Tässä luetteloituina niitä. Nämä muuten lienevät merkittävissä määrin keskusteluun Venäjän puolelta tarkoituksellisesti syötettyjä näkökulmia, vaikka useimmat niitä käyttävätkin tekevät sen puhtaasta uskosta ja sydämensä kyllyydestä. Lista ei ole täydellinen, mutta antanee kuvan keskustelun laadusta.
Kiitän lukuisia keskustelukumppaneitani sosiaalisessa mediassa, jotka ovat näitä minulle auliisti tarjoilleet.
Venäjän nykyhallituksen ulkopolitiikka on aggressiivista ja voimankäyttö on mukana keinovalikoimassa.
- Venäjä se on uhan alla ja puolustautuu
- Venäjä puolustaa sorron alla olevia
- Venäjää nöyryytettiin Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen
- Putinhan sanoo haluavansa rauhaa, muut sen estävät
- Ukrainan hallitus se sotaa haluaa
- Suuryritykset hyötyvät sodasta
- Ei Venäjä öykkäröi, se vain ottaa takaisin sille kuuluvan asemansa supervaltana
- USA haluaa EU:n heikentyvän sodan takia
- USA on sotinut sadoissa sodissa ja sotii koko ajan
- Venäläiset löivät natsit toisessa maailmansodassa
- Miksi Venäjän pitäisi totella muita?
- Venäjä haluaa moninapaista maailmaa USAn yksinvallan tilalle
- Natohaukat vain kylvävät perusteetonta pelkoa saadakseen suomalaiset suopeiksi Nato-jäsenyydelle
Venäjän asevoimien joukot toimivat Itä-Ukrainassa.
- Ei ole mitään Venäjän joukkoja Itä-Ukrainassa
- Ukrainan joukot ne hyökkäävät
- Eikö muka alueen ihmisillä ole oikeus itse päättää ovatko osa Ukrainaa
- Ukraina se haluaa sotaa
- Fasistien julmuudet
- Nato uhkaa Venäjää
- Kapinalliset ovat vapaustaistelijoita, joita venäläiset yksittäisinä kansalaisina tukevat
- Käynnissä on Espanjan sisällissodan tapaan taistelu leviävää fasismia vastaan
- Alueella taistellaan läntisessä Euroopassa valtaa pitävää USAn miehityshallintoa vastaan
- Natohaukat vain kylvävät perusteetonta pelkoa saadakseen suomalaiset suopeiksi Nato-jäsenyydelle
Todennäköisimmät syylliset malesialaiskoneen alasampumiseen löytyvät kapinallisten hallitsemalta alueelta.
- Ukrainalaiset sen ampuivat alas omalla BUKillaan
- Ukrainalaiskone sen ampui alas
- Ukrainalaislennonjohto ohjasi sen ohjuksen tielle
- MH17 tiputti ukrainalaiskonetta kohti ammuttu ohjus
- Kyseessä oli CIAn salajuoni
- Kyseessä oli pommi koneessa (false flag)
- Itse asiassa kyseessä oli lavastus, jota varten kaapattiin aiemmin Tyynellämerellä kadonnut saman yhtiön lentokone
- Onnettomuudentutkinta on hidasta, koska halutaan salata todellinen syy
- Missä ovat Yhdysvaltain tiedusteluviranomaisten sateellikkuvat tapahtumista?
- Tutkinta on puolueellista, eikä sen tuloksiin voi luottaa, vaikkei niitä ole vielä edes julkistettu
- Bellincat valehtelee ja väärentää tietoisesti tutkimustuloksiaan, jotka kertovat Venäjän osallisuudesta
- Natohaukat vain kylvävät perusteetonta pelkoa saadakseen suomalaiset suopeiksi Nato-jäsenyydelle
Venäjä miehitti sotilaallisesti Krimin ja liitti sen itseensä vastoin Ukrainan ja kansainvälisen yhteisön tahtoa.
- Ei Venäjä sitä miehittänyt, kansalaiset nousivat sortajaa vastaan
- Asiasta järjestettiin kansanäänestys
- Krimiläisiä vainottiin
- Nato oli ottamassa Sevastopolia laivastotukikohdakseen ja Venäjä puolustautui
- Entäs Kosovo?
