka saattaa joutua kärsimään paljastuksensa takia. Tämän tilanteen tulkitsen itse kuitenkin niin, että kiellolla Korhonen halusi suojata enemmänkin itseään kuin artikkelin kirjoittajaa. En ainakaan osaa kuvitella, että Venäjän arktisen alueen politiikkaan perehtynyt henkilö joutuisi kärsimään tekstistä, jossa esitetään Venäjän toiminta positiivisessa valossa.

Nettiuutiset julkaisi lukuisia kansainväliseen politiikkaan liittyviä juttuja.

Korhoselle tyypilliseen tapaan haussa on jatkuvasti erilaisia ansaintalogiikoita ja myös Nettiuutisten nimissä oli mahdollista tilata vaatteita. Kyseessä on on-demand -pohjalta toimiva kannatustuotekauppa, jossa ei tarvitse sitoa pääomia tuotteisiin, vaan kaupan omistaja vain antaa siivun tilausten tuotoista kannatuksen kohteelle.

Nettiuutiset hiipui varsin pian pois Korhosen mielenkiinnon siirtyessä seuraavaan hankkeeseen.

AD-nettiradio ja -yhteisö

Nettiuutisten tekstin rinnalla Korhonen siirtyi nyt myös äänen pariin. Hänen perustamansa AD-nettiradio aloitti toimintansa. Parhaimmillaan nettiradiossa oli toimitettua ohjelmaa useamman tunnin monta päivää viikossa. Eräs yksityiskohta tukimaksujen pyytelemisessä oli se, että tukitili oli brittipankissa.

AD-nettiradion oheen perustettiin avoimeen lähdekoodiin perustuva Facebook-klooni AD-yhteisö. Tämä palvelu hävisi suhteellisen nopeasti.

Toimittajaliitto

Korhonen poikkesi varsinkin aiemmin siinä muista disinfoskenen toimijoista, että hän ei tuonut useinkaan esiin maailmankatsomuksellisia näkemyksiään. Korhonen korostaa edelleenkin puheissaan taloudellisia ulottuvuuksia. Toimittajaliiton perustamisesta hän twiittasi näin: "Toimittajaliitto aloittaa toiminnan. Toimittajat ja tiedonvälittäjät Joutuvat häirinnän kohteeksi koko aika. Nyt on luotu organisaatio heille turvaksi. Lisäksi voimme organisaatiossa tukea taloudellisesti tiedonvälitystä".

Toimittajaliitto perustettiin jo olemassaolevan yhdistyksen nimenmuutoksen myötä. Pohjalla oli muutamaa vuotta aiemmin Johan Bäckmanin perustama  “Suomen vapaa sana riippumaton toimittajayhdistys ry”. Bäckman junaili yhdistyksen hallituksen vaihtamisen ja yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Juha Korhonen. Varapuheenjohtajaksi valittiin Janus Putkonen ja sihteeriksi Jarmo Ekman. Myöhemmin Ekman viittasi tähän pestiinsä “töissä” olemisena. Tietoa siitä, maksettiinko kenellekään mitään yhdistyksessä, ei ole. Suunnitelmien suuruuden perusteella kyse olisi ollut ainakin parin henkilön melko laila täysipäiväisen panoksen vaatimasta toiminnasta.

Liiton oman (maksullisen) pressikortin lisäksi ainoaksi jäänyt Toimittajaliiton toiminta. Palkitut liiton jäsenet ovat tutustuneet useita kertoja suomalaiseen oikeusjärjestelmään.

Liitolla oli vuodelle 2020 toimintasuunnitelma, johon sisältyi muun muassa sen versio Julkisen sanan neuvostosta eli sananvapausneuvosto. Sitä ei ole koottu. Liiton piti järjestää koulutuksia ja seminaareja jäsenistölle. Niitä ei järjestetty. Jäsenmäärän piti olla 1000 jäsentä ensimmäisen vuoden aikana. Tämän tavoitteen toteutumisesta ei ole tietoa. Täytyy toki sanoa, että koronan alkaminen haittasi yhdistyksen toiminnan ylösajoa. Liiton hallituksen jäsenet ovat kuitenkin muussa toiminnassaan osoittautuneet taitaviksi digitalisaation mahdollisuuksien käyttäjiksi, niin sekään selitys ei kaikkea kata.

Ainoaksi näkyväksi liiton toiminnaksi on jäänyt syksyllä 2020 myönnetyt kolme palkintoa. Palkinnot olivat rahapalkintoja, mutta missään ei käy ilmi palkinnon suuruutta. Sitä ei mainittu edes palkintoja jaettaessa. Yksi palkituista kieltäytyi rahasta ja Korhonen ilmoitti tämän rahan olevan siemen Toimittajaliiton vainorahastolle, josta avustetaan Toimittajaliiton oikeuteen joutuvia jäseniä. Lisäksi Korhonen kertoi sille rahastolle haettavan pienkeräyslupaa. Rahastosta tai keräyksestä ei löydy mitään tietoja.

Korhonen ja Ekman ovat esittäneet, että sairastivat koronan ensimmäisten joukossa, saatuaan tartunnan Pietilän järjestämässä tapahtumassa. 

