keskiviikko 24. elokuuta 2016

Muutamia havaintoja suurlähettiläspäivien puheista


Kuva: Ulkoministeriö

Täytin tiskikoneen, pistin käyntiin ja istahdin alas lukemaan suurlähettiläspäivillä pidettyjä puheita. Tässä muutamia huomioita ja poimintoja sieltä ja täältä. Nostakaa kommentteihin muita kohtia puheista.

Valtiosihteeri Peter Stenlundin avauspuheenvuoro

Stenlund esitti puheessaan voimakkaasti, mutta toki diplomaattisesti, huolen ulkoministeriön resursseista. Kaikki asiat ovat entistä tärkeämpiä, mutta ainakaan lisää resursseja ei ole luvassa. Rivien välissä Stenlund toi minusta esiin mahdollisuuden, että kaikkea vaadittua ei ehkä pystytäkään toteuttamaan. Mutta tämä on siis minun aavisteluni.
Ministeriön mies kuvasi myös, miten uusi tilanne vaatii osaamista, jota ei enää niin paljon olekaan.
 ”Viimeistään Krimin miehityksen ja annektoinnin seurauksena havahduimme siihen, että meidän on huolehdittava turvallisuuspoliittisesta osaamisestamme. On koettu, että Ulkoasiainhallinnossakin syntyi kylmän sodan päättymisen myötä eräänlainen peace dividend -asenne. Nousevan nuoren diplomaatin ei enää kannattanut erikoistua ydinaseriisuntaan tai geopoliittisen tarkastelukyvyn kehittämiseen. Nyt tilanne on toisin – turvallisuuspolitiikka on keskiössä.
Ulkoasiainhallinnon palvelukyky on jatkuvassa testissä Venäjään liittyvien asioiden hoidossa. On käyty julkista keskustelua, löytyykö talolta riittävä määrä venäjän kielen hyviä hallitsijoita. Löytyykö riittävän laajasti Venäjän valtapolitiikan analyytikkoja? Ja löytyykö halukkaita raskaiden tehtävien hoitoon? On löytynyt, mutta kilpailu näistä kriittisistä tehtävistä voisi toisinaan eittämättä olla kovempi.”
Viime aikoina on kuulut ulkoministeriön väeltä puheenvuoroja Venäjän toiminnasta, jotka ovat olleet suorempia kuin poliitikkojen. Kun perinteisesti varovaisen ilmaisun väki puhuu näin, on tilanne melkoinen. Stenlund asetti sanansa näin:
”Informaatiovaikuttaminen ja strateginen viestintä vaikeuttaa tilannekuvan muodostamista kriiseissä ja konflikteissa. Alan mestari löytyy rajan takaa.”

Ulkoministeri Timo Soinin puhe

Ulkoministeri Timo Soini on kovin erilainen kuin puoluejohtaja Timo Soini. Onneksi. Silti hän pystyi sisällyttämään puheeseensa teemoja, jotka nousivat selvästi hänen omiensa huolenaiheista. Ja ehkä osittain myös huolesta omiensa suhteen. Erityisen väkevää oli minusta hänen kuvauksensa siitä, että terrorismi ei voi voittaa:
”Terrorismin uhka on todellinen, ja vähintään yhtä todellista on sen aiheuttama pelko. Samalla riskit on kuitenkin asetettava perspektiiviin. Sanotaan tämä nyt selvästi: terroristinen vihan ideologia ei ole todellinen uhka yhteiskuntajärjestyksellemme. Musta lippu ei tule koskaan liehumaan tämän talon katolla. Olen vuoden aikana joutunut sanomaan, että pelolle ei saa antaa periksi. Suhteellisuudentaju auttaa tässä.”
Kuten lähes kaikki puhujat, nosti Soini esiin hybridivaikuttamisen. Tuosta kestokyvyn ja ymmärtämisen vahvistumisesta olisi mielenkiintoista kuulla lisää.
”Samalla konfliktin kuva on muuttunut. Monimutkaisessa ja keskinäisriippuvaisessa maailmassa politiikkaa jatketaan "toisin keinoin", kuten Clausewitzin toteamus kuuluu. Näistä "toisista keinoista" vain yksi ja äärimmäinen on perinteinen sota. Muita ovat erilaiset poliittisen ja taloudellisen painostuksen ja hämmennyksen työkalut. Suomikin on hybridivaikuttamisen kohteena. Yhteiskuntamme kestokykyä ja ymmärrystä tästä vaikuttamisesta on vahvistettava, ja vahvistunut se onkin.”
Saattoi tietysti olla ajankohdan takia välttämätöntä, mutta silti oli hieman yllättävää, että Soini nosti esille Viron ja Baltian maat erityissuhteiden joukossa. Juuri Baltian maiden puolustus kun nousi esille vuosi sitten samassa yhteydessä presidentin puheessa ja silloin sävy oli toisenlainen.
”Erityissuhde meillä on tietenkin myös Viron kanssa. Baltian maat palasivat omalle paikalleen itsenäisten valtioiden joukossa 25 vuotta sitten. Itsenäinen Viro on menestystarina, josta veljeskansa ansaitsee syvän kunnioituksemme.”