- Natohaukat vain kylvävät perusteetonta pelkoa saadakseen suomalaiset suopeiksi Nato-jäsenyydelle
Venäjän hallitus on aggressiivinen informaatiovaikuttamisessaan, myös ulkomaille.
- Länsimainen media se valehtelee kaikesta
- Länsimaisen aivopesun uhrit pelkäävät totuutta
- Ei ole mitään trollitehtaita
- Illuminati/juutalaiset/Bilderberg/muu salaliittoteoria
- Länsimainen media on talousvaikeuksissa, koska valehtelee ja manipuloi
- Kansainvälinen suurkapitalismi pelkää totuuden tulevan esiin
- Venäjän kantoja ymmärtävät leimataan ja heitä vainotaan
- Sananvapautta ei Suomessa ole
- Natohaukat vain kylvävät perusteetonta pelkoa saadakseen suomalaiset suopeiksi Nato-jäsenyydelle
Tosiaan kaikki noista väittämistä on jollain tavalla pielessä, mutta yksi noista on puoliksi totta: Suuryritykset hyötyvät sodasta. Ei ehkä niinkään itse sodasta kylläkään, mutta ainakin uudesta poliittisesta tilanteesta. Esimerkiksi Joe Bidenin poika nimitettiin Ukrainan isoimman kaasuyhtiön johtokuntaan ja PM Yatsenyuk on avoimesti yksityistämässä Ukrainan kaasusektorin amerikkalaisille.
VastaaPoistaMielenkiintoista olisi löytää määritelmä sen suhteen tuliko ensin muna vai kana, eli onko Yhdysvalloilla ollut taustalla osuutta Ukrainan tapahtumiin vai onko Venäjä yksin aiheuttanut koko kriisin. Venäjän osuus on kyllä hyvin tiedossa, mutta entä Yhdysvallat? Se ainakin tiedetään Wikileaksin perusteella, että nykyinen presidentti Petro Poroshenko oli Yhdysvaltain sisäpiiriläinen ja agentti Ukrainan poliittisen kriisin aikana vuonna 2006. Se, todistaako Poroshenkon yhteydet vielä mitään on eri asia, mutta ainakin mielenkiintoinen yksityiskohta monessa suhteessa. Myöskin voidaan pohtia sitä, oliko Yhdysvalloilla valmiit intressit Ukrainan suhteen, vai ovatko tarjoukset vain seurausta uudesta poliittisesta ympäristöstä? Mielestäni lähimmäksi totuutta saattaisi päästä näiden kahden näkemyksen välimaastosta.
Tossa pari hyvää CNBC:n ja Forbesin artikkelia aiheeseen liittyen sekä Wikileaksin diplo-kaapeli:
Forbes: http://www.forbes.com/sites/kenrapoza/2015/05/25/yats-to-washington-please-buy-ukraine/
CBNC: http://www.cnbc.com/2014/05/13/bidens-son-joins-ukraine-gas-companys-board-of-directors.html
CNBC: http://www.cnbc.com/2014/05/01/ukraine-energy-sector-big-oil-swarms-ukraine-and-makes-investments.html
https://wikileaks.org/plusd/cables/06KIEV1706_a.html
Andreas, jäin kaipaamaan hieman substanssia esittämääsi muna/kana kysymykseen. Siispä, kysytkö:
Poistaa) Oliko USA Euro-maidanin takana (ja siten käynnistämässä levottomuuksia)?
b) Oliko USA jotenkin syypää siihen, että Venäjä anasti Krimin?
c) Oliko USA jotenkin syypää siihen, että Venäjä käynnisti proxy-sodan Itä-Ukrainassa?
d) Viittaatko johonkin aivan muuhun?
Mielestäni kohdat b ja c ovat ilman muuta pois laskuista. Venäjällä ei ole mitään asiaa suvereenin valtion alueelle, täysin riippumatta siitä mitä Ukrainan sisällä tapahtuu ja keitä tukijoita eri Ukrainalaisilla osapuolilla on tai ei ole ollut.
