keskiviikko 15. elokuuta 2018

Presidentti, painostus ja Fennovoima




"Sanottakoon selvästi: en ole painostanut mitään tahoa tai henkilöä Fortumin Fennovoima-päätökseen liittyen."

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Presidentin kynästä -blogissa 15.8.2018 

Näillä sanoilla tasavallan presidentti Sauli Niinistö kieltää painostaneensa ketään Fennovoima-päätökseen liittyen. Koska Niinistö on juristi, on tulkinta tehtävä sen mukaisesti. Eli on vain se, mitä tuossa lukee. Ei tarvitse epäillä lausunnon todenmukaisuutta, mutta ei pidä myöskään tulkita siitä mitään yhtään enemmpää, kuin mitä siinä lukee.

Presidentti ei siis painostanut ketään asiassa. Painostaminen terminä sisältää omakohtaisen halun ilmaisun siitä, että toisen olisi toimittava jollakin tietyllä tavalla. Se ei sisällä vaikkapa sitä, että joku välittää toiselle taholle tietoa jonkun muun painostuksesta. Se ei myöskään sisällä sitä, etteikö jokin muu taho olisi painostanut. Minä en usko, että tasavallan presidentti valehtelisi julkisesti, mutta sen minä uskon, että hän käyttää itsensä ilmaisussa tässä hankalassa asiassa juristin taitojaan. Tärkeää on, mitä on sanottu ja vähintään yhtä tärkeää on se, mitä ei.

Väitös Fortumin rajusta painostuksesta esitettiin jo aikanaan Olli Ainolan jutussa Iltalehdessä 2015. Silloin kukaan ei sanonut mitään. Ilmiselvää kuitenkin on, että prosessiin liittyy joukko kummallisia asioita, jotka eivät selity tiedossa olevilla seikoilla. Olli Rehnin jyrkkä kääntymys hankkeen ”ulkomuseona” pitämisestä Fennovoiman kannattajaksi ministerinpestin myötä oli yksi. Prosessissa kuluessa on käynyt ilmi suomalaisen virkakoneiston erikoinen joustavuus, erityisesti Migrit-asiassa. Ulkopoliittinen instituutti on todennut hankkeen olevan Putinin käsiohjauksessa.

Presidentti ei todellakaan sanonut, että Fennovoiman hankkeessa kaikki on selvää ja kunnollista. Hän vain hyvin spesifisti rajasi, ettei ole painostanut ketään tai mitään asiassa. Tarkkarajaisuutta kuvaa hyvin se, että hän ei maininnut missään yhteydessä Venäjää, vaikka se on tämän keskustelun ytimessä.

En todellakaan usko, että Hanhikivi olisi presidentti Niinistölle sydämen asia, jota hän ajaa. Hän on itse asiassa ole julkisesti puhunut siitä kuin hyvin harvoin. Henkilökohtainen veikkaukseni on, että hän hoitaa sitä, koska arvioi sen olevan kansakunnan edun mukaista. Venäjän rajua painostusta pidän asiassa selviönä ja sen kohteena on varmasti suurelta osin ollut tiivistä yhteyttä Putiniin pitänyt Niinistö. Hän on tehtävänsä mukaisesti johtanut ottaen huomioon tämän asian. Vaikka presidentti epäilemättä kokee asian toisin, on tällainen tilanne helppo tulkita vierestä katsottuna presidentin painostuksena.

Keskustelu asiasta ei sinällään ollut oikeastaan edes käynnistynyt, sillä mitään suuria tunteita kirjan esittelemät näkemykset Niinistön toiminnasta eivät ole herättäneet. Muutama hassu puolikriittinen pääkirjoitus ja kolumni olisivat unohtuneet pian. Poliitikkojen en juuri tähän ole oikeastaan edes nähnyt ottavan kantaa. Kansalaisia asia kiinnosti vielä vähemmän. Myrsky näytti jäävän lajiniilojen vesilasiin. Ainakaan viestinnällisesti en itse näe mitään syytä astua esiin antamaan selitystä, joka ei loppujen lopuksi selitä itse asiaa. Niinistö kertoi vain, että poikkeamalle annettu selitys on väärä. Mutta hän ei kerro oikeaa, vaikka sen tietää. Tällainen asetelma herättää väkisinkin lisää kysymyksiä. Asian todellisena laitana voi joka tapauksessa pitää venäläisten painostusta ja kirjassa esitetyn presidentin painostuksen jokainen ymmärtää kumpuavan juuri siitä. Siksi kirjassa annettu selitys on ainakin minusta tarkkuudeltaan riittävä.