Liiton varapuheenjohtaja Janus Putkonen toimii edelleen Venäjän miehittämällä Donbassin alueella. Bäckmanin kanssa Putkonen on ollut kosketuksissa ainakin vuodesta 2011. Putkonen siirtyi Ukrainaan Thaimaasta tekemään propagandaa Venäjän piikkiin. Kun “valtiollinen uutistoimisto”, jota Putkonen veti, suljettiin, on hän toiminut muissa tehtävissä. Sittemmin Ilja Janitskin siirsi MV-lehden Putkosen päätoimittamaksi ja julkaisu muuttui nyt täydellisen Venäjä-myönteiseksi. Myös Jarmo Ekman toimi jonkin aikaa Luhanskissa Putkosen alaisena tekemässä propagandaa Venäjän puolesta.​​ Sittemmin hänestä sukeutui suomalaisen QAnon-liikehdinnän keskeinen hahmo. Tällä hetkellä Ekman työskentelee Metsätähtisäätiölle.

Huolimatta siitä, että kyseessä oli hänen itse perustamansa järjestön itse junailema muutos, oli Bäckman julkisesti täysin hiljaa liitosta. Tosin huonosti suojatusta sivustosta kävi ilmi että liiton sivujen päivitykset tekevä käyttäjätunnus puhis ilmoitti verkkosivukseen Bäckmanin kotisivun. Ainakaan Korhosen tekstejä eivät liiton sivuilla julkaistut uutiset ole, se on selvästi nähtävissä tyylistä.

Käyttäjätunnus Puhis hoiti käytännössä Toimittajaliiton sivujen päivitykset. Puhis oli merkinnyt kotisivukseen Johan Bäckmanin kotisivun.

Oikeussosiologian sekä kriminologian dosentti Bäckmanin vaikutus projektiin näkyy minun mielestäni siinä, miten systeemin omia sääntöjä yritetään käyttää sitä itseään vastaan. Toimittajaliitto ilmoittaa perustavansa toimintansa Journalistin ohjeisiin. Toimittajaliiton ja Korhosen näkemys mediasta on, että nykyjournalismi on pettänyt oikeat periaatteensa, ylenkatsoen journalistin ohjeita. Tämä koskee luonnollisesti erityisesti sitä, kun media käsittelee Korhosta tai hänen puolustamiaan tahoja. Kun hänet mainittiin Seuran koronadenialisteja käsittelevässä jutussa varsin toteavaan sävyyn, oli seurauksena suuri huuto ja protestointi. Korhonen vaati Seuraa julkaisemaan hänen vastakirjoituksensa ja tästä sukeutui kirjeenvaihto, jossa Korhonen käytti (virheellisesti) Journalistin ohjeita yrittäessään pakottaa Seuran julkaisemaan tekstinsä. Tai ei kyseinen teksti ollut Korhosen itse kirjoittamaa, vaan kyseessä oli selvästi sellaisen henkilön tuotos, joka paitsi osaa kirjoittaa, myös tuntee median ja lainsäädännön toimintaa.

Myöhemmin Korhonen ilmoitti ilmiantavansa Seuran ilmoittajille. Sen jälkeen hän kertoi kuulleensa, että lehti joutuu “kuulemma siistimään linjaansa, palautetta on kuulemma sen verta paljon annettu eri tahoille”. Mitään tällaista muutosta ei ole olemassa, vaan päinvastoin Seurassa kerrottiin lehden jatkavan edelleen samalla linjalla. Korhosen perusteeton väite vaikutti näin lähinnä omille seuraajille suunnatulta uholta.

Kaiken kaikkiaan Korhonen näyttää olevan tässä projektissa keulakuva itärajan takaa tulevalle pyrkimykselle organisoida ja voimaannuttaa suomalaista disinfokenttää. Korhonen itse kieltää johdonmukaisesti olevansa edes kiinnostunut Venäjästä ja se lienee totta. Hänelle nämä tarjotut mahdollisuudet kuitenkin kelpaavat, vaikka Toimittajaliitossa nähdyllä tavalla kyse on ennen kaikkea Venäjän etuja ajavien henkilöiden toiminnasta.

Tätä tekstiä viimeisteltäessä ovat Toimittajaliiton sivut kiinni, antaen oheisen ilmoituksen.

VAL-media

VAL-media -hanke oli mielikuvituksellinen kokonaisuus, jossa yhdistyvät kryptovaluutat, kansainväliset piirit, roolipelaaminen ja media. Hankkeen taustalla oli hyvin erikoinen persoona, Risto Pietilä. Hän oli hankkinut omaisuutensa ensin hopeakaupalla ja sitten kryptovaluutoilla. 

Kokonaisuudessa kyse oli Pietilän hallitseman organisaatiosta, joka rakentui mielikuvituksellisesta hovin, asevoimien ja scifi-trillerin sekoituksen kaltaisesta hierarkiasta, jossa henkilöillä oli arvonimiä. Pietilä oli Lohikäärme, joka teki päätökset itsevaltaisesti. Tähän ei muilla ollut sanomista, koska rahat tulivat Pietilältä.

Yksi osa tätä toimintaa oli VAL-media videoalusta. Tästä vastasi Juha Korhonen ja nähtävillä olevien seikkojen myötä voi päätellä sen olleen hänelle työtä, josta maksettiin. Yhteisön keskustelufoorumilla käytyjen keskustelujen perusteella mukana oli myös oikeita AV-alan ammattilaisia, jotka olivat suunnitelleet korkeatasoista studiota VAL-median käyttöön. 