Kohta a on helppo nakki Venäjän trolleille. Länsi on varmasti tukenut demokratiaa edistäviä kansalaisjärjestöjä niin Ukrainassa kuin Venäjälläkin. Onko tämä todiste siitä, että Länsi on yrittänyt/yrittää horjuttaa em. maiden hallintoa? Vain vainoharhaisissa kuvitelmissa. Artikkeliviitteesi eivät kyllä millään ilveellä tue tällaista näkemystä. Ei kohta a silti aivan mahdoton ole - mitkään todisteet eivät kuitenkaan siihen viittaa. Siksi näiden teorioiden esittäjillä on mielestäni todistustaakka. Toistaiseksi esitetyt todisteet ovat kelvollisia vain salaliittoteorioitsijoiden mielestä.
Venäjän ja Ukrainan taloudet ovat olleet NL:n hajoamisesta saakka tiukasti kytköksissä. Ja nyt täytyy muistaa, että näiden maiden taloussysteemi on kaikkea muuta kuin länsimainen vastaava. Venäjän ja Ukrainan systeemi muistuttaa feodaalista järjestelmää jossa rosvoruhtinaat (oligarkit), tiedustelupalvelut, rikollisjärjestöt ja poliitikot liittoutuvat, taistelevat, jakavat markkinoita, maksavat 'suojelurahoja' jne.
Ukrainan ja EU:n assosiaatiosopimus olisi ollut Ukrainan ensimäinen todellinen askel kohti em. Venäläisen talousjärjestyksen (Putinin systeemin) hylkäämistä. Uskon, että tämä on todellinen syy sille, että Venäjä reagoi niin voimakkaasti.
Asiaan liittyvää lukemista:
Putin Corporation - Russias Secret Takeover.
Venäläisten tutkivien journalistien kirjoittama opus kertoo tapahtumat v. 1991 lähtien ja siinä on asiaa myös Ukrainan ja Venäjän talous- ym. kytkennöistä.
http://www.amazon.com/Putin-Corporation-Russias-Secret-Takeover-ebook/dp/B00A4JNA3Q/ref=sr_1_1?ie=UTF8&qid=1439995189&sr=8-1&keywords=putin+corporation
Olen kanssasi samoilla linjoilla, enkä artikkeliviitteillä tarkoittanut muuta kuin ensimmäistä kappaletta. Salaliittoteoria sanana on sikäli huono, että monet poliittisen realismin teorian kautta tehdyt johtopäätelmät lytätään suoraan salaliittoteorioina ilman asiaan perehtymistä. Esimerkiksi Irakin sodan pitämistä öljysotana on idealistin mielestä salaliittoteoria, vaikka todellisuudessa "kaikkihan sen tietävät", samaan tapaan kuin Venäjän kleptokratian. Näitä teorioita ei voida laittaa liskoihmisten/NWO:n kanssa samaan kategoriaan.
PoistaYhdysvaltain ja Venäjän talousjärjestelmien erona on se, että Venäjällä valta on keskittynyt muutamalle ihmiselle jotka varastavat häikäilemättömästi valtion kassasta itselleen, kun Yhdysvalloissa valtaa käyttävät pääasiassa yritykset ja etujärjestöt. Ukrainan kriisiin liittynee kuitenkin muutakin kuin pelkkä Venäjän sooilema valloitussota ja mainittavia syitä ovat maailmanpoliittinen tilanne, etupiiri- ja vaikutusalueajattelu, suurvaltapolitiikka sekä taloudelliset ja sotilaalliset intressit.
Hyvä luotettavasta lähteestä oleva lännen osuutta käsittelevä artikkeli on Foreign Affairsiin John J. Mearsheimerin kirjoittama analyysi "Why the Ukraine Crisis Is the West’s Fault", suosittelen ehdottomasti lukemaan. Kirjoittaja edustaa realistista koulukuntaa. En välttämättä itse ole samaa mieltä kaikista mainitsemista kohdista, mutta kirjoittaja antaa hyvän yleiskuvan reaalisuurvaltapolitiikasta ja antaa toivottavaa länsimaista itsekritiikkiä. Tässä hyvin tiivistettynä:
"In essence, the two sides have been operating with different playbooks: Putin and his compatriots have been thinking and acting according to realist dictates, whereas their Western counterparts have been adhering to liberal ideas about international politics. The result is that the United States and its allies unknowingly provoked a major crisis over Ukraine."