Tämä presidentin bloggaus vaikuttaa nyt tiedossa olevan valossa jatkolta Niinistön aiemminkin harrastamiin ulostuloihin, joissa hän oikoo näkemyksiä koettuaan tulleensa väärinymmärretyksi. Hän ei todellakaan pidä siitä, että saa niskoilleen jotain, jota ei pidä omana syynään. Mutta joskus olisi johtajan osa kantaa myös syntejä, joihin ei itse ole tarkkaan ottaen syyllinen. Ehkä myös tässä olisi ollut sellainen.

16 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  2. Yle ja HS olleet asiasta muuten kummallisen hiljaa. Tai kuten lontooksi sanotaan "silence speaks louder than words"...

    VastaaPoista
  3. Mahtaa se Ryskyäkin palella ja voipi myös joutua polttelemaan kynttilää, kun tulevina talvina emme voi ostaa sähköä, emmekä öljyä, saati kaasua Venäjältä.
    Tilanteeseen joudumme jos Yhdysvalloissa toteutuu ne pakotteet Venäjälle, joita nyt kaavaillaan, tarkoitttsisihan ne täydellä voimaalla toteutuessaan, ettei mikään yritys joka uhmaa pakotteita voisi käydä kauppaa muualla maailmassa.

    Kuten tiedämme, etenkään maamme sähköntuotanto ei mitenkään riitä korkeamman kulutuksen aikana ja sen hinta,samoin kuin Öljyn moninkertaistuu, jos Venäjä ei voi myydä tuotteitaan maailmanmarkkinoille.
    Lisäksi kannattaa muistaa,että maamme toiminnassaolevat ydinvoimalat alkavat olla turvallisen käyttöikänsä päässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Venäjältä on sähkön siirtokapasiteettia Suomen puolelle noin 1500Mwh verran. Tällä määrällä ei jää joulusaunat lämmittämättä. Maan suurin sähkön kuluttaja on VR:n sähköveturit.

      Raakaöljyä voi Venäjän ohella hankkia nk. Arabimaista. Nesteen öljyasiantuntijat ovat moneen kertaan todenneet, että Suomi ei ole millään tavalla riippuvainen Venäjän raakaöljystä. Sitä ostetaan koska se on vähän huonompilaatuista ja pikkuisen halvempaa.

      Kaasua ei Suomessa käytetä kuin muutamassa paikallisvoimalassa. Nämäkin on mahdollista nopeasti muuntaa käyväksi muilla polttoaineilla jos tilanne niin vaatii.

      Kun viimeisten viiden-kuudensadan vuoden aikana on täällä oltu joko sodassa tai sodankaltaisissa väleissä Venäjän kanssa noin sadan vuoden ajan niin tyhmempikin kansa jo oppii, että naapurille ei pidä antaa köyttä kovin paljon.

      Poista
    2. Anonyymi uhkailee sitten polttoaineetta jäämisellä, jos emme nuole Putinin nimeltämainitsematonta ruumiinosaa. Tämä Venäjää mainostava hirttämättömistä maanpettureista koostuva ihmislieju myöntää itsekin rakastamansa roistovaltion olevan vain roistovaltio, pahan valtakunta, jolle on pokkuroitava silkasta pelosta.

      Poista
    3. Venäläinen valehtelu16. elokuuta 2018 klo 14.43

      Joutunemme vielä hoitamaan sen loppuun minkä Yhdysvaltain maavoimien 3. armeijan komentaja kenraali George S. Patton olisi halunnut tehdä jo 1945. Nimittäin hoidella venäläiset Saksan kukistumisen jälkeen.

      Poista
    4. Panu kulta, sitten viimekerran rakkaat kimppapuuhastelijmme USA ja EU eivät jättäneet aivopierujaan uhkailuksi vaan aloittivat hybridisodan Venäjää vastaan suivaannuttuaan tappioistaan Syyriassa ja toimet kiihtyivät edelleen Kiovan vallankaappauksen jäätyä vajaaksi.

      Suomessakin lienee jonkin asteinen vallankaappaus koska ministereinä on muukalaisia ja hajonneen puolueen sirpaleita. Tehtailevat salassa sotasopimuksia joista kansa saa tiedon Venäjän kautta, sekä järjestelevät kansallisomaisuutta ulkomaisten sijoittajien käsiin.

      Poista
  4. Soros-rahoitteinen turpo-niilojen kristallipikari saisi jo vaipua yöhön. Sen verran pahoja kaasuja päästelevät painostaessaan tasavallan johtoa siirtymään.

