Disinformaatiokatsausta alkuvuoteen 2019

Seuraan aktiivisesti erilaisia disinformaatiolähteitä ja kuluneiden vuosien aikana ovat tulleet tutuiksi niin teemat kuin hahmotkin. Tähän on nyt koottu viime kuukausien erilaisia havaintoja disinformaation kentiltä. Lista ei suinkaan ole kattava, mutta tästä saa kuvaa, mitä kaikkea on ilmassa.


***

MV on nyt virallisestikin Venäjän asialla

Ilja Janitskin sai tarpeekseen taas kerran ja siirsi MV:n pois itseltään. Viimeksi kun hän toimi näin, tilalle tuli Juha Korhonen. Nyt lehti annettiin/luovutetiin/myytiin Janus Putkoselle. Putkonen toimii Itä-Ukrainassa, Venäjän hybridijoukkojen miehittämällä alueella Luhanskissa. Hän oli aiemmin niin sanotun kapinallishallinnon palveluksessa, mutta kun jälleen yksi alueen johtajista kuoli räjähdyksessä, loppuivat Putkoselta hommat. Nyt hän siis päätoimittaa MV-lehteä.
Putkosen otettua ohjat on lehteen ilmestynyt roppakaupalla poliittista propagandaa. Mukana on edelleen tuttua rasistista tavaraa, mutta nyt sen ohessa kerrotaan myös miten länsi on paha ja Venäjä ja uhri.
Jää nähtäväksi miten pro-Putin -viestit uppoavat ajan mittaan MV-lehden lukijoihin.
Putkonen on tuonut mukaan omien vierksotojensa  ihmisiä ja puhuu UMV:sta (uusi MV-lehti). Mukana on kuitenkin myös vanhoja toimijoita.  Janitskinin ja Bäckmanin oikeudenkäynnissä myös tuomion saanut Asta Tuominen on palannut MV-lehteen, käytyään viime syksynä pari kuukautta toimittamassa Nykysuomi-sivustoa.

Päätoimittajan Janus Putkonen on lisäänyt huomattavasti Venäjä-myönteisen aineiston määrää MV-lehdessä. Mukana toki edelleen tutusti rasismia, huuhaata ja muuta vastaava.

***

Propagandasoturi kateissa

Johan Bäckman värväsi aikoinaan vierastaistelijoiksi Donetskiin myös suomalaisia. Heitä oli ilmeisesti useampia,  mutta esillä on ollut vain Petri Viljakainen -niminen henkilö, joka antoi myös useita haastatteluja asiasta. Bäckman on myös kustantanut kirjan Vilin sota, joka kertoo sodasta Itä-Ukrainassa.
Viljakaisesta ei kuitenkaan ole saati mitään julkisia elonmerkkejä viime vuoden lopun jälkeen. Ehkä hän on väsynyt tai haluton olemaan enää esillä. Ikävän mahdollista on myös saada sodassa henkinen tai fyysinen vamma, joka estää julkisen kommunikoinnin.
Venäjän ja sen tukijoiden toimintaa Ukrainassa kannattaa seurata Marko Enqvistin Vartiopaikalla-blogissa.

Viljakainen on selvästi ollut myös propagandasoturi, josta kertoo hyvin muun muassa tässä Johan Bäckmanin blogista otettu kuvakaappaus.

Viljakainen on kantanut hihassaan Venäjän sotilastiedustelu GRU:n spetsnaz-erikoisjoukkojen  merkkiä. Ottaen huomioon, että GRU toimii aktivisesti Donbassissa, hän tuskin on saanut sitä pitää vain huvin vuoksi.

***

Malesialaiskoneen alasampumisen tutkinta etenee

Lähiaikoina on luvassa taas villiä menoa uudenlaisten teorioiden esittämisessä, kun kansainvälinen tutkijaryhmä JIT esittelee Hollannissa uusimpia tuloksiaan liittyen malesialaiskoneen alasampumiseen. Tällä kertaa luvassa on tietoa nimenomaan teosta epäillyistä.
Myös Bellingcat saanee osansa loanheitosta, sillä sekin julkaisee oman raporttinsa. Bellingcatin väittäminen eri tavoin epäluotettavaksi on jäänyt Venäjän ainoaksi konstiksi yrittää kumota sen tuottamaa tietoa, sillä raporttien avoimuus tekee mahdolliseksi kenen tahansa tarkistaa ovat johtopäätökset oikeita. Jokainen Bellingcatista tuleva tiedonrippunen taatusti syynätään tarkkaan virheiden toivossa, mutta tähän mennessä mitään väärää tietoa ei ole löytynyt.