Tuo Putin Corporation olisi mielenkiintoinen kirja, laitan seuraavalle tilauslistalle kun edellinen kirjani (Out of the mountains) on luettu. Olen jokusen dokumentin aiheesta katsonutkin jo.
Foreign Affairs: https://www.foreignaffairs.com/articles/russia-fsu/2014-08-18/why-ukraine-crisis-west-s-fault
Kiitos selvennyksestä.
PoistaMielestäni Mearsheimerin poliittisessa realismissa on kyllä paljon politiikkaa, mutta suhteellisen vähän realismia. Hän mm. väittää, että Venäjä ajattelee ja toimii realistisen näkökulman kautta ja länsi puolestaan idealismin - "flawed liberal ideas" on eräs hänen käyttämänsä ilmaisu.
Itse näen asian täsmälleen päin vastoin. Venäjän ja myös Mearsheimerin nk. "realismi" näyttää perustuvan faktojen poimintaan ja/tai niiden vainoharhaiseen tulkintaan. Realistisen koulukunnan määritelmä faktoille on kai se, että faktat ovat kiistämättömiä asioita joista kukaan järkevä ei voi olla eri mieltä. Venäjän ja myös Mearsheimerin faktoista monet järkevät tahot ovat täysin eri mieltä, joten Venäjän politiikkaa voi tuskin kutsua poliittiseen realismiin perustuvaksi.
Mearsheimer myös väittää lännen politiikkaa idealistiseksi. Kun katsoo mitä länsi on tehnyt, niin väittäisin, että juuri länsi on toiminut poliittisen realismin mukaisesti ja länsimaisten arvojen ja muiden "idealististen hapatusten" ei ole annettu vaikuttaa käytännön tasolla juuri lainkaan.
Jarkon kommentissa (alla) mainituissa vastineissa Mearsheimerin kirjoitus saa ankaraa kritiikkiä. Huomattavasti osuvampaa kuin mihin itse kykenen :)
Tämä menee vähän sivuun itse asiasta, mutta mainitsemasi ero Yhdysvaltojen ja Venäjän talousjärjestelmissä on tietysti olemassa. Mielestäni oleellisin ero on kuitenkin oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa. Länsimainen talous ja koko yhteiskunta lepää viimekädessä oikeusvaltioperiaatteen varassa. Toisin kuin esim. Mansheimer näyttää olettavan, oikeusvaltioperiaate ei ole idealismia vaan äärimäisen käytännöllinen asia. Ota se pois länsimaisesta yhteiskunnasta niin talous, ja sen myötä koko yhteiskuntajärjestys romahtaa.
Venäjä puhuu oikeusvaltioperiaatteesta, mutta käytännössä siitä ei ole tietoakaan. Todellisuudessa taloutta ohjaa Putinin systeemi ja systeemin toiminnan takaa viimekädessä Putin henkilökohtaisesti. Putinin systeemistä ei erota, sillä se olisi henkilökohtainen loukkaus suurta johtajaa kohtaan. Sama muuten pätee mafiaan :)
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että Ukrainan tilanteen taustalla vaikuttaa talouden lisäksi monia muitakin tekijöitä. Tärkeysjärjestyksen taitaa tietää vain Putin ja hänen lähipiirinsä. Toivottavasti saamme joskus tietää mitä he oikeasti ajattelivat Krimin valtausta suunnitellessaan.
Kannattaa perään lukea ainakin Alexander Motylin [1] ja Tim Luecken [2] vastineet Mearsheimerin artikkelille.