Helsinkiläisessä hotellissa pidetty tilaisuus, jossa kerrottiin toiminnasta. Tilaisuus oli osallistujille ilmainen. 

VAL-media -projekti kaatui viimeistään silloin, kun Risto Pietilä kuoli auto-onnettomuudessa. Ainoa projektista edes vähän aikaa elänyt asia oli Marko Sihvosen päätoimittaja Valtamedia.org-sivusto, joka oli sisällöltään QAnon-materiaalia.

Tokentube

Huhti-toukokuun 2021 rekisteröitiin yritys nimeltä IT Turvamies. Sen hallituksen puheenjohtaja on Jyri Hovila ja ainoana jäsenenä Juha Korhonen. Yritys on Tokentube-hankkeen takana. Korhosen mukaan yrityksessä on mukana myös kaksi sijoittajaa, mutta heidän henkilöllisyyttään ei kerrota.

Pitkän linjan IT-osaaja Hovila oli mukana jo Pietilän VAL-media -hankkeessa. Tällä hetkellä Hovila asuu ilmeisesti kaukomailla, eikä ole tietoa, ovatko kaksi muuta koodaria, jotka Korhosen mukaan työskentelevät hankkeessa, Suomessa vai jossain muualla.

Alkusyksystä lähtien Tokentubella on ollut vuokralla studiotiloja. Avajaisissa oli tarjolla ruokaa ja juomaa sekä ulos rakennettu juhlateltta kalusteineen. Paikalla oli videon perusteella monipuolinen joukko hyvin erilaisista lähtökohdista tulevia ihmisiä. Organisoitu alkoholinkäyttö on tunnetusti hyvä tapa tutustuttaa ihmisiä toisiinsa ja luoda yhteishenkeä. Tapahtumaa voidaan tarkastella toki myös studion myyntitilaisuutena.

Tokentuben studion avajaisissa oli rattoisa meininki.

Jos lasketaan, että yrityksessä työskentelee ainakin jonkinlaista palkkaa nauttien neljä ihmistä, studiotilat ovat vuokralla, ohjelmisto lisenssillä  ja videopalvelun vaatima palvelin toiminnassa, niin aika vaikea on kuvitella alle 10 000 euron kuukausimenoja. Korhonen on kertonut Tokentubea tekevien koodarien olevan huippuluokkaa ja sellaiset toki myös maksavat paljon. Jos mukana olevat henkilöt saavat edes suomalaista mediaanipalkkaa (2 900), niin kulut nousevat lähemmäs  20 000 euroa kuukaudessa.

Kun suomenvenäläinen yrittäjä Sofia Kazakov lähti mukaan politiikkaan Valta kuuluu kansalle -puolueessa, niin hän jostain syystä esiintyi juuri samaan aikaan Korhosen ohjelmassa, kertoen siitä, miten vapaamuurarit ovat häirinneet hänen liiketoimiaan.

Heinäkuussa Korhonen kertoi PayPalin sulkeneen sekä Tokentuben että Korhosen henkilökohtaisen tilin. PayPal on siis palvelu, jossa voidaan siirtää rahaa kansainvälisesti. Sitä käytettiin Tokentuben sisäisiin rahansiirtoihin. Sulkeminen ajoittuu siihen kohtaan kun PayPal ilmoitti aloittavansa yhteistyön kansalaisjärjestö ​​Anti-Defamation Leaguen (ADL) kanssa sulkeakseen viharyhmien ja ekstremistien rahaliikenteen. 

Tokentuben takana olevalle yritykselle on rekisteröity nippu domaineja, joissa mukana useita koronadenialistien sivustoja.

Nähtävissä olevia tulorahoituslähteitä ei Tokentubessa ole. Kryptovaluuttoihin perustuva palvelun sisäinen tokenien käyttö periaatteessa on sellainen, mutta merkittävää tulonlähdettä siinä tuskin on.

Vuoden alussa on tarkoitus  julkaista uusi versio Tokentubesta. Tämän hetkinen on lisensoitu valmisalusta vaihtuu silloin itse koodattuun. Mukana tulee Korhosen mukaan olemaan myös muita palveluja kuin videoiden julkaisu. Tavoitteena on hänen kuvailujensa mukaan rakentaa kansainvälinen, monilla kielillä toimiva solmukohta vapaalle ilmaisulle ilman sensuuria. Tämä vapaus ja sensuurittomuus tarkoittaa tässä yhteydessä, että palvelussa saa esittää minkälaista tietoa haluaa. Tokentuben aukeamista ensin lisenssiversiona Korhonen selittääkin sillä, että kun Youtube ja muut alustat tarttuivat voimallisemmin QAnoniin ja koronaan liittyvään disinformaatioon, olivat muualta ulosheitetyt toimijat saatavissa asiakkaiksi. 

Ainoa Tokentubessa pyörinyt ulkopuolinen mainossarja oli kolmiosainen Ossi Tiihosen PS:n puheenjohtajavaalivideo.