Esimerkki siitä sitkeästä disformaation levittämisestä, joka nojaa perin lukuisiin Venäjän tuottamiin vaihtoehtoisiin selityksiin.

***

Antisemitismi nousussa

Russia Insider on Venäjän valtapoliittisia pyrkimyksiä tukeva sivusto, joka kuvaa olevansa Venäjällä asuvien muualta tulleiden sivusto, joka haluaa ikäänkuin läntisin silmin kertoa Venäjän todellisuudesta sisältä käsin. Se on viime aikoina saanut osansa radikalisoitumisesta ja meininkin on oheisen kuvakaappauksen mukaisesti melkoista. Jopa Venäjän valtion RT on joutunut irtisanoutumaan tähän asti auliin apulaisensa sisällöistä.
Antisemitismi ylipäätään on nostanut taas viime aikoina päätään, useastakin syystä. Israelin hallituksen äärimmäiset kovat otteet ja ihmisoikeusloukkaukset ovat herättäneet vahvoja vastalauseita, liveten välillä antisemitismin puolelle. Tämä koskee erityisesti poliittista vasemmistoa. Antisemitismiä on noussut esille mm. Britannian työväenpuolueessa. Sen määrä on noussut myös Saksassa,  jolle asia on historiallisista syistä tietysti hyvin arka. Myös muissa Euroopan maissa erityisesti äärioikeisto on nostanut esille antisemitistisiä teemoja. Osansa antisemitististen hyökkäysten kasvussa on myös islamilaisista maista saapuneille maahanmuuttajilla.

***

Yhdysvaltain presidentinvaalit 2020

Venäja on valinnut suosikkinsa demokraattien ehdokaskatraasta ja se on Tulsi Gabbard. Häntä voinee luonnehtia Bernie Sandersin vasemmalta puolelta koukkaavaksi hahmoksi. Merkityksestöntä ei varmaan ole sekään, että Gabbard myös vastustaa Syyrian presidentti al- Assadin vallasta syrjäyttämistä. Esivaalien edistyessä Gabbardia nostettaneen esiin enemmänkin ja hän on jo nyt saanut huomiota myös suomalaisessa disinfoskenessä.

Monelle suomalaiselle BlackKklansman-elokuvasta tutuksi tullut entinen Ku Klux Klan -johtaja ja edelleen aktiivinen hahmo David Duke on nostanut Gabbardin esille hänelle mieluisana ehdokkaana.

***

Radikalisoituneet vanhat

Paavo Väyrysen tie arvostetusta valtiomiehestä syvälle sakeaan marginaaliin on pahin esimerkki siitä, miten vanhoilla päivillää on mahdollista menettää otteensa todellisuudesta. Samansuuntaista on ollut liike Vastavalkeassa julkaisseillä Mikko Elolla, Sampo Ahtolla, Risto Volasella ja Markku Kuismalla.
Mukaan voi laskea myös järjettömillä isäntämaasopimus-väitteillään keskusteluun osallistuneen ulkoasiainneuvos Juhani Suomen. Uusia tulokkaita tähän korkean iän disinformaatikkojen joukkoon ovat kirjailija Mauno Saari  ja lääkäri Antti Heikkilä.
Saari on ollut merkittävä tekijä levittäessään Mediapooli-salaliittoteoriaa, jonka alkuunpanijoita on ollut hänen vaimonsa, Pirkko Turpeinen-Saari. Heikkilä on ollut tähän asti marginaalissa vain lääketiedettä koskevien näkemystensä takia, mutta nyt mukaan on tullut paljon muutakin.
Yhteistä Saarelle ja Heikkilälle on heidän joutumisensa ikävään julkisuusmyllyyn. Saaren kohdalla asia liittyi Paavo Haavikkoon ja Heikkilä puolestaan joutui muiden lääkärien julkisen kritiikin kohteeksi (myös) uuden kirjansa myötä. Näin ulkopuolelta näyttää siltä, että tässä on kyseessä kummallakin defenssi, jolla yritetään viedä uskottavuus itseen kohdistuneen kritiikin esittäjiltä. Mukana on myös varmasti yhteisöllinen elementti, sillä ymmärrystä tarjoava ympäristö on varmasti erityisen houkuttava. Nämä radikaalit ympäristöt koostuvat yhteiskunnan valtavirrasta poikkeavista uskomuksellisista aineksista ja muodostavat kulttisen miljöön, jossa ollaan yhdessä valtavirtaa vastaan ja usein myös omaksutaan toisten vaihtoehtoisia näkemyksiä asioista.