VastaaPoista[1] http://www.europeanleadershipnetwork.org/the-ukraine-crisis-according-to-john-j-mearsheimer-impeccable-logic-wrong-facts_2079.html
[2] http://duckofminerva.com/2014/09/why-john-j-mearsheimer-is-wrong-on-ukraine.html
Ryskyn kokoamasta kattavasta argumenttilistasta osa juontaa juurensa kategorisesta USA-vastaisuudesta. Tarkkailijan maailmankuva vain on sen kaltainen, että kaikki paha on aina tavalla tai toisella USA:n tai sen kuviteltujen lakeijoiden tahallista aikaansaannosta. Tämä on aika yleistä sekä nk. romanttiselle vasemmistolle että myös nationalistiselle äärioikeistolle. Näkökulma on tottakai sekä sinisilmäinen että naiivi. Silti olen henkilökohtaisesti valmis hyväksymään sen argumentoinnin pohjaksi koska se perustuu poliittiseen maailmankatsomukseen. Näin siis "kaiken takana on USA" on minun mielestäni periaatteessa validi argumentti ja siihen on kyettävä löytämään pätevät ja faktuaaliset vasta-argumentit. Helppoa se ei aina ole.
VastaaPoistaToinen argumenttikategoria voidaan niputtaa otsikon "whataboutism" alle. Tämä menee niin, että "kun USA sai tehdä [lisää tähän jokin vääryys] niin kyllä Venäjäkin saa [lisää tähän toinen vääryys]". Tämä on lasten hiekkalaatikkokiistojen argumentointia ja sitä ei tule hyväksyä aikuisten suusta/kynästä. Yhden tekemällä vääryydellä ei voi eikä saa perustella toisen tekemää vääryyttä. Jos tällaiset argumentit saisi karsittua keskustelusta pois niin uskon, että keskustelun taso nousisi selvästi.
Hyvä Andreas,
VastaaPoistaVäitit, että suuryritykset hyötyvät sodasta ja annoit linkkejä muutamaan artikkeliin vuodelta 2014, joissa kerrotaan Hunter Bidenin nimityksestä erään (ei suinkaan suurimman) ukrainalaisen energiayhtiön johtokuntaan sekä Ukrainan entisen (!) energiaministerin kertomuksiin siitä, kuinka hän on tavannut useita kansainvälisten energiayhtiöiden johtajia liittyen tuleviin investointeihin. Epäselväksi minulle jäi, miten ko artikkelit liittyvät väitteeseesi.
Jos tutustuisit Ukrainan energiasektorin viimeaikaiseen kehitykseen, uskomuksesi suuryritysten kermankuorinnasta todennäköisesti muuttuisi. IOCt ovat pääasiassa lähteneet maasta tai ainakin jäädyttäneet projektinsa osin Venäjän aiheuttaman sodan mutta myös Jatsenjukin hallituksen asettaman korkean rojaltiveron vuoksi. Tässä pari linkkiä alkuun http://oilprice.com/Energy/Energy-General/Punitive-Tax-Regime-Is-Crushing-Ukraines-Oil-And-Gas-Sector.html http://blogs.ft.com/nick-butler/2015/07/12/ukraine-the-dangers-of-neglecting-europes-other-debt-crisis/ . Jos suuryritykset joskus hyötyvät sodasta (energiayritykset tietääkseni melko harvoin), Ukrainan perusteella voisi väittää päinvastaista.
Väitit myös "tiedettäneen", että Poroshenko oli "USA:n sisäpiiriläinen" jo vuonna 2006. Annoit lähteeksi Wikileaks-linkin. Kannattaa kuitenkin lukea Poroshenkosta kertova kohta ajatuksella. Ilmaisu "Our Ukraine insider" ei tarkoita "meidän sisäpiiriläistämme" vaan Our Ukraine (ukr. Наша Україна) -puolueen sisäpiiriläistä. Suurlähetystöjen edustajien kanssa kommunikointi sinänsä on täysin normaalia eturivin poliitikoille, eikä anna tukea Venäjän mediassa esitetyille vähätteleville arvioille Poroshenkon integriteetistä. Eikä niitä ainakaan ole syytä toistaa Suomessa, jossa tiedonvälitys ei ole samalla tavalla rajoitettua.
