sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Poikkeusoloihin varautumisesta

Levottomat ajat ovat saaneet monen miettimään, miten lisätä turvallisuuttamme. Julkisessa keskustelussa tämä lisääntynyt turvallisuuden tarve ohjautuu hyvin pitkälti asevaraisen turvallisuuden puolelle. Puolustusvoimat, Maanpuolustuskoulutusyhdistys ja reserviläisjärjestöt huolehtivat sotilaallisesta puolesta ja silmämääräisesti katsottuna moni näyttää aktivoituneen siihen suuntaan. Mutta Suomen kyky selvitä ajan haasteista on paljon kiinni tavallisista kansalaisista tavallisessa elämässään.

Meitä uhkaavat asiat sisältävät aina elementtejä, jotka eivät ole sotilaallisesti hoidettavissa. Tai uhkat voivat olla jopa puhtaasti sellaisia, joissa koetellaan tavallisten kansalaisten kykyä ja halua kestää koettelemuksia ja epävarmuutta. Oli kyseessä sitten sodan ulottuvuuksia sisältävä kansainvälinen kriisi tai luonnonkatastrofi, on varautuminen kuitenkin samanlaista. Hernekeittopurkki kaapissa ja salasanan uusiminen ovat kummatkin isänmaallisia tekoja.

Tässä muutama asia, joita jokainen voi tehdä parantaakseen omaa ja sitä kautta Suomen valmiutta kestää erilaisissa tianteissa. Aivan kuten asevaraisessa turvallisuudessakin, jo pelkkä tieto jostain kyvystä voi hyvinkin olla riittävä este uhalle.




Kodin toiminta

Oman kodin varustaminen erilaisiin häiriötilanteisiin on olennaista. Kotivara on aina hyvä olla olemassa. Lämmön- ja valonlähteitä tarvitaan niinikään, parhaimmillaan jopa omaa sähköntuotantoa. Myös sopivan määrän käteistä varaaminen on paikallaan.

Ylipäätään kannattaa miettiä, miten pärjäisi viikon, mieluummin kaksi omillaan, ilman johdosta tulevaa sähköä, hanasta tulevaa vettä ja kaupasta kannettavaa ruokaa. Sekä konkreettinen varustautuminen että henkinen varautuminen kumpikin auttavat kestämään poikkeusoloja. 

Kannattaa muistaa, että yhteiskuntamme on rakennettu normaaliarkeen ja poikkeustilanteissa viranomaisten voimavarat riittävät vain elintärkeiden asioiden hoitamiseen. Siksi useimpien on pärjättävä omillaan.


Väestönsuojelu

Väestönsuojelu on monien mielissä sama kuin pyöräkellarina toimiva pommisuoja. Mutta se on paljon muutakin. Kannattaa ottaa selvää lähiympäristön väestönsuojelujärjestelyistä sekä tutustua hätämerkkehin ja muihin ulottuvuuksiin. Kirjallisia ohjeita on ikävä etsiä kännykästä kiireessä, kun pilli soi ja on hätä.

Varaudu.info -sivusto antaa ohjeet onnettomuuksien ehkäisemiseen ja vaaratilanteissa toimimiseen. Sivusto käsittelee mm. sääilmiöiden, saastuneen veden, ympäristön pilaantumisen, sähkökatkojen, lämmönjakelun häiriöiden, pandemioiden, maasto- ja metsäpalojen ja kyberturvallisuuden näkökulmaa kansalisen varautumisessa. Ohjeet kannattaa käydä läpi ennakkoon.


Suojaa digitaalinen olemassaolosi

Tähän ryhmään kuuluvat paitsi tietokoneet, kännykät ja tabletit, myös erilaiset verkkopalvelujen tunnukset ja salasanat. Vaihda salasanojasi (hyviksi) säännöllisesti. Joka kerta, kun teet sen, vaikeutat pahojen aikeiden kanssa liikkeellä olevien urakkaa. Tee myös tarjotut päivitykset koneeseesi, sillä ne sisältävät aina paikkauksia tietoturvaan. Hanki tietoturvaa, sitä saa ostettua hyvin edullisesti. 
Jos koneellasi on oikeasti arkaluontoista asiaa, niin julkisten wifi-verkkojen käyttöä kannattaa harkita tarkkaan, varsinkin kansainvälisten lentokenttien tapaisissa ympäristöissä. Älä myöskään käytä aina samaa muistitikkua, jota käytät vuorotellen omassa ja tuntemattomissa koneissa.

Verkossa vältä epäselviä linkkejä ja tarjouksia, jotka ovat liian hyviä ollakseen totta sekä ylipäätään hämärähommilta haiskahtavia asioita. Myös vähääkään kummalliselta vaikuttavat liitetiedostot kannattaa jättää klikkaamatta ja varmistaa lähettäjältä niiden aitous. Itsestään ei kannata antaa mitään (oikeita) tietoja kuin tahoille, joista voi olla varma. Osana tätä kannattaa miettiä, että pärjää myös tarpeen tullen ilamn tietoverkkoja.