Korhosen yhteistyö Venäjän asialla olevien kanssa

Korhosen ja Bäckmanin yhteys lienee syntynyt Korhosen siirryttyä MV-lehteen. Mikään kovin luonnollinen yhteys tämä ei ollut, sillä vielä heinäkuussa 2015 Johan Bäckman vaati perussuomalaisen puolueen lakkauttamista ja kävi tätä kampanjaa laajemminkin Euroopassa. Hänen toimintansa huomioitiin myös MV-lehdessä, joka määritteli Bäckmanin kampanjaa varsin suorasukaisesti: “Johan Bäckman lähetti sairaalloisen valheellisen "lehdistötiedotteen" maailmalle Immosesta!! Tämä on jo ihan oikea rikos!!“

Puoltatoista kuukautta myöhemmin Bäckman jo tosin vaati Suomen Sisua ja (Pohjoismaista) Vastarintaliikettä muodostamaan taisteluosastoja taistelemaan ISISiä vastaan Assadin rinnalla. Pakolaiskriisin myötä noussut maahanmuuttovastaisuus otettiin nopeasti Venäjän vaikutustoiminnan keskeiseksi osaksi. Näin myös Bäckman lähti pyrkimään yhteistyöhön suomalaisen äärioikeiston kanssa, 

Bäckman käytti MV-lehteä omien toimiensa välineenä ja siitä todistaa jo se, miten hän sai tuomion yhdessä Janitskinin kanssa. Bäckman kävi myös Venäjällä kampanjaa Janitskinin ja MV-lehden puolesta sekä vieraili kansainvälistä etsintäkuulutusta Andorrassa pakoilevan Janitskinin luona. 

Kun Janitskinin ja Bäckmanin yhteinen oikeudenkäynti lähestyi, poisti Bäckman some-tileiltään siellä pitkään olleet merkinnät hänen asemastaan Strategisen tutkimuksen instituutin pohjoismaiden edustajana. Oikeudessa vuonna 2019 Bäckman kiisti olleensa missään tekemisissä RISIn kanssa “viiteen vuoteen”, mutta ainakin vielä 2016 RISI itse kertoo Bäckmanin toiminnasta osana organisaatiota. RISI on suoraan Venäjän presidentinhallinnon alainen toimija, joka on yhdistetty mm. Yhdysvaltoihin kohdistuneeseen vaalivaikuttamiseen.

Toimiessaan MV-lehden päätoimittajana Korhonen esitteli yleisölleen Johan Bäckmanin, joka oli sivistynyt suomalainen isänmaanystävä.

Kesällä 2018 Korhonen tekee haastatteluvideon Bäckmanista MV-lehdelle. Jo sen otsikoinnista käy ilmi, että videon tavoitteena oli puhdistaa Bäckmanin mainetta MV-lehden lukijoiden silmissä. Nyttemmin verkosta hävinneessä haastattelussa Korhosen johdattelevat kysymykset ja Bäckmanin ympäripyöreydet yhdessä loivat kuvaa perusteettoman mustamaalauksen kohteeksi joutuneesta suomalaisesta isänmaan ystävästä. Tätä haastattelua voi pitää alkuna Bäckmanin uittamiselle kansallismielisten piirien jos ei nyt suosioon, niin ainakin suvaittavaksi. Tähän antoi mahdollisuuden yhteiset syytteet skenen suuren sankarin Ilja Janitskinin kanssa.

Myöhemmin Korhonen esiintyi muun muassa Bäckmanin järjestämässä kirjanjulkistustilaisuudessa Tampereella. Kyse oli Kremlin sakeamman pään propagandasta, jota profesori Igor Panarin levittää venäläismielisten toimijoiden avulla. 

Juha Korhonen puhumassa Johan Bäckmanin Tampereella järjestämässä Igor Panarinin kirjan julkistustilaisuudessa. Putinistista propagandaa levittävä professori Panarin oli myös itse paikalla. Kuvassa toinen tilaisuuden puhuja, Pirkko Turpeinen-Saari, entinen kansanedustaja (SKDL / DeVa)

Korhonen on tehnyt näkyvää ja tiivistä yhteistyötä Janus Putkosen kanssa. Putkosen päätomittama MV-lehti keskittyy tätä nykyä pitkälti koronadenialismiin ja Putinin Venäjän asian edistämiseen, mutta on siellä myös ehditty ottaa kantaa siihen, miten törkeästi mediat kohtelevat Korhosta.

Putkosen Verkkostudiossa keskusteltiin taannoin siitä, miten "valtamedian miljardikoneisto" on käynyt heidän kimppuunsa ja miten se on merkki siitä, että he ovat niin vaarallisia. Tämän johtopäätökseen he olivat tulleet, kun Seurassa ilmestyi artikkeli, jossa sekä Korhonen että Putkonen mainitaan ja kun Valheenpaljastaja teki Tokentube-artikkelin.

Korhosen poliittinen aktiivisuus 

Korhonen esiintyi vuoden 2019 eduskuntavaalien alla James Hirvisaaren vetämän Reformi-puolueen (ei rekisteröity puolue)  ehdokaslistalla. Varsinaiseksi ehdokkaaksi asti hän ei päässyt, sillä kunkin Reformin ehdokkaan olisi pitänyt kerätä oma, sadan hengen kannattajalista vaalpiiristä. Korhonen käytti MV-lehteä omien kannattajakorttiensa keräämiseen. Lähtö Reformin piiristä tapahtui ovet paukkuen.