Nostit lopuksi esille Mearsheimerin artikkelin ja "realismin", joista jälkimmäisellä ilmeisesti tarkoitat offensiivista realismia (IR-kirjallisuudessa se on täysin eri koulukunta kuin esimerkiksi neoklassinen realismi tai neorealismi, joista kaksi jälkimmäistä ovat alan ammattilaisten keskuudessa huomattavasti ensimmäistä suositumpia). En rupea perkaamaan Mearsheimerin tekstiä läpi, sillä sen on tehnyt vakuuttavimmin jo esimerkiksi McFaul & Sestanovich tässä http://www.cfr.org/ukraine/faulty-powers/p33952 . Lyhyesti sanottuna jälkimmäiset tutkijat eivät redusoi Mearsheimerin tapaan tapahtumia mystisille voimatasapainon ja suurvaltaintressien dynamiikoille, vaan painottavat Venäjän sisäisiä muutoksia.
Lopuksi ehdotan, että jos Mearsheimerin tapa kuvata kansainvälistä politiikkaa tuntuu vakuuttavalta, kannattaa tutustua tähän ko herran v 1990 julkaistuun artikkeliin https://drive.google.com/file/d/0B0dY-vv-WzFSdmpvWlZmdEZzUkU/view?usp=sharing . Artikkelissa Mearsheimer, teoriaansa nojaten, ennustaa uutta epävakauden aikaa Euroopassa, jos kylmä sota päättyy. Tämä johtuu hänen mukaansa siitä, että USA:n ja Neuvostoliiton vetäytyessä Eurooppaan saapuu uusi moninapaisuuden aika, ja moninapaisuuteen Mearsheimerin teoriassa sisältyy aina epävakaus. Tässä vaiheessa minun ei varmaan enää tarvitse eritellä, miksi Mearsheimerin teoriaa ei pidetä enää kovin hyvänä selittäjänä kansainväliselle politiikalle. Eikä sitä missään nimessä pidä kutsua "realismiksi" - sanan alle mahtuu nimittäin myös todellisuutta selittäviä ja siten avuliaita teorioita.
Yst terv,
Vesa
Vesa,
PoistaKiitos laaja-alaisesta vastauksesta. Tosiaan linkitetyillä artikkeleilla halusin herättää keskustelua siitä, onko tosiaan Yhdysvalloilla ollut edeltäviä intressejä Ukrainan suhteen. Hyvä maininta, että energiasektrori on sodan myötä menettänyt asemiaan, mutta se ei suoranaisesti vastaa kysymykseen siitä, että onko Yhdysvaltain hallintoon läheisillä henkilöillä ollut Ukrainan energiasektorin suhteen intressejä.
Tuo Wikileaks ei todista mitään, kuten aiemmin sanoin, ainoastaan sen liittämisenä oli herättää mielenkiintoa ja keskustelua aiheeseen liittyen.
Kun puhun realismista, puhun poliittisesta realismista yleisenä käsitteenä. Kuten tiedätkin, ovat poliiittisen realismin teorian ydinkohdat seuraavat:
"1. The international system is anarchic.
No actor exists above states, capable of regulating their interactions; states must arrive at relations with other states on their own, rather than it being dictated to them by some higher controlling entity.
The international system exists in a state of constant antagonism (see international anarchy).
2. States are the most important actors.
3. All states within the system are unitary, rational actors
States tend to pursue self-interest.
Groups strive to attain as many resources as possible (see relative gain).
4. The primary concern of all states is survival.
States build up military to survive, which may lead to a security dilemma."
Tuo on poimittu Wikipediasta, ei sen kummemmasta. Mielestäni nämä tekijät löytyvät kirjoituksesta, ja syventymättä enempää realistisen koulukunnan suuntauksiin ja suosioon on kirjoitus mielestäni pitkälti näiden suurten suuntaviivojen mukainen.