Lääkäri Antti Heikkilä maailmankuva on nykyisellään varsin omintakeinen.

***

5G käristää aivot

Ihmettelin alkuvuodesta, kun Janus Putkonen ilmoitti ettei voi muuttaa länteen, koska parhaillaan rakenteilla olevat 5G-verkot ovat ihmisen terveydelle vaarallisia. Sitten kävikin ilmi,  että Venäjän valtion RT-kanava oli kampanjoinut Yhdysvalloissa juuri tällä teemalla. Motiivina oli ilmeisesti paitsi se disinformaation yleinen tavoite eli epäluottamuksen kylväminen, niin myös hidastaa sellaisen teknologian käyttöönottoa, jossa itse ollaan jäljessä. Venäjä ja Kiina allekirjoittivat juuri sopimuksen, jossa Huawei rakentaa Venäjälle 5G-verkon.
5G:stä liikkuu luonnollisesti paljon hurjia juttuja, lähtien siitä, että teknologian ensimmäinen sovellus oli ihoa polttava Yhdysvaltain armeijan mellakka-ase Active Denial System. Tämä väite on luonnollisesti puppua. Disinformaatiolle kelpaakin kaikki, mikä herättää kysymyksiä, epäilyksiä ja pelkoa. Tämän avulla sitten aktivoidaan tai passivoidaan ihmisiä.
Ympäri Eurooppaa on käynnissä myös lukuisia vetoomuksia, aloitteita ja muita, joilla pyritään estämään 5G-verkon rakentaminen. Maaliskuun alussa tuli myös Suomessa "Kansalaisaloite 5G-tukiasemien rakentamisen pysäyttämiseksi/purkamiseksi ihmisen terveyttä uhkaavan korkean sähkömagneettisen säteilymäärän takia".

***

Kohteet kartoitettu, maalit määritetty

Professori Jarno Limnéll jakoi HS:n uutisen Yhdysvaltain kyber-operaatioista Venäjällä saatesanoin: "Keskeisten järjestelmien ja henkilöiden maalittaminen sekä haittaohjelmien asentaminen ennalta on nykyajan suurvaltapolitiikkaa. Osa toimista vuodetaan tahallisesti, pelotevaikutuksen luomiseksi. Suomi ei ole immunni tälle toiminnalle."
Olen itse ajatellut, että nyt ollaan eräällä tavalla ensimmäisen vaiheen lopussa. Viimeiset viisi vuotta on kehitetty kykyjä, opeteltu, testattu ja harjoiteltu. Sekä ennen kaikkea huomattu, että informaatiolla voi muuttaa olosuhteita. Tähän sisältyy tuo Limnéllin mainitsema kartoitus, jossa on etsitty tärkeitä kohteita ja suunniteltu miten niiden suhteen toimitaan tositilanteessa.
Jos halutaan joku voimala irti verkosta, on kartoitettu tapoja päästä siihen käsiksi verkon kautta. Jos pois pelistä halutaan ihminen, niin toimintatapa sisältöinen on valmiiksi mietitty. Eikä näissä suinkaan likaista työtä tehdä välttämättä itse, vaan voimalan pimentää joku hakkeri, jolle on isketty speksit käteen ja ihmisen ottaa pelistä vaikkapa juorulehti tai verkkosivusto. Tästä näkökulmasta poliisien, syyttäjien ja tuomarien vaatimus tehokkaammista pykälistä maalittamista vastaan on erinomaisen järkevä. Vaikka ei hybridivaikuttaminen toki lakipykälään pysähdy, on sen pohjalta mahdollista kehittää lakiin perustuvia vastatoimia.