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen puhe

Liekö tuoreen ministerin intoa vai mitä, mutta Mykkäsen puhe oli puheista täyteen ladatuin. Hänen ja Orpon puheet myös asettivat tilanteen kehykseen, jossa käynnissä on kamppailu suurista asioista:
”Demokratia, vapaus, avoimuus ja kansainvälinen yhteistyö ovat kovassa vastatuulessa.”
Venäjä-spesialistina Mykkänen puhui myös paljon Venäjästä. Hänellä, kuten muillakin, oli tiukka linja: yhdessä mennään sovitusti, Minskistä pidetään kiinni ja on Venäjästä itsestään kiinni, että pakotteet voidaan purkaa. Mykkänen myös tarttui topakasti puheisiin siitä, että pakotteista luopuminen takaisi talouden palaamisen kasvu-uralle:
”Onneksi pakotekeskustelun suurin väärinkäsitys on helppo korjata. Usein kuulee, että Suomen vienti Venäjälle on kielletty. Tai että vientimme romahtaminen johtuu pakotteista. Ei johdu. Yli 90 prosenttia kriisiä edeltäneestä Venäjän viennistämme on täysin vapaa pakotteista.
Suomen Venäjän viennin arvo on kolmessa vuodessa puolittunut, mutta se johtuu valtaosin öljyn hinnasta ja investointilamasta Venäjällä. Kahvikuppi Espalla maksaa ruplissa kaksi kertaa enemmän kuin ennen Krimiä. Niin maksaa myös Suomessa valmistettu voimalaitoskone Venäjällä myytynä.”

Pohjoismaisen yhteistyön ministeri Anne Bernerin puhe

Pohjoismainen yhteistyö on tärkeä asia, mutta tämä ei ollut tärkeä puhe. Se vaikutti itse asiassa vain joukolta ranskalaisia viivoja.

Valtiovarainministeri Petteri Orpon puhe 

Orpolla oli puheessaan mukana vielä paljon sisäministerikaudeltaan otettuja asioita, esimerkiksi Turkin kanssa tehty pakolaissopimus. Vatiovarainministerinä hänen puheensa pääosa käsitteli toki talouden näkymiä meillä ja muualla. Mutta myös hän esitti voimakkaan vetoomuksen liberaalin demokratian puolesta ja pyysi suorasanaisesti ihmisiä avaamaan suunsa:
”Aivan ensimmäiseksi meidän pitää tehdä kaikille suomalaisille selväksi, että Suomen hyvinvointi perustuu kansainvälisyyteen: ulkomaankauppaan, ulkomaisiin investointeihin ja myös ihmisten vapaaseen liikkuvuuteen yli rajojen. Kaikki muu puhe tekee hallaa Suomen taloudelle ja kansainväliselle asemalle. Flirttailu rajojen sulkemisella tai erolla EU:sta on vahingollista. Suomessa saa totta kai vapaasti kertoa mielipiteensä ja olla kriittinen.
Mutta vetoan voimakkaasti kaikkiin politiikassa, talouselämässä, mediassa tai yliopistoilla vaikuttaviin ihmisiin, jotka ovat kanssani samaa mieltä Suomen avoimuudesta ja kansainvälisyydestä: Tulkaa esiin, ottakaa osaa keskusteluun, puolustakaa avointa Suomea. Perustellaan kantamme osoittamalla, että sisäänpäin käpertyminen olisi Suomelle sekä taloudellisen että henkisen näivettymisen tie.”
Hänen Venäjä-analyysinsä oli lyhyt, ytimekäs ja synkkä:
”Mitä tulee Venäjän ulkopolitiikkaan, niin en valitettavasti ole kovin optimistinen.”

