keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Lyövät sanat

Tämä kirjoitus on julkaistu Joensuun srk-yhtymän Kirkkotie-lehdessä 14.10.2015

Vihapuhe on sanoja, jotka on tarkoitettu väkivalloin lyömään toista mieltä olevat hiljaisiksi. Vihapuhetta onkin kuultu paljon viime aikoina. Maailma muuttuu parhaillaan rajusti eri tavoin, synnyttäen pelkoa ja sitä kautta vihaa. Se viha kuuluu puheessa ympärillämme.

Osansa vihapuheen lisääntymisessä on välineiden kehitys. Digitalisaation myötä on kenen tahansa mahdollista viestiä kuinka paljon tahansa, kuinka suurelle joukolle tahansa. Ennen mediat toimivat julkisuuden portinvartijoina ja tavallinen ihminen saattoi saada äänensä kuuluviin satunnaisesti mielipidepalstalla. Nykyään samanmieliset etsivät ja löytävät toisensa verkossa, vahvistaen ja radikalisoiden toistensa näkemyksiä.  Vihapuheen taustalta löytyy myös pitkäjänteistä työskentelyä, jossa verkkoyhteisöissä on joukolla kehitetty kanavia ja sisältöjä. Niiden avulla vihapuheeseen valmiit ovat saaneet teemoja ja sanomia toistettavakseen.

Osansa vihapuheen kasvussa on poliittisen retoriikan kovenemisella. Vaatimukset ”keskustelun sallimisesta” ja ”sananvapaudesta” ovat käytännössä usein vain tekosyitä käydä eri mieltä olevien kimppuun tai esittää tolkuttomia ja valheellisia väitteitä. Sananvapaudella perustellaan minkä tahansa järjettömyyden lausuminen ja kritiikki kuitataan hyökkäyksenä sitä vastaan. Sananvapaus on kuitenkin aina myös vapautta osoittaa heikkouksia ja virheitä. Sananvapaus ei myöskään tarkoita julkaisupakkoa. Se jos jokin lehti ei julkaise jotain kirjoitusta, ei ole sananvapauden loukkaus. Yllättävän moni odottaa medioilta omia asenteitaan ja ennakkoluulojaan tukevaa uutisointia. Jos sellaista ei ole, syytetään mediaa valehtelusta.

Maahanmuuttoon liittyvissä vihapuheissa uhataan itse asiassa usein juuri niillä samoilla asioilla, joilla pelotellaan. Kun pelotellaan ahdasmielisellä fundamentalismilla, ollaan itse eri mieltä olevilta valmiina ottamaan pois mielipiteen- ja sananvapaus. Tai kun maalataan uhkakuvia yhteiskuntaamme leviävästä väkivallasta, niin samalla uhkaillaan väkivallalla eri tavoin ajattelevia. Naisia pelotellaan tasa-arvon taantumisella, mutta heistä puhutaan pahimpaan patriarkaaliseen malliin. Maahanmuuttoon liittyvän vihapuheen kylväjät tuntuvat kovin usein edustavan itse niitä asioita, joiden väittävät tulevan tänne muualta tulevien mukana.

Juukalainen bloggari Saku Timonen on blogissaan käynyt julkisessa keskustelussa esitettyjen tolkuttomien väitteiden kimppuun. Timosella on selkeä ohje: ”Älkää uskoko mitä haluatte uskoa ja mitä teille uskotellaan, vaan hakeutukaa oikean tiedon alkulähteille.”

Myös poliisissa on kiinnitetty huomiota vihapuheen määrän ja kovuuden lisääntymiseen. Väkivaltaisen ekstremismin ja terrorismin torjuntaa Poliisihallituksessa hoitava poliisitarkastaja Timo Kilpeläinen määrittelee blogimerkinnässään vihapuheen ja tiukkasanaisenkin keskustelun eroja: ”Demokratia mahdollistaa keskustelun, mielipiteiden vaihdon ja jopa tiukkasanaisen, äärimmäisen vastakkainasettelun sekä väittelyn. Perusoikeudet eivät kuitenkaan oikeuta sananvapauden nimissä tapahtuvaan vihapuheeseen.”

Kilpeläinen muistuttaa myös siitä, että sokea ja ehdoton usko oman näkemyksen oikeellisuuteen johtaa ääri-ilmiöiden syntymiseen: ”Sosiaalisen median ja arjen keskusteluissa tulisi muistaa, että asioilla on usein niin monta puolta, kun keskustelussa on osapuolia. Kenelläkään ei liene oikeutta absoluuttiseen totuuteen. Toisen näkökulma asiaan voi olla eri kuin itsellä ja silti yhtä tärkeä. Ennen seuraavaan kommentin kirjoittamista kannattaa pysähtyä ja katsoa peiliin sekä miettiä miten esitän asiani sivistyneesti ja toista kunnioittaen syyllistymättä rikokseen. Vilkas keskustelu on silti mahdollista ja suotavaa. Niin kauan kuin emme ole valmiita muuttamaan omaa toimintaamme ja ajattelumalleja, tulee ääriajatuksilla ja -liikkeillä olemaan kasvupohjaa ja kannattajia, halusimme tai emme.”