Reformin listalla, jolle pyydetyiltä oli ilmeisesti pyydetty suostumus lähteä ehdokkaiksi, on paljon tuttuja nimiä disinfokentältä. Tämän kuvan jälkeen listalle ilmestyi myös Odinin sotilaiden perustaja Mika Ranta. Hänen oli tarkoitus olla ehdokkaana Lapin vaalipiirissä, jonka toinen ehdokas oli Johan Bäckman. Aiemmin Bäckman on ollut kolme kertaa Suomen Työväenpuolue -nimisen äärivasemmistolaisen puolueen ehdokkaana eri vaaleissa. Bäckman on myös perustanut Suomen antifasistisen komitean. Ranta puolestaan on ollut Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen jäsen ja on vakaumuksellinen kansallissosialisti.

Syksyllä 2021 Korhonen on kertonut miettivänsä lähtemistä ehdolle vuoden 2023 eduskuntavaaleihin, jos vain saa kokoon kunnon kampanjaryhmän. Mahdollisesti läpi päästyään hän aikoo kertoa suorasanaisesti siitä, mitä eduskunnassa tapahtuu. Korhosen käsitys poliittisesta päätöksenteosta on hyvin alhainen ja hän pitää kaikkia puolueita kelvottomina. Perussuomalaisia ehkä hieman vähemmän kelvottomana kuin muita. Turtiaisen Valta kuuluu kansalle vaikuttaisi myös olevan enemmän hänen mieleensä.

Korhosen lähtö myös Reformin piiristä tapahtui ovet paukkuen.

Keskimäärin Korhonen vaikuttaa esittämiensä näkemysten perusteella pitävän nykyistä poliittista järjestelmää toimimattomana ja nykypuolueita petollisina. Erityisesti Marinin hallitus on ollut hänen hampaissaan. Hän haluaa myös Suomen eroa Euroopan unionin jäsenyydestä. Muuten hänen poliittisista kannoistaan on hieman hankalaa saada selvää.

Korhosen puheenvuoro Metsätähtisäätiön tiloissa järjestetyssä Jälleenrakennusseminaarissa oli ohjelmaa merkittyä huomattavasti lyhyempi ja mitä ilmeisimmin täysin valmistelematon. Silti hän sai asiaan vihkiytyneeltä yleisöltä kovat suosionosoitukset.

Korhonen ja korona

Korhonen ottautui hyvin varhain mukaan koronadenialistiseen liikehdintään. Tähän liittyy tapaus, jossa hänen organisoimassaan tapahtumassa hänelle kuvattua kuvaa päätyi Venäjän valtion propagandakäyttöön. Korhonen oli hyvin poikkeuksellisesti mielenosoituksessa vastuullinen järjestäjä ja koollekutsuja. Hän oli myös hankkinut erikseen kuvaajan kuvaamaan omalle kanavalleen mielenosoitusta. Mielenosoituksen aikana Korhonen käytännössä puhui itselleen lyhyen kiinnioton.

Inttäessään poliisin kanssa Korhonen viittaa hieman aiemmin pidettyyn oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin puolesta pidettyyn mielenosoitukseen. Korhonen tekee saman rinnastuksen Twitterissä ja kertoo aikovansa tehdä “virallisen kyselyn” ulkoministeriölle, miksi ulkoministeri Haavisto ottaa kantaa Venäjällä rauhanomaisessa mielenosoituksessa pidätettyjen oppositiopoliitikkojen puolesta, muttei näiden hänen järjestämänsä mielenosoituksen kiinni otettujen. En osaa sanoa, mikä tämä “virallinen kysely” oikein on ja tekikö Korhonen sitä. Hänellä on usein tapana ilmoittaa tekevänsä asioita tai paljastuksia, mutta kovin harvoin hän palaa näihin monesti hyvin dramaattisiin lupauksiinsa.

Mielenosoituksen ja sen teeman sitomisen Navalnyiin voi nähdä osana venäläisen informaatiovaikuttamisen laajempaa narratiivia. Kun Venäjää kritisoidaan, vastaa se usein osoittelemalla vikoja kritisoijissa. Tässäkin tapauksessa haluttiin selvästi väittää että mielenosoitusten tukahduttamista on lännessä ihan samalla tavalla kuin Venäjällä.

Videota, josta osa oli otettu Korhosen oman kuvaajan kuvaamasta videosta, jaettiin muun muassa Venäjän ulkoministeriön sivuilla.

Korhonen vastustaa  aktiivisesti erilaisia koronavarotoimia sekä koronarokotusta. Hän vakituisesti mainostaa erilaisia koronadenialistien tapahtumia ja myös osallistuu niihin.

Korhonen ja raha

Juha Korhonen on hyvin yrittäjähenkinen toimija. Hän on aina korostanut toimiensa liiketaloudellista luonnetta, poislukien Toimittajaliitto. Se oli hänen mukaansa aatteellista toimintaa, mutta siinäkin taloudelliset seikat olivat runsaasti esillä. Korhosen eri toimissa on harvoin ollut selvää, mistä raha tulee ja miten hän hankkii elantonsa. Korhosen omien sanojen mukaan sekä hänen että Tokentuben PayPal-tilit suljettiin kesällä 2021. Omien sanojensa mukaan hän ei myöskään saa avattua suomalaista pankkitiliä yritystoimintaan. 