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe 

Päällimmäisenä Niinistön puheesta jäi ärtynyt tunnelma. Transponderi-aloite siihen liittyvine sotkuineen rassaa selvästi Niinistöä. Toki asian on myös sen luontoinen, että siitä on nyt pakko vääntää ja minimoida vahinkoja. Niinistön tavaramerkiksi ovat jo muodostuneet moitteet, joiden kohde jää epäselväksi. Nyt kyseessä  oli ilmeisesti ulkoministeriön väki.
”Jos sitä nyt pidetään kielteisenä tai hämmentävänä, takana on sitten jonkinlainen toisenlainen ajattelu.”
Kuten moni muukin puhuja, myös presidentti nosti esiin Suomea kohtaan käytävän hybridivaikuttamisen. Verrattuna siihen miten voimakkaasti se on tässäkin tapahtumissa ollut esillä ilmiönä, on siitä muuten puhuttu hyvin vähän.
”Tästä seuraava yhteiskunnallinen eheys on Suomen ja sen kansan oma suuri saavutus, joka on hybridi- ja infovaikuttamisen varallekin olennainen ja arvokas vahvuus.”
Itsestäni yllättävin osa Niinistön puheessa oli Euroopan unionin kritisointi. Ei niin, etteikö Niinistön esiin nostamissa asioissa olisi vinha perä, mutta laissa lukee, että EU-politiikka kuuluu pääministerille. Tämä kenties kuvaa sitä, miten kaukana syrjässä pääministeri Sipilä, ja kenties koko hänen puolueensa, on ulko- ja turvallisuuspoliittisesta päätöksenteosta..
”Viime kädessä EU:n ongelma on poliittinen. Liian usein tehdään päätöksiä vain sitten joskus myöhemmin tehtävistä päätöksistä. Ja silloinkin kun päätöksiä syntyy, jää niiden toimeenpano usein aikomukseksi. Näin toimien EU heikentää omia tulevaisuuden edellytyksiään kansalaisten silmissä. Maahanmuuttokriisin heikko yhteinen hoito on tästä vain yksi esimerkki. Parantamisen varaa todella on.”

Lisäys:
Pääministeri Juha Sipilän puhe

Tämä jäi alunperin pois, ihan vain sen takia, että sitä ei ollut UM:n sivuilla siellä missä muut puheet. En siis iltasella älynnyt tai muistanut, että myös pääministeri puhui.
Sipilän puhe oli pääministerille sopivasti kooste muiden puheiden teemoja. Siihen oli itse asiassa koottu suomalaisen ulkopolitiikan asialista arktisesta alueesta tulevaan EU-puheenjohtajuuteen. Venäjästä Sipilä lausui tämän hetken linjan mukaisesti:
”Vuoropuhelua tarvitsemme myös Venäjän kanssa. Suomi on vankkumattomasti mukana EU:n yhteisissä pakotetoimissa, jotka otettiin käyttöön Ukrainan konfliktin, mukaan lukien Krimin laittoman liittämisen, johdosta. Pakotteet on sidottu Minskin sopimuksen toimeenpanoon, ja siinä ei valitettavasti edelleenkään ole edetty. Venäjän eristäytyminen ei kuitenkaan ole kenenkään etu, ja siksi yhteydenpitoa tarvitaan. Me suomalaiset olemme tottuneet käymään vuoropuhelua Venäjän kanssa niin myötä- kuin vastamäessäkin. Venäjä-kysymyksiin tulemme EU-päämiestasolla keskittymään lokakuun Eurooppa-neuvostossa.”
Sipilän voimakkaasti sisäpolitiikkaan keskittyvää näkökulmaa tilanteeseen avaa hyvin se, että hän oli muista poiketen sitä mieltä, että asiat ovat menneet parempaan päin. Tämän hän pohjasi nimenomaan siihen, että hallitus on saanut tehtyä taloudellisia päätöksiä.
”Kun tapasin teidät viime elokuussa tässä samassa salissa, vertasin puheessani Suomen silloista tilannetta lentämiseen sumuisessa säässä. Totesin, että silloin vallinneissa olosuhteissa näkyvyytemme oli heikko ja meidän piti seurata tarkasti kaikkia lentokoneemme mittareita, jotta emme menettäneet asentotajuamme ja suuntaamme. Sen jälkeen Suomen säätila on ollut kirkastumaan päin ja olemme ainakin toistaiseksi päässeet lentämään paremman näkyvyyden olosuhteissa.” 
Sipilän perusoptimismi kävi myös ilmi, kun hän kuvasi maailman mullistuksia, mutta totesi:
”Ja kun maailma hakee suuntaa, on ikkuna auki vaikuttamiselle. Kaikki muutokset tarjoavat mahdollisuuksia, ja niihin pitää tarttua.”