Vihapuheessa käytetään laajaa valikoimaa erilaisia keinoja. Käytössä on yleensä virheellisen argumentoinnin koko kirjo. Leimaamisella pyritään mitätöimään ihmisen ja hänen mielipiteidensä arvo.  Leimaamiseen käytetään erilaisia määritelmiä, joiden avulla määritellään eri mieltä oleva sellaiseksi kuin itse halutaan. Vihapuheen pelottavin ulottuvuus on ihmisarvon riisuminen joltakin ryhmältä. Jos sen annetaan tapahtua, vapautetaan heidän kohtelunsa moraalista ja laista.

Vihapuheen yksi tavoite on tyhjentää areenoita toista meiltä olevista. On hyvin ymmärrettävää, että ihmiset kaikkoavat pois keskusteluista, joissa pahimmillaan saa uhkauksia. Mutta vihapuhe on silloin voittanut. Siksi parasta vihapuheen vastaista toimintaa on, että mahdollisimman moni osallistuu keskusteluihin, toisiaan ja faktoja kunnioittaen. Vihapuhe ei poistu olemalla vihainen takaisin. Päinvastoin.


10 kommenttia:

  1. Kirjoitat:

    "Leimaamisella pyritään mitätöimään ihmisen ja hänen mielipiteidensä arvo. Leimaamiseen käytetään erilaisia määritelmiä, joiden avulla määritellään eri mieltä oleva sellaiseksi kuin itse halutaan."

    Tarkoitatko noilla sanoilla esimerkiksi tällaisia tapoja ilmaista toisen mielenmaisemaa?

    "Keskusteluun osallistuu myös jonkinlainen joukko kansalaisia sosiaalisessa mediassa. Mukana on muun muassa salaliittoteoreetikoita, kommunisteja, ja muita henkilöitä, joiden arvostelukyvystä ei heidän puheenvuorojensa perusteella voi saada täyttä varmuutta. Tämän joukon palavasydämiset vuodatukset eivät voi ikinä puhutella suurempaa yleisöä kuin korkeintaan huumorimielessä."

    VastaaPoista
  2. Sanoista salaliittoteoreetikko ja kommunisti löytyvät linkit aktiivisin keskustelijoihin, joista kumpikin täyttää antamani määreen täysimääräisesti. Kolmannessa kohdassa on myös linkki esimerkkiin, joka vastaa antamaasi kuvausta ihmistyypistä. Tässä kohdassa olisi ollut kovin helppoa ja perusteltuakin arvioida näitä ihmistyyppejä, mutta en nähnyt sitä tarpeelliseksi. He puhuvat omasta puolestaan. Jos esität näyttöä näiden esimerkkien olevan jotain muuta kuin kerroin, olen valmis muokkaamaani tekstiäni ja esittämään anteeksipyyntöni.

    VastaaPoista
  3. Sinähän ei puhu artikkelissa nimenomaisesti sananvapauslain tai muun maallisen lain mukaisesta vihapuheesta vaan hyvistä tavoista. Tämän vuoksi leimaamista ei pidä katsoa oikeussali-mentaliteetilla vaan ihmisten kunnioittamisen kautta.

    "Kommunistit": Suomen kommunistinen puolue on Suomessa nykyisin laillinen. Useat vanhemman polven vasemmistoliiton jäsenet ovat aikaisemmin olleet kommunistisen puolueen jäseniä. Kommunistisen puolueen palavasydämiset vuodatukset ovat puhutelleet aikoinaan melko vankastikin myös suomalaisia. Nyt mitätöit heidän mielipiteensä arvon siltä pohjalta, että he ovat kommunisteja. Tämä ei ole lain vastaista, mutta se on ristiriidassa tämän postauksen tekstin kanssa, ja toivon, että se on ristiriidassa myös srk-yhtymän arvojen kanssa.

    Salaliittoteoreetikoista voisi keskustella suunnilleen samalla tavalla. Joskus saattavat jopa olla oikeassa. Ainakin heillä on oikeus mielipiteeseensä ja sen esittämiseen eikä heitä tarvitse leimata, vaikka se olisi lain mukaan mahdollista.

    Netissä tulee vastaan paljon ihmisiä, joiden arvostelukyvystä ei saa täyttä varmuutta. Joskus olen nähnyt sellainen ihan peilistä. Ei leimata niitäkään. Pidetään asiat asioina.

