maanantai 1. tammikuuta 2018

Havaintoja vuodesta 2017

Vuosi 2017 on taputeltu ja hengissä selvittiin. Sekin perusasia on taas palannut ilahtumisten listalle kylmän sodan loppuvuosien tapaan. Tässä muutamia, subkjektiivisia ja hyvin intuitiivisesti poimittuja asioita viime vuodesta. Laittakaa omia havaintojanne vuodesta kommentteihin.

Kiitos vuodesta 2017, tästä jatketaan.

Havahtumisen vuosi

Vuonna 2017 on selvinnyt yhä enemmän ja yhä laajemmin se, miten Venäjä on harjoittanut aktiivisia toimia aggressiivisen ulkopolitiikkansa tukena. Sekaantumiset vaaleihin, pitkään jatkunut äärioikeiston tukeminen ja valeprofiilien avulla yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen ovat esimerkkejä tästä toiminnasta. Myös Suomessa Venäjä vaikuttaa aktiivisesti.
Saa nähdä onko vuosi 2018 samanlainen havahtumisen vuosi Kiinan, paljolti taloudellisen vaikutusvallan kautta tapahtuvan, vaikuttamisen suhteen.

Valmiuden vuosi

Krimin valtauksen jälkeen käynnistyi Suomessa tiukka analyysi tilanteen muuttumisesta ja tarvittavista reagointitavoista. Vuonna 2017 moni tämän työn tuloksista konkretisoitui eri tavoin. Erilaiset selonteot puolustuspolitiikasta sisäiseen turvallisuuteen on hyväksytty jo aiemmin ja niitä on vuoden aikana laitettu toimeen lainsäädännön, varautumisen, suunnittelun ja toimenpiteiden tasolla. Sotilaallisesti suurimmat muutokset olivat lakimuutokset sotilaallisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta sekä Puolustusvoimien valmiusyksiköt, jotka takaavat isonkin sotilaallisen voiman käytön tunneissa.
Suomalainen yhteiskunta on nyt aiempaa paremmin valmistautunut kestämään erilaisia kriisejä. Työ on kuitenkin vasta alussa, sillä tällä hetkellä Suomi on valtavan monimutkainen, lähes kokonaan kaupungistunut, globaalisti keskinäisriippuvainen oikeusvaltio läpinäkyvyysvaatimuksineen. Samaan aikaan potentiaaliset uhat ovat monimutkaistuneet ja vaarallistuneet.

Sodan vuosi

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu ja meillä on siis Euroopassa sota käynnissä. Putinilla on myös edelleen duuman hänelle Syyrian operaation alla myöntämä ajasta ja paikasta riippumaton lupa käyttää Venäjän asevoimia oman päätöksensä mukaan maan rajojen ulkopuolella.
Syyrian traaginen sekasotkusota teollisen mittakaavan kidutuksineen, murhineen ja sotarikoksineen jatkuu. Irakissa ei Yhdysvaltojen hyökkäyksen jälkeen ole rauhaa koettu kuin alueellisesti.  ISISin kalifikaatti on periaatteessa kukistettu Syyriassa ja Irakissa, jos maantieteellisen alueen vieminen ajatellaan kukistumiseksi. Mutta sota sen kanssa tulee jatkumaan. Kurdeille näyttää taas kerran käyvän huonosti. Jemenin sotaa käydään piilossa, mutta valtavasti kärsimystä siviileille aiheuttaen. Saudi-Arabian siiryminen uuden, aktiivisemman vallan alle sisältää paljon epävarmuustekijöitä. Saa nähdä miten vuoden loppupäivinä käynnistyneet levottomuudet Iranissa kehittyvät. Pohjois-Korean tilanne on sodan partaalla ja toivottavasti siinä pysyykin. Sen parempaa kehitystä ei oikein ole nähtävissä.

Polarisaation vuosi

Demokratian ytimessä on eri tavoin ajattelevien ihmisten kyky keskustella ja tehdä kompromisseja päätöksenteossa. Puhe ääripäistä sisältää sen ajatuksen, että olisi olemassa kaksi niin kaukana toisistaan olevaa ääripäätä, että niillä ei ole käytännsössä muuta mahdollista kuin vihata ja vastustaa toisiaan. Tämä kylmän sodan polarisaatiota toistava asetelma nousi esiin vuoden 2017 aikanakin monissa asioissa. Perusasetelma on pelkistettynä se, että toisella puolella avointa, liberaalia, keskinäisriippuvuuden maailmaa kannattavat ja toisella puolen arvokonservatiiviset, kansallisvaltiota ja traditioita korostavat ihmiset. Monet asiat Trumpin valinnasta tiernapoikakeskusteluun voidaan palauttaa tälle akselille.
Tähän asetelmaan olisi löydettävä tavat tarttua, aitoa dialogia ja ymmärrystä kehittäen.