13 kommenttia:

  1. Ulkopoliittisen johdon väliset jännitteet tulivat puheissa melko selvästi esille. Presidentti on selvästi defensiivinen ja hänen kritiikinsietokykynsä *näyttää* matalalta. Ulkopuolisen on kuitenkin vaikea sanoa, mistä presidentin ärhentelyssä on lopulta kyse. Valtaoikeuksista? Menettelytavoista ulostulojen suhteen? Huonosta itsetunnosta ja kyvyttömyydestä hyväksyä ja käsitellä kritiikkiä? Kaikista näistä tai jostain aivan muusta? Ehkä joku tietävä jossain vaiheessa paljastaa mitä kulisseissa tapahtuu...

    Toinen ilmeinen asia on Sipilän ulko- ja turvallisuuspoliittinen kokemattomuus ja yhtä ilmeisen minimaalinen kiinnostus näihin asioihin. Hänen puheensa oli ulpo/turpo aiheiden osalta liturgista pakkopullaa. Puhe ei taatusti sisältänyt yhtä ainutta näkemystä joka olisi syntynyt Sipilän oman ajattelun tai omien näkemysten tuloksena.

    Minusta presidentin, Orpon ja Soinin puheista selvisi kuitenkin kaksi tärkeää asiaa. 1) He kaikki tiedostavat yhteiskuntajärjestyksemme olevan uhattuna ja "hyökkäyksen" kohteena ja tuovat sen esiin melko suorasukaisesti. 2) He kaikki ovat yhdestä keskeisestä uhkaan vastaamisen edellytyksestä tai keinosta yksimielisiä:

    Parasta puolustusta on huolehtia siitä, että oma pesä on kunnossa. Tästä olen 100% samaa mieltä. (Samalla on toki huolehdittava puolustuksesta ja käytettävä muita ulpo/turpo keinoja.)

    Henkilökohtaisesti Soini yllätti minut positiivisesti. Maailmankuvani poikkeaa persujen ajattelusta melko täydellisesti, mutta Soinin puhe osoittaa selväjärkistä ulkopoliittista näkemystä. Ja jos puhetta katsoo esimiehen puheena joukoilleen, se oli myös hyvän johtajan puhe. Enpä olisi uskonut näin sanovani.

    VastaaPoista
  2. Tuokaa,kiireesti ne Turkin ydinaseet,tänne,juuri meidän alueeltamme olisi helppo osua,meitä vainoavien vainolaisten kohteisiin,Pietari olisi pian ikuisesti mennyt,saisimme hienon ilotulituksen,kaupanpäälle.

    VastaaPoista
  3. Jos on asiaton, ei hauska eivätkä välilyönnitkään tahdo sattua kohdilleen vaikeuttaen lukemista, niin voi miettiä, että kannattaako kommentoida lainkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajatus on kyllä mielenkiintoinen. Yleisesti olen sitä mieltä, ettei Venäjällä ole naapurimaissaan ns. legitiimejä turvallisuusintressejä. Tuossa esitetty järjetön ajatus sijoittaa amerikkalaisia ydinaseita Suomeen on sikäli mielenkiintoinen, että se osoittaa tämänkin ajatuksen rajat.