    VastaaPoista
  5. Mielenkiinnolla jäänemme odottamaan, ottaako Finanssivalvonta kantaa Fortumin poukkoiluun. Pörssiyrityksen toiminta asettuu varsin jännään valoon sijoittajien kannalta.

    VastaaPoista
  6. Fiksu ihminen valitsee taistelunsa. Niinistö näyttää valinneen Fennovoimaan liittyen periksiantamisen. En tiedä onko se hyvä vai huono päätös, eikä tiedä muuten kukaan muukaan.

    Niin tai näin, Niinistön päätös "välittää" Putinin terveiset Fortumille herättää jatkokysymyksen. Missä kohtaa tulee se raja, jossa Niinistö ei anna periksi. Vai tuleeko sitä koskaan?

    Periksiantaminen on kerta kerralta helpompaa. Ja jos antaa periksi pienemmissä asioissa, niin se on hyvää harjoitusta periksiantamiselle suurissa asioissa.

    Jos jatkuvasti antaa periksi, ei koskaan saa selville kuinka toinen osapuoli reagoi periksiantamattomuuteen. Ja mieluiten Venäjän reaktion testaisi asiassa joka ei johda pahimmillaankaan sotilaalliseen yhteenottoon.

    Jatkuva periksiantaminen ja hyssyttely herättää myös kysymyksen siitä, voimmeko luottaa päättäjien maanpuolustustahtoon ja heidän päättäväisyyteensä puolustaa Suomen etua viimeiseen saakka.

    Nyt näyttää ikävä kyllä siltä, että olemme palaamassa vanhoihin huonoihin aikoihin jolloin Venäjän pelko oli poliittisen uran alku.

    Presidentti voisi edes yrittää ylläpitää illuusiota siitä, että Suomi on länsimainen demokratia. Ts. ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, päätöksiä, linjauksia jne. voisi taustoittaa ja avata nykyistä enemmän. Ja äkkiväärille vaikenijoille, avoimuus ei tarkoita kaiken paljastamista. Avoimuus tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kansalaisilta ei salata mielipiteen muodostuksen kannalta keskeistä tietoa. Kuten sitä, että Venäjä painostaa Suomea monissa asioissa (Nato, Fennovoima, puolustusyhteistyö USA:n, UK:n ja Ruotsin kanssa jne.).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä olisi syytä vetää taas paralleeli Kekkosen aikaan, tällä kertaa hyvässä. Venäläisille on ehkä annettu periksi joissain seikoissa. Samaan aikaan on, kylmän sodan perinteiden mukaisesti, viety eteenpäin maamme turvallisuuspolitiikan kovien takeiden kehittämistä. Armeijan puolustusvalmiutta on parannettu todella merkittävästi eikä henkistäkään maanpuolustusta ole unohdettu.

      Itselleni todella tärkeänä signaalina valtiojohdon mielipiteistä toimi viime itsenäisyyspäivän vapaudenristien jako. Teija Tiilikainen ja Janne Virkkunen saivat vapaudenristit kansalaisansioista. Näitä merkkejä jaetaan niin vähän, että jokainen merkki on varmasti presidentin itse miettimä. Kun tiedämme, miten UPI ja HS ovat informaatiosodassa profiloituneet, näemme niiden linjan saaneen korkeimman mahdollisen hyväksynnän. Samaan aikaan eräät muut, ehkä Venäjälle myötämielisemmät henkilöt, henkilöt ovat kokeneet joutumisen täydellisesti yhteiskunnan sivuraiteelle.

      Eli kylmän sodan tapaan voimme todeta, ettei kaikkia taisteluita voi voittaa. Sen sijaan kansakunnan selkäranka on mahdollista pitää eheänä ja taata maanpuolustusvalmiuden antamalla perälaudalla, ettei jouduta antamaan liikaa periksi.

      Ja edelleen huomauttaisin, ettei kansalaisilta todellakaan salata mielipiteen muodostuksen kannalta olennaista tietoa, jos vain osaa lukea oikeita julkisia lähteitä. Vaikkapa <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-25-3039-7>
      tästä MPKK:n paperista</a> on hyvä aloittaa ja lukea se ajatuksella.

      Poista
    2. Erastotenes, jos luit kommenttini ajatuksella, en esittänyt ettei Venäjälle voi koskaan antaa periksi. Kuten sanoin, viisas valitsee taistelunsa.

      Toisin kuin annat ymmärtää, Suomen puolustuskyvyn kehittäminen, niin positiivista kuin se onkin, ei ole periksiantamattomuutta. Ei ainakaan siinä mielessä kuin kommentissani tarkoitin.