Algoritmien vuosi

Ihmiset jakavat tietoa itsestään sosiaalisessa mediassa ja alan yritykset ovat nopeasti kehittyneet sen hyödyntämisessä. Tämä tapahtuu nimenomaan algoritmien avulla, jotka karkeasti sanottuna ovat laskukaavoja, joiden avulla on mahdollista saada irti käyttökelpoista tietoa valtavasta digitaalisen informaation massoista. Emme tiedä mitä kaikkea Google, Facebook ja muut isot yritykset tietävät ihmisyydestä, mutta paljon se on. Niiden liiketoiminnan menestyminen kun nojaa siihen, että ne pystyvät myymään tietynlaisten ihmisten tavoittamista.
Eniten esillä on ollut Trumpin vaalikampanja ja siihen kytkeytynyt Cambridge Analytica -niminen yritys. Esillä olleet tiedot viittaavaat siihen, että kampanja pystyi tavoittamaan juuri niissä ratkaisevissa osavaltioissa juuri ne ratkaisevat ihmiset, joita pystyttiin kohdennetun mainonnan avulla joko aktivoimaan haluttuun suuntaan tai passivoimaan. Parhaillaan tutkitaan millä tavoin näihin ponnisteluihin liittyivät Venäjän hakkeroinnit, valemediat ja muut aktiiviset toimet.
Yhdysvaltain tiedustelupalvelujen yhteinen näkemys on, että Venäjä sekaantui Yhdysvaltojen vaaleihin. Myös Brexit-äänestyksestä on löydetty merkkejä tällaisesta toiminnasta.
Yhä useammin on siis mahdollista manipuloida ihmisiä haluttuun suuntaan. Ei mitään jyrkkiä muutoksia, mutta hyvin ajatellut pienetkin muutokset pienissäkin joukoissa voivat ratkaista paljon. Tekoälyjen kehittäessä algoritmejä yhä taitavammiksi ja yksityiskohtaisemmiksi tulee tämä ilmiö laajenemaan. Tämä on uhka demokraattiselle kansanvallalle, jos ei löydetä tapoja havaita ja estää demokraattisten prosessien manipulointi.

Trumpin vuosi

Donald Trump vannoi virkavalansa vuoden alussa ja viimeistään nyt on käynyt selväksi, että hän ei ole antanut presidentin viran muuttaa itseään lainkaan. Hän on edelleen impulsiivinen, sivistymätön, ovela, röyhkeä ja mustaa valkoiseksi pokkana selittävä valepukki. Hän on myös laajat valtaoikeudet omaava, maailman tällä hetkellä mahtavimman valtion johtaja.
Trumpin vuosi osoitti, että mitä pidempään hän on presidenttinä, sitä pienemmäksi sulaa Yhdysvaltojen hegemonia. Ja vaikka Trump juuri tällä sekunnilla astuisi pois virasta, niin tilanne ei juuri muuttuisi. Trump on seuraus, ei syy. Hän on globalisaation seurauksia (usein ihan hyvistä syistä) pelkäävien viimeinen toivo ja siksi hänestä pidetään kiinni niin tiukasti eri syistä.Trump on irvokkaasti hyvin monien sellaisten ihmisten suosiossa, joiden arvomaailmaan hän seksuaalisine ahdisteluineen, sodan ja väkivallan ihannointeineen, avointa rasismia lähentyvine kantoineen, lähes kaiken kattavine kaksoismoraaleineen ja jatkuvine valheineen sopii mahdollisimman huonosti. Toki monelle riittää hänen takanaan pysymisekseen jo sekin, että hän paskat nakkaa poliittisesta korrektiudesta.
Saa nähdä onko Trump vielä presidenttinä vuoden 2018 lopussa. Joka tapauksessa hän on siinä vaiheessa aiheuttanut jo paljon lisää vahinkoa maalleen ja maailmalle. Pahimmillaan Trump voi syöstä Yhdysvaltojen vetaytymisen ja heikkenemisen kautta koko kansainvälisen järjestyksen käymistilaan.