Poikkeuksena rahoituslähteiden epäselvyydelle on VAL-median aika. Silloin Risto Pietilä rahoitti osana larppia muistuttavaa kryptovaluuttakuviota Korhosen ja ilmeisesti monien muidenkin elämää ja toimintaa. Kanssakäyminen tapahtui ainakin merkittäviltä osin yhteisön omalla foorumilla, josta tämä kuvakaappaus on.

Korhosen omien puheiden perusteella on oikeastaan mahdotonta tietää, mikä on totta ja mikä ei. Erityisesti tämä koskee talousasioita. Se on kuitenkin selvää hänen toimintatavassaan, että asioilla on hänelle aina myös taloudellinen ulottuvuus. Matkan varrella Korhonen on kehittänyt medioiden oheen monenlaisia ansaintalogiikoita: oheistuotteita, premium-jäsenyyksiä, tukimaksujen pyytämistä ja maksullista chattia. Saatuaan MV-lehden käsiinsä, suunnitteli Korhonen kryptovaluutan louhimista julkaisun lukijoiden tietokoneiden avulla.  On vaikea sanoa, minkä verran Korhonen pystyy keräämään yleisöltään rahaa, mutta aivan merkityksettömiä nuo summat eivät voi olla. Muuten ei monenlaisia virityksiä näiden rahojen keräämiseksi olisi kannattanut perustaa.

Yksi lukuisista varsin nopeasti hävinneistä tavoista tehdä rahaa disinformaatiolla.

Tokentuben tulevan version kohdalla ansaintalogiikat liittyvän ainakin yleisön myymiseen mainostajille. Tähän mennessä ainoa minun silmiini tarttunut mainoskampanja Tokentubessa on ollut koronadenialisti Ossi Tiihosen puheenjohtajakampanja ennen perussuomalaisten puoluekokousta. Tokentuben sisäinen rahaliikenne, jossa käyttäjät voivat tukea haluamiaan kanavia. aiotaan ohjata Ripple-nimisen kryptovaluuttoja käsittelevän kauppapaikan kautta. Korhonen on pidempään jo toiminut siellä ja osannee näin käyttää sitä liiketoiminnallisesti kannattavasti alustana maksuliikenteessä. 

Korhosella itsellään on ollut pitkään tili Ripple-palvelussa ja hän hallitsee Tokentubeniin tiliä siellä.

Myös sisällöllinen yhteistyö ulkomaisia rahapeliyhtiöitä markkinoivien tahojen kanssa näyttäisi kuuluvan Korhosen repertuaariin. Sitä, onko Korhonen saanut näiltä tai muilta tahoilta rahaa tai muuta korvaukseksi heidän sisältöjensä julkaisemisesta, on mahdoton tietää.

Korhonen oli myös mukana Risto Pietilän vetämässä Kansanmarkka-hankkeessa, hänen nimensä löytyy mukaan lähteneiden listalta viimeisenä eli numerolla 89.

Korhosen viholliset

Olennainen osa Korhosen viestintää ovat hänen vihollisina pitämänsä ihmiset ja toimijat. Lienee hyvä tässä yhteydessä tuoda ilmi, että minä olen yksi Korhosen keskeisiä vihollisia. Jouduin Twitterissä blokkaamaan hänet, koska hän jatkuvasti ja lopettamispyynnöistä huolimatta ilmestyi twiittieni perään ilmoittamaan milloin mistäkin. Asiallista keskustelua niissä ei juuri ollut ja päädyin lopulta blokkaamaan hänet sekä viestintätavan rasittavuuden, että sen takia, että hän ilmeisesti myös haali näkyvyyttä omille puuhilleen twiittieni perässä. Nyttemmin vapautin hänet blokista ja sama meno on jatkunut.

Korhoselle Antifa edustaa hyvin suurta ja voimakasta pahuutta.

Korhonen on twiitannut minusta kolminumeroisen luvun twiittejä ja PiFfillä tälle toiminnalla on annettu jopa oma nimi: Rysky-raivo. Olen myös ollut aiheena useissa hänen videoissaan. Hän on myös pyytänyt minua näihin lähetyksiin, mutta en pidä järkevänä mennä. Tästä suivaantuneena hän on käyttänyt videossaan minun kuvaani muka istumassa hänen studiossaan.

 

Kun Korhonen haluaa kieltää esitetyn asian, se on hänen mukaansa valhetta.

Jokin aika sitten Korhosen vieraana oli poliisi, jonka mukanaolo selittyi ymmärtääkseni sillä, että näin poliisi halusi puhua Elokapinaa vastaan mieltä osoittaneille piireille. Poliisin ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta vierailu oli onnistunut, sillä kyseinen poliisi pystyi suorasanaisesti avaamaan laillisuusnäkökulmaa Korhosen seuraajille. Suuremmalla tasolla kyse oli minusta virheestä. Vastamedian suurin ongelma on aina yleisön saaminen ja siihen tarvitaan uskottavuutta. Viranomainen ohjelmassa antaa kanavalle juuri sitä uskottavuutta. Se ei todellakaan ole tarkoitus, mutta poliisi vieraana antaa ripauksen luotettavuutta kaikelle sille, mitä Tokentube pullistelee. Itse en halua antaa tälle disinformaatiolähteelle hitustakaan mitään, mikä auttaa sitä levittämään sanomaansa. Toki tämä kirjoitus on paradoksaalisesti sitä, ainakin lyhyellä tähtäimellä, mutta pidemmällä tähtäimellä uskon Tokentuben ja sen taustalta löytyvien asioiden kuvaamisen toimivan sen jakamaa disinformaatiota vastaan.