      Periksiantamattomuus tarkoittaa sitä, että Venäjälle sanotaan konkreettisessa asiassa EI. Ja myös pidetään päätöksestä kiinni, tuli mitä tuli. (Ts. ei ehkä kannata sanoa ei, jos siitä ei olla valmiita pitämään kiinni loppuun saakka).

      Salaaminen oli minulta huono sanavalinta. Tarkoitin lähinnä sitä, ettei valtionjohto muista poliitikoista puhumattakaan kerro kansalaisille Venäjän meihin kohdistamasta painostuksesta. Julkisuudessahan painostus nimenomaan kielletään. Kaiken lisäksi melko jyrkästi.

      Se mitä poliitikot ja valtionjohto puhuvat mediassa on täysin eri asia kuin se mitä sanotaan virallisissa tai epävirallisissa papereissa. Vaikka kannat ovat paperilla kohtuullisen selvät, mediassa sanomaan pehmennetään tyyliin hajaantukaa, ei täällä ole mitään nähtävää.

      Poliitikkojen hyssyttely vaikuttaa kansalaisten mielipiteenmuodostukseen. Ei voida olettaa, että rivikansalainen perehtyy turvallisuuspoliittisiin selontekoihin, UPI:n, MPKK:n tai minkään muunkaan tahon raportteihin. Poliitikkojen tehtävä on kertoa kansalaisille missä mennään. Kiertelemättä ja peittelemättä.

      Mitä tulee tapaus Fennovoimaan, presidentti on julkisuudessa kieltänyt painostaneensta Fortumin johtoa. Luultavasti hän puhuu totta. Siinä mielessä, ettei hän ole VAATINUT Fortumia toimimaan tietyllä tavalla.

      Se, että presidentti välitti Fortumille Venäjältä saatua viestiä on kuitenkin tosiasiallista painostusta riippumatta siitä esittikö presidentti asiansa vaatimuksena vai ei.

      Valitsemalla periksiantamisen Niinistö ryhtyi Putinin juoksupojaksi ja tämän esittämien uhkailujen perilleviejäksi.

      Toisinsanoen, se mikä vaikutus presidentin viestinvälityksellä ja se mitä presidentti kertoo julkisuuteen eivät pidä yhtä.

      Sano mitä sanot, mutta IMHO tällainen toiminta ei ole kovin kunniakasta saati suoraselkäistä. Minusta suomalaiset ansaitsevat huomattavasti paljon parempaa.

      Poista
    3. Onko näyttöä Venäjän painostuksesta? Miten tai millä on painostettu?

      Jos ei ole tietoa blogissa viitatusta painostuksesta, onko osoittaa lähdettä tms. jossa olisi todennettu lähihistoriasta joku vastaava painostus?

      Vai onko tämä Ryskyn teksti jotain refleksiivistä kontrollia, jossa vihjailemalla painostetaan presidenttiä tekemään rakoa Suomen ja Venäjän suhteisiin jatkossa?

      Mielenkiintoista tuo EA:n näkemys miten palkitseminen voidaan nähdä poliittisen linjan hyväksymisenä. Koskeeko tämä myös Alafuzoffin ylennystä kontra-amiraaliksi reservissä Ukrainan kriisin lausuntojen jälkeen?
      Entä Ryskyn kutsua Kultarantakeskusteluihin? Ei tullut sentään vakiovieras ja nyt täällä hyökkäilee, niin varmasti pysyykin poissa.

      Poista
  7. Miksi TP närkästyi turvallisuuskomitean asiantuntijalausunnosta kutsuen sitä trollaukseksi ja oliko närkästyksen syy sittenkään salamurhaoptio? Vaalitavoitteena kyseinen asiakirja mainitsi vaalivoittajan myöhemmän painostusmahdollisuuden. Ei kovin hyvältä näytä jos vaivautuu lukemaan kyseisen vaalienaluspaperin.

    VastaaPoista
  8. Kansanvihollinen Rysky paskoo nykyisin vähän joka suuntaan. Kova on luotto omaan informaatiosotajoukkoon.

    Yritettiinkö tänään salamurhata poliisijohtoa ennen oikeudenkäyntejä? Jälkiä jättämättömät myrkkynuoliammukset käytössä aiheuttamassa "luonnllisia" sydänkohtauksia taas?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensin vähän nauratti, sitten tuli olo että elän Kafkan romaanissa: Suomessa TOSIAAN on ihmisiä, jotka ajattelevat kuten anonyymi kommentoija yllä. Ja toisia, jotka uskovat näitä sonnan levittäjiä.

      Anteeksi nyt kaikki. En vain millään voi ymmärtää, kuinka joku voi olla NOIN tyhmä.

      Poista