***

Vastavalkea palaa

Puolisentoista vuotta sitten tapahtunut hajaannus toimituskunnassa päättyi, kun Riikka Söyring ja Vesa Raiskila palasivat vahvuuteen vuoden alussa. Johanna Lehtonen jäi vetämään Avoin tilannehuone -FB-ryhmää, joka aiemmin oli siis Vastavalkean osa. Päätoimittaja Tauno O. Mehtonen sai näin kammettua jo melko lailla pystyyn kuolleen mediansa eloon löytämällä sovintoratkaisun aiemmin käytyyn kiistaan. Rohkenisin olettaa, että lähestyvät eduskuntavaalit lisäsivät painetta näillä toimijoilla päästä vaikuttamaan.
Vastavalkea linja on tuttua inhoa ja vihaa länsimaita, markkinataloutta ja erityisesti Yhdysvaltoja kohtaan. Veikkaisin, että sen edustamalle vasemmistopopulistille linjalle löytyy joskus lähitulevaisuudessa myös rakenne. Sirpalekommunistit siihen eivät näytä kykenevän, joten jostain muualta pitää löytyä pyrkyä, sitkoa ja nostetta. Saattaahan olla, että vasemmistoliiton sisältä löytyy äkkiväärää oppositiohenkeä, joka lähtee parveleimaan puolueen ulkopuolelle.

Vastavalkeassa esiintyy voimakkaana se valemedioille tyypillinen piirre, että ne halveksivat journalistista mediaa. Tämä on sinällään väistämätön linja, koska jostain on saatava selitys sille, miksi valemedian ja journalistisen median esittämät seikat ovat usein ristiriidassa keskenään.

***

Tianamen-denialistit

Tiananmenin verilöylyn 30-vuotispäivä kirvoitti paitsi muistelua tapahtumasta ja sen merkityksestä, myös kannanottoja sen puolesta, ettei koko verilöylyä tapahtunut. Itse näen tässä kuvion, jossa Kiinan nousu ja sen mieltäminen myös uhaksi länsimaisille arvoille, on saanut jotkut ihmiset asettumaan Kiinan puolelle. Aivan kuten Putin keräsi noustessaan tukijoiksi ihmisiä, jotka syystä tai toisesta vastustivat olemassaolevaa järjestystä, niin nyt samanlaista liikettä on Kiinan taakse. Se on aina yhtä kummallista katsottavaa, kun vapautta ja moraalia korostavat ihmiset asettuvat ihmisoikeuksia rikkovien autoritäärien taakse.

***

Läpällävitsihuumoria

Kun poliisia aikanaan aktivoitui verkossa vihapuheen kohtaamisessa, syntyi pienimuotoinen aalto niin sanottuja parodiatilejä, jotka esittivät enemmän tai vähemmän realistisesti poliisia. Yksi näistä oli nimimerkki Keijo Kaarisade. Kaarisade oli siinä mielessä poikkeuksellinen, että hän/he pystyi paitsi suhteellisen koherenttiin ilmaisuun, oli myös varsin älykäs sivalluksissaan. Joskus jopa hauska. Mutta laajempi hauskuus takertui minulla siihen, että Keijolla taustalla oli kuitenkin pyrkimys painostaa poliisia muuttamaan avointa ja ihmisoikeuksia kunnioittavaa tapaansa viestiä Twitterissä. Erityisesti tiettyjen henkilöiden maalittaminen oli tympeää. Maalitus on tässä oikea termi, koska Keijon seuraajissa riitti häiriköijiä.
Jossain vaiheessa Twitter sulki (hänen itsensä kertoman mukaan) Keijon tilin ja tämä aiheutti hänen kannattajiensa keskuudessa vahvan reaktion. Vieläkin näkeen tilejä, joissa nimessä viitataan Keijoon tai käytetään kuvana yhdysvaltalaisen koomikon Louis C.K.:n kasvoja, joita Keijo käytti. Keijo teki myös paluun kirjoittamalla absurdeja mielipidekirjoituksia, joita myös sai julkaistua isoissa lehdissä. Tästäkös hän riemuitsi ja niin riemuitsivat Keijon ystävätkin. Maali oli näin vaihtunut poliiseista mediaksi, jonka huijaamisesta riemuittiin suuresti. Älyttömien mielipidekirjoitusten julkaisemisen katsottiin todistavan siitä, että media on kykenemätön erottamaan erottamaan järjettömyyksiä, jos ne noudattelevat pinnallisesti yleisiä käsityksiä.
Keijo asettuu sinällään omintakeisine tyyleineen siihen jatkumoon, joka katsoo, että liberaali demokratia on mennyt liian pitkälle monikulttuurisuuden sallimisessa ja ihmisoikeuksien vaalimisessa. Tuttua on myös hänen toistuvat, polpo-nimellä (poliittinen poliisi) kulkevat narratiivinsa siitä, miten poliisi ei palvele lakia vaan jotain määrittelemätöntä, mutta vahingollista ideologiaa. Keijon mukaan siis myös media valehtelee tämän saman määrittelemättömän ideologian puolesta päämäärätietoisesti. Keijon huumori on usein sen lajin huumoria, jossa tungetaan jonkun pää vessanpönttöön ja nauretaan makeasti päälle.