Korhoselle viholliset ovat myös tapa korostaa omaa tärkeyttään. Oman tärkeyden korostaminen mahtavilla vihollisilla on tosin yleinen disinfokentän näkyvien toimijoiden keskuudessa. Kun hän julistaa Helsingissä toimivan Hybridikeskuksen tai Yleisradion yrittävän hiljentää hänet, kertoo se kuulijoille, että näin mahtavia vihollisia hankkineen ihmisen täytyy itsekin olla mahtava. Korhonen muuten edelleen viljelee jatkuvasti Johan Bäckmanin keksimää valhetta siitä, että keskuksen väellä olisi lupa tappaa. Kyseessä on normaali, kansainvälisiin järjestöihin kohdistuvat erioikeudet. Samat oikeudet koskevat esimerkiksi Joensuussa sijaitsevaa Euroopan metsäinsituuttia. 

Korhosella ja Punk in Finland -foorumin Syvä pääty -osiolla on vahva molemminpuolinen vihasuhde. Syvässä päädyssä seurataan erilaisia toimijoita, jotka PiFfin väki luokittelee hörhöiksi tai vastaaviksi. Kielenkäyttö on rujoa ja Korhonenkin saa osakseen ryöpytystä niin fyysisestä olemuksestaan kuin henkisistä lahjoistaan. Osansa saavat myös hänen yksityiselämänsä tapahtumat, joita myös  jotkut häntä inhoavat disinfokentän toimijat tilaisuuden tullen levittelevät. Korhonen puolestaan nimittelee Piffin jäseniä hyvin rujosti. Käynnissä on melkeinpä dialogiksi luokiteltava prosessi, jossa nämä kaksi tahoa ovat toistensa kimpussa.

Korhonen on tapana esittää valheellisia väitteitä tahoista, jotka ovat eri mieltä hänen kanssaan.

Luonnolliseksi osaksi disinfoskeneä ovat muodostuneet myös sisäiset riidat, joissa syistä tai toisista ajaudutaan nokkapokkaan. Kulmikkaat persoonallisuudet, äkkiväärät ajatusrakennelmat, kiihkeys ja myös huomion tavoittelu altistavat tälle. Korhosella on omia riitojaan skenen tubettajien ja hahmojen kanssa. Näitä sitten selvitellään usein nolostuttavan julkisesti videoilla. Tämä ilmiö on oikeastaan jo perinne disinfoskenessä. Muistan varhaisena tyylilajin edustajana vuosien takaisen ja nyt jo varmaan hävinneen tilitysvideon, jossa ennen hyvin näkyvä Suski Kaukinen kertoi poikki menneistä väleistään Ilja Janitskiniin.

Juha Korhonen ja Panu Huuhtanen, yhteistyökumppanit ja kaverukset.

Korhosen esiintyminen ja argumentointi

Korhonen on suullisesti hyvin vakuuttava esiintyjä. Hänen esiintymistapansa on yleensä korostetun rauhallinen ja pinnallisesti asiallinen. Varsinkin haastatellessaan Korhonen on itse asiassa usein suorastaan erinomainen työssään. Monologeissaan hän käyttää taitavasti näennäisesti loogisia ajatusketjuja, jotka lähempää tarkastellen ovat usein jotain ihan muuta.  Mutta vakaumuksellinen, omaan asiaansa syvästi uskova esiintymistyyli kiidättää Korhosen sanoman yli näiden kuoppien. Samalla Korhonen viljelee näennäistä nöyryyttä, tunnustaen tietämättömyytensä erilaisista asioista sopivin väliajoin. Hän on taitava suullinen esiintyjä. Ei mikään ihme, että hän on siirtynyt videoihin, sillä hänen kirjallinen ilmaisunsa on kömpelöä ja kärsii taajaan toistuvista kirjoitus - ja kielioppivirheistä. 

Korhosen perusnarratiivi on, että median sisällöt määrätään Mediapoolissa. Tämä on alunperin Kommunistisen työväenpuolueen lehdestä lähtenyt salaliittoteoria, jota nyt toistellaan laajalti suomalaisella disinfokentällä. Vastamedioissa oikeat mediat ovat väkisinkin vihollisia, koska kertovat niin eri maailmasta kuin vastamediat. Näin ne on mitätöitävä ja tämä tapahtuu esimerkiksi tällaisen salaliittoteorian avulla.