Olen lukenut Mearsheimerin tekstiin liittyviä kriittisiä artikkeleita, joissa on myös paljon asioita, joissa itse olen pitkälti samaa mieltä. SIlti on mielestäni liian kapea-alaista alkaa analysoimaan Ukrainan kriisiä pelkästään Venäjän näkökulmasta, sillä kansainvälisessä reaalisuurvaltapoltiikassa on kyse pitkälti pitkän aikavälin intresseistä, tavoitteista ja strategioista, jotka eivät keskity ainoastaan yhteen osapuoleen. Tieteellisellä kentällä opputuloksena ovat kuitenkin tutkijoiden väliset mielipiteet, joiden pohjalta itse joutuu tekemään omat arvovalinnat, kun absoluuttisen totuuden saaminen on mahdotonta. Kuitenkin artikkelissaan Mearsheimer ottaa mielestäni hyvin huomioon sellaisen kombinaationäkemyksen, jossa konfliktia käsitellään juuri kahden suurvallan välisenä mittelönä. Hyvänä lisänä saisi vielä, jos liittäisi Lähi-idän geopolitiikan osaksi kokonaisuutta, jolloin mahdollisuutena olisi saada hyvinkin kilpailukykyinen teoria asiaan liittyen.
En lähde puolustelemaan Mearsheimeria sen kummemmin, sillä olen lukenut hänen näkemyksensä vain tästä tietystä asiasta ja tältä kannalta olen pitkälti ollut samaa mieltä. Mikäli hän on kirjoitellut 25 vuotta sitten väärän analyysin, niin se on varmasti tehty aikakauden näkökulmasta. Voin väittää, että näitä löytyy myös muilta arvostetuilta asiantuntijoilta Kissingeristä lähtien. Ja vaikkakin Mearsheimer ei välttämättä edustaisi asiantuntijoiden kirkkainta ja olisikin tietyissä kohdissa virheellinen, edustaa se kuitenkin tietynlaista ajattelutapaa, joka on jäänyt vähemmälle huomiolle, ja ehkä hieman turhaakin. Ehkä kirjoituksen laajempaan kritiikkiin löytyy kuitenkin myös aihepiiri itsessään: Ukrainan tilanne aiheuttaa enemmän ristiriitoja asiantuntijoiden välillä kuin vaikkapa Lähi-idän tilanne. Voisin jopa sanoa, että poliittinen jännittyneisyys koventaa pienistä yksityiskohdista koituvia ristiriitoja eri näkökulmien välille. Parasta kuitenkin on saada asiakeskustelu, joka ei ole ideologioilla ja ennakkoluuloilla höystetty, vaan puhdasta ja kylmää analyysiä.
Kiitos ja ystävällisin terveisin,
Andreas
Andreas,
PoistaKiitos puolestaan selventävästä vastauksestasi. Toki yhdysvaltalaisilla toimijoilla on ollut ja on yhä taloudellisia intressejä Ukrainassa. Sama pätee esimerkiksi Kiinaan http://www.ft.com/cms/s/0/989c82ba-20cc-11e5-ab0f-6bb9974f25d0.html#axzz3jHPYIYOP. Eri kysymys on se, mitä näistä kytköksistä voi päätellä.
Ymmärrän pointtisi poliittisesta realismista laveasti määriteltynä, tosin huomauttaisin, että Wikipedia on näihin huono lähde. Liittämäsi määritelmän kolmas kohta sotii neoklassista realismia vastaan, jonka kannattajat eivät sanoisi valtioiden olevan rationaalisia vaan osittain myös sisäpoliittisten valtataisteluiden ohjaamia toimijoita. Tämä on yhtäältä vain sivuhuomautus mutta toisaalta varsin relevantti Ukrainan kriisin suhteen, jossa Mearsheimer (ja muualla esim Sakwa) väittävät Venäjän toimineen vakaan ennustettavasti (ja reagoiden, ei aktiivisesti toimien), siinä missä monet muut nostavat esiin Venäjän sisäpoliittiset muutokset ja käytöksen epäjohdonmukaisuuden.
Oma mielipiteeni on, että realismien vetovoima nimenomaan Ukrainan kriisin (2013-) selittäjinä on perin hämmentävää. Ukrainan ja Venäjän suhteiden historia on tolkuttoman monisyinen ja täynnä perinteistä diplomatiaa syvempiä tapahtumakulkuja, kuten erilaiset kaasunvälitysdiilit, joilla poliitikot/oligarkit ovat tehneet miljardeja. Mutta jokaiselle kai löytyy jotain.
Yst terv
Vesa
Väliaplodit kommentoijille täältä.
VastaaPoista