Niin sanotun huumorinsa takana Keijon viesti oli vakava: hänen mukaansa poliisi ei ole enää luotettava yhteiskunnallinen instituutio.

***

QAnon - synteettinen salaliittoteria

Suomesakin on saanut sijansa Yhdysvalloista kotoisin oleva, vajaa kaksi vuotta sitten aloittanu QAnon-salaliittoteoria. Rahan tekemiseksi suunniteltu, täysin synteettinen salaliittoteoria alkoi 4chan-laudalla ja kun idea lähti vetämään, sitä edistettiin tarkoin suunnatulla some-mainonnalla, jossa tavoitettiin potentiaaliset salaliittoteoreetikot. Sisällöksi koottiin eri puolilta verkkoa erilaisia mmemejä ja huhuja, joita sitten suunnattiin erilaisille yleisöille. Viimeistään pääsy Infowars-ohjelmaan takasi tunnettuden lisääntymisen. Nyt QAnon on poliittinen voima Yhdysvalloissa, jota Trumpin leiri käyttää hyväkseen.
QAnonin perusidea on se, että muut paitsi Trump ovat suurin piirtein pahoja ja Mueller itse asiassa tutki Trumpin lukuun näitä pahpja. Se, että asiat etenevät ihan eri tavalla kuin perustarina edellyttää, ei tietenkään haittaa ketään. QAnonin yksi vahvuus on, että siihen voi yhdistää haluamansa epäluulot ja salaliitot hyvin juohevasti. Koska sillä ei ole oikeastaan muuta perusrakennetta kuin valtiojohdon lähipiiriin kuuluva QAnon, niin kaikki käy.
Suomessakin QAnonia levitetään aktiivisesti. Muun muassa MV-lehti on julkaissut juttuja asiasta. Seurassa ilmestyneessä jutussa on käyty läpi tätä ja muita salaliittoteorioita läpikäyvää sivuverkostoa. Täällä on myös alkuperäiseen malliin YouTube-kanava, joka selittää QAnonin usein kryptisiä päivityksiä (breadcrumbs). Näin uskollisille on aina uutta kerrottavaa ja epämääräisyyden takia juoni voi jatkua vaikka mitä tapahtuisi. Aiemmat tulkinnat vaon on selitettävissä vääriksi.

QAnon-yhteyksissä käytetään usein ilmaisua Great Awakening, joka kertoo uskoontulon kaltaisesta prosessista. Matrix-elokuvan juonesta on napattu red pill, jonka ottaminen saa näkemään maailman sellaisena kuin se on. Tämä meemi on tyypillinen tapa levittää tätä sanomaa.

***

Äärioikeisto Kremlin asialla


Kevään aikana on esiin noussut lukuisia isoja ja pieniä asioita, joissa eurooppalainen äärioikeisto on toiminut Putinin Venäjän hyväksi. Putinin kannalta EU-vastaisten puolueiden (odotettua pienemmäksi jäänyt) voitto europarlamenttivaaleissa oli hyvä asia.
Äärioikeistopuolueiden oman europarlamenttiryhmän suurimmat, ja siis ryhmän kantoja ja toimintaa määrittävät, puolueet ovat muun muassa Venäjä-pakotteita vastaan. Itävaltalaisen äärioikeistopuolueen johto kuvattiin myymässä maataan venäläisen oligarkin edustajalle. Tai siis sellaiseksi tekeytyneelle. Niin Itävallan Vapauspuolueen kuin monien muidenkin eurooppalaisten äärioikeistopuolueiden hyvät suhteet Kremliin ovat järjestelmällisen työn tulosta.
Suomessa perussuomalaiset ovat suhtautuneet nihkeästi veljespuolueidensa kaveeraamiseen Putinin kanssa. Avainasemassa tässä on puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho, jonka Venäjä-kannat ovat olleet tarkkanäköisen kriittisiä. Puolueesta kyllä löytyy lämpimämminkin, tai ainakin naiivimmin,  Kremliin suhtautuvia.