Se, mikä tekee hänen keskustelutavastaan varsinkin eri tavalla ajattelevien suhteen ongelmallista, on hänen tapansa vastata kritiikkiin hyvin manipulatiivisella tavalla. Hän vastaa kritiikkiin tarttumalla johonkin epäolennaisuuteen tai jopa keksii itse viitattavan asia. Näin hän kehystää käsiteltävän asian uudelleen ja esittää oman kehyksensä mukaisia vasta-argumentteja. Esimerkiksi kun erään toisen kansallismielisen striimillä puhuttiin Tokentuben studion  “villistä elämästä, joka ei tule halvaksi”, niin Korhonen käänsi sen sen viittaavan luksuselämään. Vasta-argumenttina Korhonen kertoi studion sohvat hankitun kierrätysryhmistä ja katsoi sen kuittaavaan ihan muusta asiasta esitetyt väitteet studion elämänmenosta.

Hän myös tahallaan tai vahingossa kuvaa toistuvasti asioita väärin. Esimerkkinä hänen väitteensä, että olen ollut kirjoittamassa juttua hänestä ja Tokentubesta Valheenpaljastaja-sarjaan. Olin siinä jutussa haastateltavana, en kirjoittajana. Mutta Korhonen sinnikkäästi toistaa väitettään siitä, että se on minun juttuni. Lisäksi hänen vakioväitteitään on se, että YLE maksaa minulle palkkaa siitä, että vainoan häntä. Korhosta arvostavat uskovat hänen sanomisensa perusteella niin. 

Tässä on tyypillinen Korhosen disinformatiivinen väite. Kyseisessä raportissa todetaan toki, että ”Suomea varten ei ole enää olemassa vaikuttajajärjestelmää. Suomi ei enää ole poliittisen vaikuttamisen kohde, jollainen se oli Neuvostoliiton aikana.” Mutta kyseinen raportti myös ihan julkilausutusti rajaa sosiaalisen median ( = trollauksen) tutkimuksen ulkopuolelle.

Kyseistä raporttia kohtaan on myös esitetty hyvin perusteltua kritiikkiä.

Korhosen vakiopuolustuksiin kuuluu myös väittää, että hänestä esitetyt väitteet ovat valhetta. Tätä väitettään hän ei yleensä juurikaan konkretioi. Hänen seuraajansa sen jälkeen esittävät samaa. Mutta en muista nähneeni kertaakaan sitä, että hän olisi onnistuneesti ja perustellusti osoittanut hänestä esitettyjä väitteitä valheiksi. Toki tämä ei tarkoita sitä, etteikö Korhosesta tosiaan myös esitettäisi valheellisia väittämiä. Lisäksi hän myös usein esittää sinällään perustellun vaatimuksen todisteista, kun häntä esimerkiksi syytetään Venäjän rahoittamaksi. Mitään todisteita rahoituksesta Venäjältä ei ole olemassa. Tosin ei myöskään tiedetä, millä hän rahoittaa laajan toimintansa.

Korhosen ilmaisuissa toistuu myös taajaan ilmaisu maalittaminen. Hän käyttää sitä synonyyminä melkeinpä kaikkeen häntä käsittelevään keskusteluun. Samoin, jos hän haluaa puolustaa jotain tahoa, niin hän väittää sitä kohtaan esitetyn kritiikin olevan maalittamista. Tämä käyttötapa on virheellinen. Maalittamisen oikeisiin määritelmiin voi tutustua vaikka ihan Wikipedian pohjalta tai laajemminkin. 

Korhonen on usein ilmaissut huolensa itsensä ja kotinsa turvallisuudesta sekä kertonut joutuneensa turvautumaan poliisiin asiassa. Ottamatta kantaa tähän, voidaan kuitenkin kertoa, että Korhonen itse on esimerkiksi julkaissut kiistakumppaninsa kotisoitteen verkossa. Kuva taas on eräänlainen voitonmerkki, jossa hän on väittämänsä mukaan erään Punk in Finland -foorumin nimimerkin kotioven luona. Merkiksi käynnistä hän ja kaverinsa liimasivat paikalle nyttemmin oikeuden kieltämän uusnatsien Pohjoismaisen vastarintaliikkeen tarran. Vuonna 2018, kun yhdistys oli vielä laillinen, oli Korhonen sen tukijäsen.

Korhosen, ja monien muiden syvän päädyn hahmojen toimintaa voi hahmottaa osana individualistista liikehdintää. Antti Ronkainen kirjoitti ansiokkaasti Suomen Kuvalehdessä Michel Foucaultin (1926-1984) poliittisesta ajattelusta ja siitä, miten se voisi selittää tämän päivän kulttuurisotia, erityisesti oikeistopopulistisesta näkökulmasta. Ronkainen kirjoittaa: “Näihin liikkeisiin osallistumalla voi näyttää keskisormea paitsi poliittiselle eltaantuneelle rälssille, myös laajemmin koko modernille ajalle: vittuun globalisaatio, ihmisoikeudet, ilmastonmuutos ja varsinkin tasa-arvo! Ja mitkä sävärit siitä saakaan, kun suvakit, kulttuurimarxistit ja media alkavat vainota ja purra niskaan näiden kiellettyjen mielipiteiden takia!” Ronkainen kuvaa miten tämä kokemus vallankumouksesta on toistettava aina uudestaan ja että “kyseessä on korona-ajan fomo, jossa hulinaan osallistuminen on keino olla olemassa, todistaa itselle, että elää.” Korhosen ja monien muiden näkyvien disinfoskenen hahmojen käytös ja heidän saavuttamansa yleisöt kertovat Ronkaisen kuvauksen osuneen johonkin olennaiseen.