      On ikävä myöntää, mutta tosiasiassa ydinaseiden sijoittaminen Suomeen tai Viroon olisi kyllä jo hyvin lähellä sotatointa. Ydinsodan sairaassa logiikassa nämä - onneksi hypoteettiset - aseet muodostaisivat uhan, jota Venäjän olisi vaikea torjua. Koska aseilla voisi tuhota Putinin kesämökilleen Laatokalle tai vaikkapa Pietarhoviin käytännössä ilman ennakkovaroitusta, Venäjän kynnys ensi-iskuun ja tarve toisen iskun kykyyn nousisi hirveästi. On hankala nähdä, miten tällainen hypoteettinen aseiden sijoittelu palvelisi minkään valtion turvallisuutta. Samasta syystä Suomen ei ole järkevää hankkia missään oloissa omaa ydinpelotetta. Sellaisella laskettaisiin hyökkäyskynnystä, ei nostettaisi sitä.

      On siis tunnustettava, että on olemassa eräitä rajoja, joita ei pidä ylittää; niin kauan kuin Venäjä on ydinasevaltio, ei ole maailmanrauhan kannalta mielekästä sijoittaa ydinaseita paikkoihin, joista käsin lentoajat Venäjän sisämaahan olisivat niin lyhyitä, että Venäjän pitäisi omaksua "launch-on-warning"-strategia. Tämä ei ole niinkään kansainvälisoikeudellinen rajoite Venäjän naapurimaiden kyvylle tehdä sopimuksia kuin käytännön sotilasteknologiasta nouseva peliteoreettinen havainto.

      Poista
  4. Zygarin teoksessa Putinin lähipiiri,kerotiin,Georgian sodan aikaisesta Buchin hallinnon kriisikokouksesta,jossa oli kuulemma kiivas venäjän vastainen ilmapiiri,kunnes, cian tuolloinen johtaja,oli sanonut, aiommeko todella sotia venäjää vastaan,georgian puolesta,oli seurannut syvä hiljaisuus.

    VastaaPoista
  5. Tämäkin kommentointi-/keskustelumahdollisuus on näköjään estynyt. Se on estynyt koska näiden erinomaisten keskustelunavausten jälkikommentaari ei olisi itänaapurin etujen mukaista.

    Oletko muuten Rysky havainnut että keskusteluketjut ovat suhteellisen lyhyitä suhteessa asiasi painavuuteen ja kiinnostavuuteen ?

    Ns länsi kestää keskustelua ja argumentoi, itä ei yhtään. Mitä siitä pitäisi päätellä ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kovasti vaihtelee keskustelun määrä. Koska Venäjä ei perustele omia tekemisiään faktoilla argumentoiden, niin hankalahan se on muidenkaan sitä tehdä. Dimitri Trenin joskus yrittää.

      Poista
    2. Venäjällä,on ilmeisesti päädytty arvioon, etteivät he tarvitse happanevan lännen moraalittomia neuvoja.
      Lähestulkoon velaton valtio ja yhtenäinen kanssa, sekä modernisoitunut, iskuvalmis armeija, katselevat ilmeisesti , huvittuneina, meidänkin räpeltämistä.

      Poista
  6. Yksi mahdollisuus olisi jättää nämä trollaukset omaan arvoonsa, ja jatkaa keskustelua kuin niitä ei olisikaan. Tavallaanhan ne tekevät vakavalle keskustelulle palveluksenkin toimimalla kontrastina hyville argumenteille. Sitä paitsi jokainen natoa karsastava, joka sattuu tänne kurkistamaan, saa niistä yhden lisäsyyn kelkkansa kääntämiseen naton kannalle:) RJ1

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On todellakin hyvä,että nämä nato trollit paljastuvat,juuri he ovat nyt keksineet uuden reitin päästä iskemään päätään karjalanmäntyyn, nyt se kulkee Pentagonin kautta.

      Poista
  7. Epädemokraattisen maan päätökset ovat joka tapauksessa epälegitiimejä. Itse asiassa Venäjän ja Kiinan hallinnot edustavat massiivisia ihmisoikeusrikoksia kun referenssiksi otetaan ao maiden allekirjoittama yk:n ihmisoikeusjulistus ja erityisesti julistuksen toimeenpanoa määräävät ja em maiden allekirjoittamat kv-sitovat sopimukset:

    -Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus, http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1976/19760008/19760008_2 - (KP-sopimus sisältää säännöksiä muun muassa sanan-, yhdistymis- ja uskonnonvapaudesta sekä esimerkiksi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kriteereitä. Sopimus sisältää myös yleisen syrjintäkiellon, vähimmäiskriteerit kuolemanrangaistuksen käytölle sekä säännöksen vähemmistöihin kuuluvien oikeuksista) sopimus on ehdoton kun sen sijaan seuraavan osalta resurssit määrittelevät saavuttamistason