    VastaaPoista
  4. Jos sanoo itsensä kommunistiksi julistavaa kommunistiksi, niin ei se ole hyvien tapojen vastaista. Salaliittoteoreettikoakaan on hankala sanoa muuksi. Vai teinkö mielestäsi väärän arvion kyseisen bloggarin kohdalla? Vai sekö oli väärin ja hyvien tapojen vastaista, että ylipäätään nostin nänet esiin?
    Jos nyt tulkitsen oikein, niin protestoit sitä vastaan, että esitän nämä ihmiset jonkinlaisina marginaali-ilmiöinä. Esitän heidät sellaisina siksi, koska sellaisia he ovat. Vakavasti ottaminen ja merkityksellisyyden antaminen näille sisällöille on minusta liikaa pyydetty. Ihmisiä on toki kohdeltava kunnioittavasti ja niin olen tehnytkin. Olen toki esittänyt selväsanaisia arvioita ihmisten mielipiteistä ja näkemyksistä sekä niiden perusteista. Mutta en ole kyseenalaistanut kenenkään ihmisyyttä, ihmisarvoa tai muuta vastaavaa. Toki voi tuntua ikävältä joutua tällaisen arvioinnin kohteeksi, mutta se kuuluu julkiseen keskusteluun.
    Itse saan poikkinaisia mielipiteitä niin ajatuksistani kuin (kuvitellusta) ja pidän sitä osana tätä keskustelua. Minä kuitenkin kunnioitan eri tavoin ajattelevia sillä perin harvinaislaatuisella tavalla, että käyn tätä keskustelua. Tosin siitäkin seuraa vain lisää kuraa niskaan. Mutta semmoista se on.

    VastaaPoista
  5. Väännetään rautalangasta: Pyrit mitätöimään "vastapuolen" mielipiteiden arvon leimaamalla leimoilla, joille itse olet antamassa sisältöä. Toisaalta, tämä on paljon käytetty semanttinen keino, toisaalta, siitä käytetään argumentoinnissa nimitystä "ad hominem", kun puututaan esimerkiksi toisen vakaamukseen asian sijasta (itse en tykkää noista argumentaatiovirhekuvauksista, koska minun mielestäni ne ovat keinotekoisia). Tekopyhä vaikutelma tulee, kun lukee kahta peräkkäistä postaustasi yhdessä.

    Jatka toki keskustelua. Keskustelu on aina hyväksi. Monesta asiasta ollaan samaakin mieltä ja osittain sen takia olenkin aika kriittinen.

    VastaaPoista
  6. Sanoilla on aina ulottuvuutensa ja merkityksensä, joita kirjoittaja käyttää välineenään ilmaista ajatusta. Haet sinällään hienoa asiaa eli objektiivista asioiden ja ilmiöiden kuvaamista, ilman arvottamista. Kun minä osallsitun keksusteluun, kuten tässä keskustelun alaisessa kohdassa, niin kyllä minä tuon esille omia ajatuksiani ja painotan sanavalinnoilla itselleni olennaisia kulmia asiaan. Niin tekee jokainen. Ei ole olemassakaan tällaisesta vapaata tekstiä. Aivan kuten tekstistä ilmeneekin, en ole mahdottoman innoissani näiden esimerkkien sisällöisät ja tyyleistä. Mutta en minä myöskään heitä halveksi tai nollaa. Pyrin vain kuvaamaan heidät. Jos kuvaus on tarkoitushakuisesti väärin, niin eihän niin saa tehdä. Minä olen sitä mieltä mitä tuossa tekstissä lukee. Ja siis nimenomaan mitä lukee, ei ylimenevien tulkintojen mukaisesti siitä, mitä mahdan tarkoittaa. Minulla on mielipiteitä ja tuon ne esille mielestäni rakentavin keinoin. Ei niiden kanssa tarvitse samaa mieltä olla, mutta ei ole reilua minulta vaatia ilmaisuni rajaamista vain sen takia, että se tuntuu eri tavalla ajattelevasta ikävältä. Varsinkaan kun siinä ei tosiaankaan ole kysymys mistään loukkaamisesta, panettelusta, valehtelusta tai muista vastaavista. Kyse on vain minun tavastani ilmaista ajatuksiani. Jos haluaa nähdä malliesimerkin mitätöinnistä, kannattaa katsoa tuossa linkitetty video, josssa Jussi Parviainen käyttäytyy kuin pahainen koulukiusaaja.
    Tässä artikkelissa on joitakin elementtejä, joihin olen törmännyt näissä kesksuteluissa
    http://yle.fi/uutiset/vaikea_kysymys_ymmartaako_sosiaalisessa_mediassa_tyhmia_kirjoittava_kirjoittavansa_tyhmia/8412131

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ja kyllä teiltä vähemmistön edustajilta täytyy vähän semantiikkaa sietääkin.

      Sitä paitsi, tuohon artikkeliin ensimmäisenä tartuinkin, kun huomasin ristiriidan informaatiorauha-juttusi ja Peter Saramo -juttusi välillä.

      Poista
  7. Etkö tässä jälleen tee itse ihan samaa, mistä moitit minua eli käytä näkemyksestäsi kertovia painotuksia sananvalinnoissa ja ilmaisuissa. Minä en myöskään näe ristiriitaa kirjoitusteni välillä. Informaatiorauha ei tarkoita väritöntä ilmaisua tai loivia mielipiteitä. Se tarkoittaa totuudellisuuden tavoittelua omasta näkökulmasta ja suorasanaisuutta.

    VastaaPoista
  8. A) Näkemyksestäni kertovia painotuksia? Missä?
    B) Ristiriidan näen siinä, että kirjoitat itse leimaamista vastaan ja leimaat. Älä leimaa, ettei sinua leimattaisi.
    C) Saattaa mennä sarkasmin puolelle :-). Jo edellisessä postauksessa.

    VastaaPoista