Presidentin Niinistön vuosi

Vuosi 2017 oli tasavallan presidentti Sauli Niinistön ensimmäisen kauden viimeinen vuosi. Hänen kuusi vuotta sitten alkanut presidenttiytensä piti olla jotain kansallisen unilukkarin tyyppistä toimintaa, jossa hän muistuttaa lähimmäisyyden tärkeydestä. Tulikin oikeaa johdettavaa ja siihen Niinistö on ollut valmis.
Hänen hieman riskaabeli, mutta ainakin tähän asti onnistunut taktiikkansa pitää yhteydet avoinna Kremliin kanssa on tehnyt hänenstä, ja hänen kauttaan Suomesta, merkittävästi läsnäolevan toimijan käynnissä olevassa eurooppalaisessa turvallisuuskriisissä. Ennen kaikkea se antaa sitten jossakin kohtaa, kun se on mahdollista, Suomelle tilaisuuden olla aidosti ratkaisemassa tilannetta.
Itse veikkaisin, ihan arvauksena siis, että jos tilanne ei olisi mikä olisi, niin Niinistö olisi iloisin, puolivallattomin mielin lähtenyt eläkevuosien viettoon. Nyt ei isänmaan etu antanut hänelle sitä mahdollisuutta. Niinistön viimeisen parin vuoden joskus perin kryptisten känkkäränkkien takana lienee osittain tämä painiskelu. Tämä taas arvailua. Mutta se on varmaa, että tällaisina aikoina toimivat presidentit jäävät historiaan, tavalla tai toisella.

Oma vuoteni

Helmikuun lopussa oli juhlavaa julkistaa oma kirja Bottan Jääkärikäbinetissa. Itse asiassa tilaisuus sisälsi monella tavalla tätä vuotta leimanneita asioita. Sinne pyrki väkisin paikalle pakkomielteisesti minua koko vuoden vainonnut henkilö. Tapasin siellä vanhoja tuttuja, joiden kanssa on ollut ilo olla tekemisissä viime vuosina näiden asioiden tiimoilta. Tapasin siellä myös uusia ihmisiä, joilta saamani positiivinen palaute tuntuu yllättävältä ja hienolta. Tämä vuosi on siis sisältänyt vihaajia, ystäviä ja yllättäviä mahdollisuuksia tulla kuulluksi. Kirja pääsi myös ehdolle Sanomalehti Karjalaisen Pohjois-Karjalan kulttuuriteko -palkinnon saajaksi. Olen myös ollut presidenttiehdokas Matti Vanhasen riippumattoman asiantuntijatyöryhmän jäsen sekä Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan mediajasoton asiantuntijajäsen.
Tuotin myös Joensuu Paasikivi -seuralle ja Joensuun seutukirjastolle neljän keskustelutapahtuman sarjan Suomalaista turvallisuutta. Tapahtumat olivat osa Suomi100-juhlavuotta. Sen lisäksi tein ihan alkuvuodesta muutamia ja syyspuolella puolenkymmentä erilaista puhekeikkaa. Välissä meni puoli vuotta Skotlannissa ja sielläkin kävin luennoimassa Glasgow´n yliopistossa ja puhumassa paikallisen suomalaisten järjestön tapahtumassa.

Tässä ei varmaan ihan kaikkia tänä vuonna julkaistuja kirjoituksia ole, mutta aika kattavasti.

Kolumnejani YLEllä


Trumpin kanssa ei voi koskaan olla ihan varma
Anteeksi, saisiko tiedustella?
Krim voi olla kapulana rattaissa vielä pitkään
Mistä haetaan turvaa Tukholman jälkeen?
Vieläkö muistat Ukrainan?
Eurooppalaisesta äärioikeistosta on tullut Kremlin kellonsoittajia
Putin ja Trump – veljekset kuin ilvekset
Barcelonan jälkeen – älä anna terroristille, mitä hän haluaa
Putin on maalannut itsensä nurkkaan
Niinistön turvallisuuspoliittinen linja täyttää kolme vuotta
Halusiko vuotaja kostaa, paljastaa vääryyksiä vai kampittaa jonkun?


Kolumnejani Karjalaisessa



Nuku rauhassa -kampanjan sivuilla


Idäntutkimus 3/2017, kolumni: Elämme informaation aseistamisen aikaa (ei verkkoversiota)


Henkilöhaastattelujani