    -Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet
    (Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia ovat mm. oikeus työhön ja toimeentuloon, oikeus ilmaiseen perusopetukseen, oikeus terveyden- ja sairaudenhoitoon sekä oikeus välttämättömään sosiaaliturvaan.
    TSS-oikeudet liitettiin YK:n ihmisoikeussopimuksiin Neuvostoliiton painostuksesta. Sittemmin on väitetty, että Neuvostoliitto halusi näin voida väheksyä tuleviakin ihmisoikeusloukkaussyytöksiä vastaamalla, etteivät länsimaatkaan täysin toteuta kaikkia TSS-oikeuksia. Länsimaat suostuivat liitokseen luullen sen olevan ainoa tapa saada Neuvostoliitto allekirjoittamaan julistus).



    --- muistutuksena julistuksen erinomainen teksti ja tarkoitus jota erilaiset hallinnot rikkovat härskisti - moni rikkoo mutta jotkut eivät edes pyri sitä kohti vaan jopa päinvastaiseen suuntaan.

    Artikla 1:
    Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.
     
    Artikla 2:
    Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta.
    Mitään erotusta ei myöskään pidä tehdä sen maan tai alueen valtiollisen, hallinnollisen tai kansainvälisen aseman perusteella, johon henkilö kuuluu, olipa tämä alue itsenäinen, huoltohallinnossa, itsehallintoa vailla tai täysivaltaisuudeltaan minkä tahansa muun rajoituksen alainen.
     
    jne..

    VastaaPoista
  8. "Ukrainassa käytävän sodan kohdalla on kaikkein kirkuvinta se strateginen valehtelu, jota Venäjä käyttää tilanteessa. Se edelleen kieltää niin julkisesti kuin jukisuudelta piilossa osallisuutensa sotaan. Tämä valehtelu on tehnyt sen, että tällä hetkellä kukaan ei usko pelkkiä sanoja Venäjältä. Kun kutsu käy puhumaan ja sopimaan asioista, niin ensimmäinen reaktio monella viranhaltijalla ja poliitikolla varmasti oli, että ei tähän kutsuun tai siinä ilmoitettuihin asioihin voi luottaa".

    VastaaPoista
  9. Isoksi kunniaksesi sanottava Rysky: Osaat sanoittaa epämääräisyyden auki näissä kansakunnan tärkeimmissä eli ulko- ja turvallisuuspoliittisissa aihepiireissä.

    Tulkki tarvitaan koska ainakin kaksi tahoa haluaa kuvaa hämärtää toinen tietoisesti, toinen tiedostamattaan.

    -venäjän systemaattinen infotoiminta suoraan, välikäsien ja resonaattorien kautta - solmupisteitä ei ole paljon mutta se on tehokasta koska asiasta tehtiin neuvostoaikana pakon edessä ja eetoksen vuoksi tiedettä - toimijoita ei ole Suomeen kohdistuen paljon mutta vaikutus on kerrannaisvaikutuksineen merkittävä jos ei muussa niin epämääräisyyden ja riitaisuuden tuottamisessa

    -#turpo-ontujat jotka tuovat kohinaa kenttään yksinkertaisesti siitä johtuen koska eivät tunne asioita tai mielestään todellakin tuntevat mutta tunteen ottaessa yliotteen järjestä

    Em riitaisuuden tuottamismotiivi ja ylipäänsä työ naapurien elämän hankaloittamiseksi monipuolisilla ja ilmenevillä tavoilla on hyvin erikoinen näinä aikoina.

    Se viittannee siihen että venäläinen systeemi jota valistus vain sivusi, uskonpuhdistus ei koskettanut, jota mongolit rääkkäsivät on liian hauras tuomaan vastavoimaa hyväksikäyttäjien voimalle, voimien kuninkaana mr Putin.

    Kun hyväksikäyttäjät näkivät ns värivallankumousten vyöryssä uhan omalle vallalleen oli lähdettävä vastarintaan voimia ja ruumiita säästämättä.

    Tässä elämme nyt.

    VastaaPoista