Kyberturvallisuus on toki paljon enemmän, mutta jo näillä ohjeilla lujitat omalta osaltasi Suomen kykyä puolustautua kyberhyökkäyksiä vastaan.


Valppaus

Valppaus on sekä määrällinen että laadullinen hyve. Seuraamalla aktiivisesti mitä maailmassa ympärillämme tapahtuu, osaa suhtautua asioihin ja vastaan tulee vähemmän yllätyksiä. 

Valppauteen kuuluu myös tiedollinen puoli. Informaatiosota on käynnissä ja se vaatii paljon varsinkin meiltä suomalaisilta, jotka olemme tottuneet luottamuksen täyttämään yhteiskuntaan. Lähdekritiikki ei tarkoita että kaikki valehtelisivat omalla tavallaan, vaan että laajan kuvan ja valheet erottaa paremmin, kun on tarkastellut asiaa eri kulmista. Eri kulmat eivät silti ole samanarvoisia tai edes totta. Moni myös valehtelee tarkoituksella tai välittää ymmärtämättömyydessään muiden valheita.

Suomalaiseen mediaan voi luottaa, mutta ei sekään täydellistä ole. Saman voi sanoa suomalaisesta virkakoneistosta. Aktiivinen asioiden seuraaminen useasta eri lähteestä, lähdekritiikki ja osallistuminen keskusteluun luovat osaltaan Suomen turvallisuutta. 

Valppaus on myös naapuriapua. Jos on valmistellut itsensä hyvin ja pärjää poikkeustilanteessa, pitää katsoa, että tarvitseeko naapuri tai naapurin naapuri apua. Poikkeustilanne vaatii valpasta yhteisvastuuta.


Maltti

Jos ja kun jotakin odottamatonta tapahtuu, syntyy kuohuntaa. Kuohunta puolestaan johtaa ylilyönteihin. Ylilyönnit puolestaan tekevät vahinkoa, johtaen pahimmillaan hysteriaan. Siksi maltti on olennainen asia.

Kun niskaan tulee lunta, se tuntuu ensin sietämättömältä, mutta nopeasti kylmä haipuu pois. Samalla tavalla pitäisi suhtautua vastaan tuleviin tapahtumiin ja käänteisiin, maltilla ja ymmärryksellä siitä, että päälle tunkeva oma tunne ei kerro koko totuutta tilanteesta. Olennaista on pitää kiinni avoimesta, ihmisoikeuksia kunnioittavasta luottamusyhteiskunnasta, jonka olemme onnistuneet rakentamaan. Kun useimmilla hermo pitää, kestää maakin.

Kirjatkaa lisää varautumiseen liittyviä asioita kommenteihin, kiitos.



4 kommenttia:

  1. Terve Rysky,

    Ainakin kehottaisin kerrostaloasujia opettelemaan lämpösolun teon mahdollisimman suojaiseen paikkaan asunnossa, niin että paikallaolijoiden ruumiinlämpö riittää pitämään se plussan puolella. Trangia tai jokin muu retkikeitin ruuanlaittoa varten ja vedet siihen lähelle, niin että ruokahuolto jotenkin onnistuu.

    Tärkeä varuste on kunnollinen -15c makuupussi, jolla selviää kohtuudella ainakin jos zombieapokalypsi ei ala.. 8)

    VastaaPoista
  2. Tuo kerrostalossa oleva lämpösolu oli minulle ihan uusi ajatus, mutta nimitys avasi sen heti.

    VastaaPoista
  3. Veden jakelun ollessa poikki kerrostaloasukkaiden asuinmukavuutta lisää kemiallinen kasettiwc. Joko taloyhtiö varautuu hyvissä ajoin tai asukas voi sellaisen myös itselleen ostaa. Oman vessan kanssa ei yksityisyydestäkään tarvitse tinkiä!

    Ovat aika järkyttäviä ne väestönsuojiin haalitut tynnyritekeleet. Ilmeisesti, sen enempää ostaja kuin myyjäkään ei oikeasti ole ajatellut niiden koskaan tulevan käyttöön.

    VastaaPoista
  4. Viestimiehenä lisäisin kotivaraan tai pelastuslaatikkoon paristoradion, kellon, valaisimia, muistiinpanovälineet, tuoreita varaparistoja sekä mahdollisesti pari lupavapaata radiopuhelinta, joilla voi ottaa yhteyden polttopuusavottaan tai naapuriin. Sen lisäksi kaikkia näitä on hyvä osata käyttää! Tiedotusten kirjaamista tulee harjoitella etukäteen esim. kirjaamalla muistiin merisäätiedotteita. ULA-radion varusteisiin lisäksi ulkoantenni ja YLE:n ULA-taajuuksien peittoaluekartta. On tarkkaan mietittävä etukäteen kuinka toimia jos kanavalla ei ole lähetettä tai jos kanavalla onkin vieras lähete.

    VastaaPoista